Miten viitsitte pitää autoa? Valtava kuluerä
Ajokortti maksaa, bensa maksaa, auton ostaminen, vakuutukset sekä katsastuskulut ja remontit!
Mieluiten maksan 5 euroa esim. Hki- Tre välistä bussilla jossa saan istua ja levätä.
Kulut hiukan eri tasoa kuin auton jonka kulut ovat tonneja vuodessa.
Esim. veljentyttärellä tuli autoon yli 500 euron remontti.
Lisäksi ihmisiä vammautuu ja kuolee liikenteessä vähän väliä.
Kommentit (112)
Valtava kuluerä? No, köyhästä kaikki on kallista.
Pakko on olla auto, jos meinaa päästä kotoa työpaikalle. Katos kun täällä maaseudulla ei tuo julkinen liikenne oikein toimi.
Varmaan aloittajakin käyttää rahaa johonkin, mikä toisten mielestä on pelkkä turha kuluerä.
Vierailija kirjoitti:
Ekanakin, kaikilla ei ole taloudellisesti niin tiukkaa, että kaikesta pitää miettiä, olisiko mahdollista selvitä halvemmalla.
Toiseksi, Suomessa on valtavasti paikkakuntia, joissa ei ole julkista liikennettä ollenkaan. Tai menee esim. bussi aamulla lähikaupunkiin ja iltapäivällä takaisin.
Kolmanneksi, vapaus.
Todella monella paikkakunnilla bussilla pääsee liikkumaan käytännössä vain koululaisten aikataulujen mukaan.
Pakko olla auto, kaksikin. Muuten ei pääsisi kulkemaan, koska joukkoliikenne on meidän "perällä" olematonta.
Koska ilman autoa elämästäni lähtisi kaikkein tärkeimmät harrastukset (luontoretkeily ja mökkeily, ei pääsyä julkisilla) ja loppuelämä olisi noin 80% vaikeampaa.
En nyt erityisemmin maksamisesta nauti, en varsinkaan katsastuksista ja huolloista, enkä oikeastaan edes ajamisesta itsestään. Mutta kun ajattelen ihan lähiaikoja... päivystyskäynnit, korona-ajan massiiviset kahden viikon ostokset, julkisten ulottumattomissa asuvat sukulaiset, Ikea-reissu kaappia etsimään ja hakemaan... kaikki olisi vaan ollut niin saakutin paljon hankalampaa.
Eli maksan helppoudesta, varmuudesta, vapaudesta ja siitä, että saan tehdä itselleni mieleisiä asioita missä ja koska haluan.
Sanoisin että eka kunnollinen auto joka ostetaan kun ollaan päästy säännölliseen työ-elämään ja perustetaan perhe, yleensä maksaa. Seuraavat autot eivät maksa enää niin paljon koska vaihtohyvitykset hyvin hoidetuista käytetyistä ovat kumminkin reiluja. Ja sitten kun perhe pienenee ts lapset muuttavat omilleen, niin voi jopa vaihtaa pienempään autoon eli tulee vielä halvemmaksi.
Koska vapaa-aika on muutenkni rajallinen, niin en viitsi käyttää sitä julkisissa liikennevälineissä. Eri asia on, jos sattuu asumaan linja-auto- tai juna-aseman vieressä.
Ja tuo vitosen hinta on vain tietyille reiteille tiettyy vuoroon. Esimerkiksi junaliput ovat hintavia ja jos koko perhe lähtee liikkeelle, niin auto ei paljoa häviä. Lisäksi julkisilla pystyy liikkumaan vain isojen kaupunkien keskellä.
Kulkemisen vapaus: sen ymmärtää vain jos on vaikkapa auto ja siitä luopuu. Eipä tule lähdettyä enää spontaanisti yhtään mihinkään. Kulkeminen on sen jälkeen aina vaivalloista.
Rakastan huviautoilua, mulla iso bensasyöppö Audi. Maksaa mitä maksaa, niin ajelen ympäriinsä <3
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muu tuntuu tuhlaamiselta paitsi auton ostaminen.
Vähän sama. Olen siis muuten tosi säästäväinen, mutta autoon käytetty raha ei harmita. Se on sijoitus elämänlaatuun. Hankin ekan auton vasta 36-vuotiaana ja kyllä se vaan niin paljon elämää helpottaa.
