Naiset deittipalstoilla: "Ootko vielä töissä vai jo lomalla? Miten meni juhannus, ootko ollu töissä? Mitä teet muuten työksesi?"
Huoh, ilmeisesti mikään muu ei kiinnosta kuin työ, työ ja työ. 🙄
Kommentit (465)
Mä ainakin kysyn heti mikä on ammatti. Kertoo ihmisestä hyvin paljon, kuten harrastuksetkin. Jos se on sitten kynnyskysymys, että sitä ei saa kysyä, mies ei lienee muutenkaan mulle sopiva. Mä tykkään ihmisistä joiden kanssa vou puhua mistä vain, eikä miettiä mitä milloinkin vou kysyä.
Olen tosin nyt naimisissa, enkä etsi seuraa. Mieheni kanssa juteltiin ensitreffeillä kaikesta, myös töistä, lapsihaaveista ja maailmankatsomuksesta. Mistäs sitä muuten tietää kohtaako arvot vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sukutapaamisissakin puhuttiin pelkästään työstä. Siis kaikilla kahvikutsuilla ja jouluisin jne, aina. Oli nimittäin perheyritys, jossa useampi oli töissä ja se työ yhdisti sukua.
Ehkä se on aikaansaanut, että minusta työstä puhuminen arjessa joka päivä on normaalia, enkä voisi seurustella miehen kanssa, jolla työ ei ole kovin iso osa elämää, eikä hän haluaisi keskustella työasioita treffeillä. Tuntuisi erittäin kummalliselta ja siltä, että maailmankatsomuksemme ovat ihan erilaiset.
Eli hyvä vain, että samanlaiset ihmiset pariutuvat keskenään. Kun ottaa nuo kynnyskysymykset esiin heti, ei hukkaa aikaa epäsopiviin deittikumppaneihin.Minä jauhan työasioista työkavereitteni kanssa ihan tarpeeksi, niin miksi ihmeessä niistä työasioista pitäisi vielä treffeillä puhua? MIksi pilata treffit työasioilla? Eikö treffeillä olisi nyt parempaakin juteltavaa kuin työasiat? Minulle treffit tarkoittaa jotain ihan muuta kuin työasioista puhumista. Minä haluan rentoutua treffeillä enkä jauhaa työasioista. Treffit ovat vapaa-aikaa ja työ otetaan työnä siellä toimistolla.
Sitten on hyvä, ettemme käy treffeillä keskenämme.
Minä kun haluan jatkossakin keskustella työasioista läheisteni kanssa.
Ja vielä kamalampaa: En erottele työaikaa ja vapaa-aikaa toisistaan, työ on niin iso ja olennainen osa elämääni. Kollegoidenikin kanssa viestitellään työasioista jatkuvasti, ihan jopa viikonloppu-iltaisinkin ja -aamuisin. Juhannusaattonakin, mutta vähemmän viestiteltiin juhannuspäivänä muistaakseni.
NNo tosiaan hyvä niin. En kyllä haluais kumppania, joka vielä viestittelee töistään viikonloppuisin ja iltaisin. Olen työssäni erittäin menestynyt (nimi löytää Iltalehtien verosivuilta), mutta en sitä tuo vapaa-aikaani tuolla tavalla.
Onpa tähän ketjuun eksynyt paljon miljonäärejä, ammattimaisia osakesijoittajia ja pankinjohtajia.
En kyllä ole lukenut yhtään viestiä, joka tässä viittaisi miljonääriin, ammattimaiseen osesijoittajaan tai pankinjohtajaan. Mitkä viestit tähän viittaavat?
Mistä ap:n mielestä siis pitäisi jutella neutraalisti olematta heti alkuun liian tungetteleva? Säästä? Politiikasta?
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjät ovatkin in totaalinen turn off.
