Uskon että tienpinta saattaa romahtaa jalkojeni alla
Kaupungin kaduilla on hankala kävellä. Uskon että asfalttipinta saattaa romahtaa kun astun sille. Siellä alla saattaa olla useiden metrien, jopa kymmenien tai satojen metrien pudotus. Asfaltti sitten putoaa ja minä putoan myös. Satutan itseäni kamalasti tai kuolen. Se olisi kamalaa, en tahdo niin käyvän.
Jos kadulla on jalkakäytävä molemmin puolin, niin harkitsen tarkkaan kumpaa puolta kävelen. Yritän arvioida kummalla puolella asfaltti romahtaa epätodennäköisemmin.
Usein jalkakäytävä on vain yhdellä puolen katua. Silloin joudun pohtimaan kuljenko sitä katua ollenkaan vai etsinkö jonkin toisen reitin. Toisinaan joudun kävelemään pitkiäkin kiertoteitä.
Tämä putoamisen vältteleminen on vaivalloista, vie aikaa ja energiaa ja aiheuttaa ahdistusta. Tuikitavallisen arkisen kaduilla kulkemisen ei pitäisi olla jatkuvaa putoamisen pelkäämistä, ei sitä ihmismieli loputtomiin kestä.
Mikä neuvoksi? Miten helpoiten tunnistan asfalttipinnat jotka todennäköisimmin ei romahda???
Kommentit (5)
Vaihtoehdot on joko terapia tai maalle muutto.
Kävele sukset jalassa niin painosi jakaantuu suuremmalle pinta-alalle. Silloin asfaltti kestää paremmin. Jos ei sukset kelpaa niin sitten lumikengät.
Yritäkävellävämimatkan päässä jonkun ylipainoisen perässä. Kestää varmaan sitten sinutkin
Kävele silmät kiinni jotta ei pelota.