Edelleen kyllä käytän myös joukkoliikennettä, esim tre-hki väli on järkevintä mennä onnibussilla, maksaa vain muutaman euron eikä tarvitse ajaa Helsingin keskustassa. Mutta arjessa oma auto on ollut monta kertaa pelastus. En enää luopuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekanakin, kaikilla ei ole taloudellisesti niin tiukkaa, että kaikesta pitää miettiä, olisiko mahdollista selvitä halvemmalla.
Toiseksi, Suomessa on valtavasti paikkakuntia, joissa ei ole julkista liikennettä ollenkaan. Tai menee esim. bussi aamulla lähikaupunkiin ja iltapäivällä takaisin.
Kolmanneksi, vapaus.
Todella monella paikkakunnilla bussilla pääsee liikkumaan käytännössä vain koululaisten aikataulujen mukaan.
Täällä meidän paikkakunnalla pääsee muulloinkin, mutta kaikki liikenne kulkee kaupungin keskustan kautta, poikittaisliikennettä ei ole. Jos haluan alueelta A töihin alueelle D, todellakin ajan mieluummin omalla autolla sen alle puoli tuntia suoraan kuin ensin 45 minuuttia bussilla keskustaan ja sitten toiset 45 minuuttia kilometrin päähän työpaikasta.
Työni alkavat klo 3.30 14 kilometrin päässä toisella paikkakunnalla. Vähemmän yllättäen pienellä paikkakunnalla 130km päässä Helsingistä ei liiku julkiset tuohon aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ajokorttia vaan kuljen julkisilla (asun pk-seudulla) ja totta hemmetissä luovun julkisten käytöstä heti kun mahdollista!
Inhoan sitä, että matkanteko kestää ja kestää, pitää istua epämukavasti tuntemattoman vieressä ja altistaa itsensä koronalle, influenssalle, norolle ja ties mille. Ja nuorena naisena turvallisuuskin huolettaa.
Ketuttaa myös se, että kaikki menot pitää suunnitella sen mukaan että miten se ainoa tunnin välein kulkeva bussi sattuu menemään. Ruuhka-aikaan se kulkee jopa kahdesti tunnissa, mutta liikkumaan pitäisi päästä myös iltaisin, keskellä päivää ja viikonloppuisin.
Meillä bussit menee useammin, mutta silti sen odottaminen pakkasilla risoo. Ja jostain syystä ne bussit on aina peruttu kovimmilla pakkasilla. Pysäkille täytyy lähteä ajoissa, että ehtii, mutta sitten se bussi on myöhässä.
Useimmille haja-asutusalueiden ja maseututaajamien ihmisille autottomuus ei ole realistinen vaihtoehto.
Julkisia ei ole, pyöräilyyn/kävelyyn välimatkaa liikaa.
Koska en ole köyhä, enkä halua elää muiden asettamien aikataulujen mukaan. Inhoan niin odottelua kuin hoppuiluakin. Tulen ja menen ja teen mieleni mukaan, omaan tahtiini, ja olen aina oikeaan aikaan perillä. Siitä ilosta voin vähän maksaakin.
Vapaus liikkua minne haluaa ja milloin haluaa. Tuntuisi kauhealta vankilalta olla ilman autoa.
Julkisilla liikkuminen on hidasta ja jos on vähänkään enemmän tavaraa mukana, niin erittäin epäkäytännöllistä.
No, me asutaan Tampereella, harrastuksina sienestys, kalastus, telttailu, retkeily, autocamping. Meneehän tuohon 26 euroa kuukaudessa vakuutuksiin, mies korjaa tarvittaessa. Ei olla työelämässä.
Ekanakin, kaikilla ei ole taloudellisesti niin tiukkaa, että kaikesta pitää miettiä, olisiko mahdollista selvitä halvemmalla.
Toiseksi, Suomessa on valtavasti paikkakuntia, joissa ei ole julkista liikennettä ollenkaan. Tai menee esim. bussi aamulla lähikaupunkiin ja iltapäivällä takaisin.
Kolmanneksi, vapaus.