Hauska sattuma, kun yksi henkilö antoi pakit koska en ollut yrittäjähenkinen. Ei olisi ollut pakko olla yrittäjä, mutta ongelma oli etten näe itseäni ikinä yrittäjänä. Olisi kuulemmat tullut ongelmaksi jossain vaiheessa tämä haluttomuuteni. Kyseinen ihminen itse oli palkollisena toimistossa, joten jäi hiukan auki et mitähä ihmettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sukutapaamisissakin puhuttiin pelkästään työstä. Siis kaikilla kahvikutsuilla ja jouluisin jne, aina. Oli nimittäin perheyritys, jossa useampi oli töissä ja se työ yhdisti sukua.
Ehkä se on aikaansaanut, että minusta työstä puhuminen arjessa joka päivä on normaalia, enkä voisi seurustella miehen kanssa, jolla työ ei ole kovin iso osa elämää, eikä hän haluaisi keskustella työasioita treffeillä. Tuntuisi erittäin kummalliselta ja siltä, että maailmankatsomuksemme ovat ihan erilaiset.
Eli hyvä vain, että samanlaiset ihmiset pariutuvat keskenään. Kun ottaa nuo kynnyskysymykset esiin heti, ei hukkaa aikaa epäsopiviin deittikumppaneihin.Minä jauhan työasioista työkavereitteni kanssa ihan tarpeeksi, niin miksi ihmeessä niistä työasioista pitäisi vielä treffeillä puhua? MIksi pilata treffit työasioilla? Eikö treffeillä olisi nyt parempaakin juteltavaa kuin työasiat? Minulle treffit tarkoittaa jotain ihan muuta kuin työasioista puhumista. Minä haluan rentoutua treffeillä enkä jauhaa työasioista. Treffit ovat vapaa-aikaa ja työ otetaan työnä siellä toimistolla.
Sitten on hyvä, ettemme käy treffeillä keskenämme.
Minä kun haluan jatkossakin keskustella työasioista läheisteni kanssa.
Ja vielä kamalampaa: En erottele työaikaa ja vapaa-aikaa toisistaan, työ on niin iso ja olennainen osa elämääni. Kollegoidenikin kanssa viestitellään työasioista jatkuvasti, ihan jopa viikonloppu-iltaisinkin ja -aamuisin. Juhannusaattonakin, mutta vähemmän viestiteltiin juhannuspäivänä muistaakseni.
NNo tosiaan hyvä niin. En kyllä haluais kumppania, joka vielä viestittelee töistään viikonloppuisin ja iltaisin. Olen työssäni erittäin menestynyt (nimi löytää Iltalehtien verosivuilta), mutta en sitä tuo vapaa-aikaani tuolla tavalla.
Onpa tähän ketjuun eksynyt paljon miljonäärejä, ammattimaisia osakesijoittajia ja pankinjohtajia.
En kyllä ole lukenut yhtään viestiä, joka tässä viittaisi miljonääriin, ammattimaiseen osesijoittajaan tai pankinjohtajaan. Mitkä viestit tähän viittaavat?
Voit lukea ketjua, sieltä ne löytyvät. Mutta ei haittaa jos et usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sukutapaamisissakin puhuttiin pelkästään työstä. Siis kaikilla kahvikutsuilla ja jouluisin jne, aina. Oli nimittäin perheyritys, jossa useampi oli töissä ja se työ yhdisti sukua.
Ehkä se on aikaansaanut, että minusta työstä puhuminen arjessa joka päivä on normaalia, enkä voisi seurustella miehen kanssa, jolla työ ei ole kovin iso osa elämää, eikä hän haluaisi keskustella työasioita treffeillä. Tuntuisi erittäin kummalliselta ja siltä, että maailmankatsomuksemme ovat ihan erilaiset.
