Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä teen elämälläni? Ainoa syy jatkaa on lapset.

Vierailija
28.06.2020 |

Olen tässä 40-vuotiaana tehnyt tilinpäätöstä eletystä elämästä. Se on ollut täynnä vääriä valintoja, mielenterveysongelmia, kriisiä kriisin perään. Ihan lapsuudesta lähtien. Menetin lyhyessä ajassa koko lapsuudenperheeni sairauksille ja itsem ur halle, veli jäi jäljelle sentään. Ihmissuhteissa en ole onnistunut, lapsia on kolmelle eri miehelle, ja ne ihmissuhteet oli/on alusta saakka tuomittu epäonnistumaan. Osaa on näytellyt näissä myös oma mielenterveyteni joka on vaikuttanut käyttäytymiseeni. Olen kasvattanut lapset aina yksin. Isät eivät ole aktiivisesti mukana lasten elämässä.

Viime vuosikymmen oli romahtamisen aikaa monella tavoin. Henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. Impulsiivisuuteni vei mm. luottotiedot jo vuonna 2012. Töissä pystyin käymään vuoteen 2017 asti ja maksamaan lähes kaiken pois, tosin merkinnät pysyvät vielä pitkään. Väsyin lopullisesti pari vuotta sitten ja sen jälkeen olen ollut vain kotona lasten kanssa. Vietän täysin eristäytynyttä elämää yhteiskunnasta. Elän kelan tukien varassa. En saa mistään kiinni. Talouden pelastaisi vanhemmiltani jäänyt asunto, mutta se ei mene kaupaksi vaikka hinta on välittäjänkin mukaan jo alihintainen. Siitäkään en pysty maksamaan enää vastiketta, joka on älytön, yli 400 euroa. Veljeni ei suostu että sitä vuokrataan. Kohtahan se kai otetaan haltuun. En vain jaksa enää välittää. Asunto jonka piti nostaa minut tästä suosta, onkin nykyään pelkkä kuluerä ja ahdistava asia.

Vihaan elämääni mutten saa enää mistään kiinni. Olen vuosien aikana eristäytynyt ihmisistä ja parisuhteista suojellakseni lapsiani ja itseäni. Tulen hulluksi ihmisten kanssa, joudun vaikeuksiin ja elämä järkkyy. En saa muista mitään muuta kuin päänsäryn ja hankaluuksia. Lapsien kanssa pärjään. Työelämässä olen ollut aina kiltti ja alistuva, tehnyt muidenkin työt. Totta kai sitä on käytetty hyväksi ja lopulta olen ajanut itseni uuvuksiin. Elin kiitoksilla.

Haluaisin muuttaa pois täältä pk-seudulta ihmisten keskeltä omaan rauhaan. Mutta eihän mulla ole varaa siihen. Elän yhteiskunnasta riipuvaisena tyhjänpanttina kerrostalossa ja nukun kaiken mahdollisen ajan. Ei ole vain järkeä olla hereilläkään kuin sen verran että hoidan lasten tarpeet. Haluaisin tehdä kaikenlaista mutta voimia ei ole.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
28.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hakeudu psykiatrisen avun piiriin, jotta pääset keskustelemaan tilanteestasi terapeutin kanssa. Olet kokenut kovia ja niitä asioita olisi hyvä voida purkaa jonkun ulkopuolisen / ammatti-ihmisen kanssa.

Sosiaalityöntekijöiden tulee auttaa, varsinkin lapsiperheitä, asumiseen liittyvissä asioissa. Olet varmasti miettinyt voisiko siihen vanhemmiltasi jääneeseen asuntoon muuttaa. Ne vastikkeet kannattaa maksaa pois. Veljesi ehkä vuorostaan voisi siinä tulla vastaan, varsinkin kun vuokraaminen ei hänelle sovi.

Lasten takia eläminen, on äärettömän hyvä syy elää.

Ihmis-suhteet ovat meistä monelle todella vaikeita ja moni meistä niissä epäonnistuu. Olisi hyvä, jos jossain vaiheessa uskaltaisit kokeilla, jos onnistuisit seuraavassa sellaisessa. Ehkä voi sitä miettiä mikä oli huonoa aiemmissa parisuhteissa tai mikä oli yhteinen tekijä, ja sitä välttää. Helpommin sanottu, kuin tehty, mutta sinun olisi hyvä päästä kiinni elämään, itsesi sekä lastesi takia.

Saat apua, kun lähdet ulos hakemaan sitä.

Toivon sulle paljon voimia ja valoisampia päiviä tulevaisuudessa. Olet arvokas.

Vierailija
2/5 |
28.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna lapset pois

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
28.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostat hienolta ihmiseltä. Mun mielestä on niin ikävää, kun monesti pilkataan esim w - t:ksi (kielletty sana) jos on juuri vaikka lapsia ilman isää ja työttömyyttä. Monella on kuitenkin järkeä, sisua ja yritystä, paljon tuskaa vaan taustalla. Toivon kovasti että tilanteesi paranee.

Vierailija
4/5 |
28.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos taloyhtiö ottaa asunnon haltuun, se vuokrataan ja vuokratulot ottaa taloyhtiö. Eli se asia järjestyy kyllä. Olet ponnistellut kovasti elämässäsi selvitäksesi ja nyt olet väsynyt. Se että teet tilintekoa elämässäsi ja mietit valintojasi on osoitus siitä, että haluat muutosta ja toisaalta osoitus siitä, että osaat antaa itsellesi tarvitsemasi levon. 

Kuten edeltävätkin jo mainitsivat, niin kannattaisi mennä juttelemaan asioistasi ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi tuosta linkistä voit aloittaa:

https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisikeskus-tukea-ja-apua-kasvokkain

Vierailija
5/5 |
28.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisiko veljesi vuokrata asunnon, tai sinä? Sitten odottelette rauhassa sopivaa ostajaa.

Voi että kun voisin enemmän auttaa ja tukea, tiedän mitä elämä on, kun uupumus valtaa joka sopukan.

Itse lähdin liikkeelle tkn psykiatrisen sairaanhoitajan käynneillä, nyt päässyt jo terapeutille asti. Sekin tie voi olla uskomattoman hidas ja raskas (tipahdin pois poliklinikan listoilta virheen takia).

Jaksa lastesi takia, heille olet äärettömän tärkeä, maailman tärkein ihminen.