Eli hyvä vain, että samanlaiset ihmiset pariutuvat keskenään. Kun ottaa nuo kynnyskysymykset esiin heti, ei hukkaa aikaa epäsopiviin deittikumppaneihin.Minä jauhan työasioista työkavereitteni kanssa ihan tarpeeksi, niin miksi ihmeessä niistä työasioista pitäisi vielä treffeillä puhua? MIksi pilata treffit työasioilla? Eikö treffeillä olisi nyt parempaakin juteltavaa kuin työasiat? Minulle treffit tarkoittaa jotain ihan muuta kuin työasioista puhumista. Minä haluan rentoutua treffeillä enkä jauhaa työasioista. Treffit ovat vapaa-aikaa ja työ otetaan työnä siellä toimistolla.
Sitten on hyvä, ettemme käy treffeillä keskenämme.
Minä kun haluan jatkossakin keskustella työasioista läheisteni kanssa.
Ja vielä kamalampaa: En erottele työaikaa ja vapaa-aikaa toisistaan, työ on niin iso ja olennainen osa elämääni. Kollegoidenikin kanssa viestitellään työasioista jatkuvasti, ihan jopa viikonloppu-iltaisinkin ja -aamuisin. Juhannusaattonakin, mutta vähemmän viestiteltiin juhannuspäivänä muistaakseni.
NNo tosiaan hyvä niin. En kyllä haluais kumppania, joka vielä viestittelee töistään viikonloppuisin ja iltaisin. Olen työssäni erittäin menestynyt (nimi löytää Iltalehtien verosivuilta), mutta en sitä tuo vapaa-aikaani tuolla tavalla.
Onpa tähän ketjuun eksynyt paljon miljonäärejä, ammattimaisia osakesijoittajia ja pankinjohtajia.
En kyllä ole lukenut yhtään viestiä, joka tässä viittaisi miljonääriin, ammattimaiseen osesijoittajaan tai pankinjohtajaan. Mitkä viestit tähän viittaavat?
Voit lukea ketjua, sieltä ne löytyvät. Mutta ei haittaa jos et usko.
Luulet vain omissa kuvitelmissasi.
Totta kai, työhön kuluu leijonanosa elämästä. Duunarit ovat juntteja, korkeakoulutetut kunnianhimoisia go-gettereitä. Insinöörit turvallisuushakuisia mammanpoikia. Työttömät yleensä addikteja. Ei nainen mitään mieslasta halua vaan miehen, joka kykenee elättämään lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjät ovatkin in totaalinen turn off.
Hauska sattuma, kun yksi henkilö antoi pakit koska en ollut yrittäjähenkinen. Ei olisi ollut pakko olla yrittäjä, mutta ongelma oli etten näe itseäni ikinä yrittäjänä. Olisi kuulemmat tullut ongelmaksi jossain vaiheessa tämä haluttomuuteni. Kyseinen ihminen itse oli palkollisena toimistossa, joten jäi hiukan auki et mitähä ihmettä.
Yrittäjät osaavat johtaa ja luovia tiukoissakin paikoissa. Ikuiset palkkatyöläiset ovat vähän kuin koiria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sukutapaamisissakin puhuttiin pelkästään työstä. Siis kaikilla kahvikutsuilla ja jouluisin jne, aina. Oli nimittäin perheyritys, jossa useampi oli töissä ja se työ yhdisti sukua.
Ehkä se on aikaansaanut, että minusta työstä puhuminen arjessa joka päivä on normaalia, enkä voisi seurustella miehen kanssa, jolla työ ei ole kovin iso osa elämää, eikä hän haluaisi keskustella työasioita treffeillä. Tuntuisi erittäin kummalliselta ja siltä, että maailmankatsomuksemme ovat ihan erilaiset.
Eli hyvä vain, että samanlaiset ihmiset pariutuvat keskenään. Kun ottaa nuo kynnyskysymykset esiin heti, ei hukkaa aikaa epäsopiviin deittikumppaneihin.Minä jauhan työasioista työkavereitteni kanssa ihan tarpeeksi, niin miksi ihmeessä niistä työasioista pitäisi vielä treffeillä puhua? MIksi pilata treffit työasioilla? Eikö treffeillä olisi nyt parempaakin juteltavaa kuin työasiat? Minulle treffit tarkoittaa jotain ihan muuta kuin työasioista puhumista. Minä haluan rentoutua treffeillä enkä jauhaa työasioista. Treffit ovat vapaa-aikaa ja työ otetaan työnä siellä toimistolla.
Sitten on hyvä, ettemme käy treffeillä keskenämme.
Minä kun haluan jatkossakin keskustella työasioista läheisteni kanssa.
Ja vielä kamalampaa: En erottele työaikaa ja vapaa-aikaa toisistaan, työ on niin iso ja olennainen osa elämääni. Kollegoidenikin kanssa viestitellään työasioista jatkuvasti, ihan jopa viikonloppu-iltaisinkin ja -aamuisin. Juhannusaattonakin, mutta vähemmän viestiteltiin juhannuspäivänä muistaakseni.
NNo tosiaan hyvä niin. En kyllä haluais kumppania, joka vielä viestittelee töistään viikonloppuisin ja iltaisin. Olen työssäni erittäin menestynyt (nimi löytää Iltalehtien verosivuilta), mutta en sitä tuo vapaa-aikaani tuolla tavalla.
Onpa tähän ketjuun eksynyt paljon miljonäärejä, ammattimaisia osakesijoittajia ja pankinjohtajia.
En kyllä ole lukenut yhtään viestiä, joka tässä viittaisi miljonääriin, ammattimaiseen osesijoittajaan tai pankinjohtajaan. Mitkä viestit tähän viittaavat?
Voit lukea ketjua, sieltä ne löytyvät. Mutta ei haittaa jos et usko.
Luulet vain omissa kuvitelmissasi.
Sanoin jo että ei haittaa jos et usko.
Minua miehenä kiinnostaa millä alalla ja työtehtävissä nainen on. Itse olen erittäin hyvätuloinen enkä halua että kumppanin ja minun välillä on aivan järkyttävä palkka kuilu. Naisella voi olla puolta pienempi palkka mutta valitettavasti aika useat naisten työt ovat alalla jossa palkat on paljon matalammat. Joten en tykkäile naisista joiden koulutus ei ole korkealla tai toimiala/tehtävä ole sieltä paremmalta puolelta. (sori tiedän että kuulostaa pahalle näin kirjoitettuna.) mutta toisaalta jos naiselle koulutus on tärkeä niin eihän se minustakaan tykkäile. 😂
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä kiinnostaa millä alalla ja työtehtävissä nainen on. Itse olen erittäin hyvätuloinen enkä halua että kumppanin ja minun välillä on aivan järkyttävä palkka kuilu. Naisella voi olla puolta pienempi palkka mutta valitettavasti aika useat naisten työt ovat alalla jossa palkat on paljon matalammat. Joten en tykkäile naisista joiden koulutus ei ole korkealla tai toimiala/tehtävä ole sieltä paremmalta puolelta. (sori tiedän että kuulostaa pahalle näin kirjoitettuna.) mutta toisaalta jos naiselle koulutus on tärkeä niin eihän se minustakaan tykkäile. 😂
Nettetuloni ovat yli 5000 euroa kuussa, mutta koulutus ei ole tärkeää minulle. Olen talousalalla, mutta en vaadi mieheltä samoja tuloja saatikka mieltymystä työn suhteen. Täällä jossain edellisessä viestissä puhuttiin jostain eräoppaasta, ettei kiinnosta. Minä ajattelin just päinvastoin, että kiinnostaisi tosi paljon joku eräopas, kun itsekin olen kiinnostunut luonnosta vaikka työkseni teen paperihommia. Minua viehättää kaikki erähenkiset miehet...
Vierailija kirjoitti:
Mä ainakin kysyn heti mikä on ammatti. Kertoo ihmisestä hyvin paljon, kuten harrastuksetkin. Jos se on sitten kynnyskysymys, että sitä ei saa kysyä, mies ei lienee muutenkaan mulle sopiva. Mä tykkään ihmisistä joiden kanssa vou puhua mistä vain, eikä miettiä mitä milloinkin vou kysyä.
Olen tosin nyt naimisissa, enkä etsi seuraa. Mieheni kanssa juteltiin ensitreffeillä kaikesta, myös töistä, lapsihaaveista ja maailmankatsomuksesta. Mistäs sitä muuten tietää kohtaako arvot vai ei.
Joo se on ehdoton ei jos ei kerro. Itsekin tapasin netissä jonkun miehen, ei kertonut ammattiaan eikä nimeään. Oli kuulemma jollain lailla tunnettu piireissään tms. No miksiköhän olisi jatkanut muutaman tunnin puhelunkin jälkeen tutustumista tämmöisen herra x:n kanssa. No en niin mitenkään.
Toisaalta tässäkin ketjussa mainitsemani ex ilmoitti väärän sähköpostin, siis nimi oli joku saku.räsänen vaikkei oikea nimi ole lähelläkään sitä. Olisi ollut ehkä parempi jos se nimi olisi ollut suopursu@jotain kuin valehdeltu nimi.
Se juttu kyllä eteni mutta kyllä se epäilytti, varsinkin kun jo nuorena mulle on nimi valehdeltu, myöhemmin sain selville että kihloissa oli ja eukko raskaana kun mua pyöritti.
Se tunne kun miehet kyselevät deittipalstalla VANHEMPIENI töistä! Se vasta ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä kiinnostaa millä alalla ja työtehtävissä nainen on. Itse olen erittäin hyvätuloinen enkä halua että kumppanin ja minun välillä on aivan järkyttävä palkka kuilu. Naisella voi olla puolta pienempi palkka mutta valitettavasti aika useat naisten työt ovat alalla jossa palkat on paljon matalammat. Joten en tykkäile naisista joiden koulutus ei ole korkealla tai toimiala/tehtävä ole sieltä paremmalta puolelta. (sori tiedän että kuulostaa pahalle näin kirjoitettuna.) mutta toisaalta jos naiselle koulutus on tärkeä niin eihän se minustakaan tykkäile. 😂
Voin taata ainakin sen, että mikäli naiselle edes alkeellinen oikeinkirjoitustaito on tärkeää, hän ei sinusta "tykkäile".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä kiinnostaa millä alalla ja työtehtävissä nainen on. Itse olen erittäin hyvätuloinen enkä halua että kumppanin ja minun välillä on aivan järkyttävä palkka kuilu. Naisella voi olla puolta pienempi palkka mutta valitettavasti aika useat naisten työt ovat alalla jossa palkat on paljon matalammat. Joten en tykkäile naisista joiden koulutus ei ole korkealla tai toimiala/tehtävä ole sieltä paremmalta puolelta. (sori tiedän että kuulostaa pahalle näin kirjoitettuna.) mutta toisaalta jos naiselle koulutus on tärkeä niin eihän se minustakaan tykkäile. 😂
Nettetuloni ovat yli 5000 euroa kuussa, mutta koulutus ei ole tärkeää minulle. Olen talousalalla, mutta en vaadi mieheltä samoja tuloja saatikka mieltymystä työn suhteen. Täällä jossain edellisessä viestissä puhuttiin jostain eräoppaasta, ettei kiinnosta. Minä ajattelin just päinvastoin, että kiinnostaisi tosi paljon joku eräopas, kun itsekin olen kiinnostunut luonnosta vaikka työkseni teen paperihommia. Minua viehättää kaikki erähenkiset miehet...
Itse myös tykkäisin että kumppani työskentelee eri hommissa kuin minä. Parisuhteeseen saa enemmän rikkauksia silloin. Mutta sinun ja minun nettotuloilla kuilu saattaa olla liian paha purtavaa. Myös tulot voivat aiheuttaa stressiä toiselle, puhumattakaan turhista riidoista. En itse nauttisi yhtään tilanteesta jossa toinen joutuu elämään köyhyydessä parisuhteessa (tai vaihtoehtoisesti tuntisi jonkin tasoista loisimista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo työstä kysely on jokseenkin raivostuttavaa. Että toisessa tai kolmannessa viestissä kysytään, että mitä teet työksesi. Mä haluan olla siellä omana itsenäni, en missään työpersoonassa. Haluan että jos juttu kulkee, se kulkee jonkun muun asian takia, kuin että mitä mä työssäni edustan. Koska tiedän ammattini herättävän kiinnostusta, vaan kun haluaisin olla kiinnostava sitten kyllä ihan muuten. Niin olen siis ammatiltani lääkäri.
Mä voisin lähteä sun kanssa treffeille, jos olisin vapaa, eikä todella kiinnostaisi puhua kummankaan työstä. Sinä tuskin lähtisit minun kanssani, olen nimittäin sairaalahuoltaja, ja se FM-puolikin on humanisti. Onneksi ei ole tarvinnut treffipalveluissa pyöriä, monella kuuluu olevan ammatillisia ennakkoluuloja.
Tämähän se ongelma juuri on. Tiedän varsin hyvin, että jos kuulutan tuolla turuilla ja toreilla olevani ortopedian erikoislääkäri, niin seuraa saan varmasti. Mutta kun juuri sitä en missään nimessä halua. Haluan että jos nainen on kiinnostunut minusta, hän on nimenomaisesti kiinnostunut minusta. Pelkästään seuran saaminen ei ole sellainen itseisarvo, että se olisi sen väärti. Ehkä jos vain etsisi ns. sängyn lämmittäjää, mutta kun itse haen parisuhdetta. Sen takia tuo ammatin kertominen ja kysyminen on ongelmallista. Kuten jo sanoin, tiedän sen olevan iso mielenkiinnon kohde. Ei tämäkään lääkäri tyhmä ole. Mutta kun haettaessa parisuhdetta, se ei saa missään nimessä olla asiaan vaikuttava tekijä. Mun pitää olla ihmisenä kiinnostava, ei lääkärinä.
Jep, sanot ääneen jotain mitä ei saisi sanoa. Minun mieheni oli duunarihommissa ennen nykyistä ammattiaan, jota pidetään selvästi enemmän arvossa. Eikä
silloin todellakaan tarvinnut hätyytellä naisia kimpustaan. Nykyään saan kuulla yhdeltä jos toiselta, miten onnekas olen ja röyhkeimmät flirttailevat estottomasti.
Kyllähän täällä moni jaksaa muuta esittää, mutta ammatti on monelle naiselle tärkeä kyllä muista syistä kun vaan ihan viattomasti merkkinä miehen ahkeruudesta tms. Myös postikuski tai varastotyöntekijä voi olla todella ahkera! Moni nainen ajattelee oman statuksensa kohoavan puolison profession ja statuksen myötä. Minuakin (yhden arvostetuimman koulutuksen käyneestä) puhutellaan "X:n puolisona"
Olkaapa rehellisiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sulla ei ole työtä?
Mitä sitten?
Olet syrjäytynyt. Evoluution hukkaputki. Koeta hyväksyä asia tai mene kouluun/töihin.
vastauksena: Mitä väliä?
Jos on ensisijaisesti kiinnostunut kalliista lahjoista hän rakastaa lahjoja eikä sinua.
Jos on hakemassa avioliittoa ja hetijälkeen eroa että voisi viedä puolet omaisuudesta.. juueijoo todellakaan.
Kelalta saa muutenkin kaiken tarvittavan jos sikseen on.
Vierailija kirjoitti:
Se tunne kun miehet kyselevät deittipalstalla VANHEMPIENI töistä! Se vasta ärsyttää.
Ne on varmaan juuri näitä työttömiä miehiä, jotka haluavat varmistua tulevaisuuden elintasostaan.
Onpa tähän ketjuun eksynyt paljon miljonäärejä, ammattimaisia osakesijoittajia ja pankinjohtajia.