Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako nelikymppisen etsiä miestä baarista
24.06.2020 |
Ja miten käyttäytyä, että miehet tulisivat iskemään? Ok näköinen olen, mutta itsetunto on melko nollissa kun rakas jätti.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia ehdotuksia mistä löytää mies: ruokakaupasta, luonnosta, lenkkipolulta... Miten ihmeessä luonnosta löytää miehen? Olet siellä kävelyllä ja joku lähtee hiippailemaan sun perään tai vaanii sua siellä? Onko se siellä jo valmiiksi istumassa oikein iloisena ja sun lähestyessä alkaa kovasti juttelemaan ja hieromaan tuttavuutta? Entä lenkkipolulta sitten? Lähdetkö itse juoksemaan ja seuraamaan jotain vai toisinpäin? Kaupassa onkin todennäköisempää löytää mies. Te varmaan törmäätte toisiinne hyllyjen välissä kun kummankin käsi koskettaa ottaessanne viimeistä suklaalevyä joka sattuu olemaan teidän kummankin lempisuklaa sattumalta. Ja sitten te jaatte sen suklaalevyn ja koko elämänne yhdessä sen jälkeen kun olette kävelleet romanttisesti sateessa hänen merenrantahuvilaansa ja kuivatelleet takkatulen ääressä? Se onkin todennäköisintä.
Sanoisin että julkiset kulkuneuvot ovat hyviä paikkoja. Sellaiset joissa istutaan vierekkäin tai vastakkain pidemmän aikaa, eli kaukojuna, pitkän matkan bussi tai lentokone. Silloin on usein pakko keskiä jotain jutun juurta ja se voi johtaa pidempään tuttavuuteen.
No ei ole. Toki on näinkin suhteita syntynyt, mutta ajattelepa nyt ihan järjellä. Sanotaan, että tod. näk. kumppani kanditaatti on vastaikkaista sukupuolta +/- 5 vuotta sinun ikä. Millä todennäköisyydellä vierustoveri menee tuohon kategoriaan. Sitten tämän pitäisi olla sinkku. Ja sitten sen pitäisi haluta jutella sinun kanssa matkan ajan jne.
Ja lisäksi muut kuuntelee ympärillä ja kuvaa youtubeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ei meitä baareista löydetä
Samaa mieltä. Niin harvoin tulee baariin lähdettyä, ja tuskin koskaan enää kierrän kaikki kylän baarit illan aikana, että aikamoinen seitsemän oikein ja varanumerot päälle olisi tavata joku vastakkaisen sukupuolen edustaja samoissa aikeissa, ja vielä niin että edes auttavasti tultais juttuun.
Toista se oli vielä kaksikymmentä vuotta sitten.
Kyllä baarista voi löytää seuraa, mut Tinderille ääni täältä. Vaikka ensiajatus on toinen, nimenomaan Tinderistä on helppo löytää omanoloista seuraa muutenkin kuin ulkonäön puolesta, baariympäristössä fyysisellä olemuksella on huomattava painoarvo. Uhosin itse etten moiseen lähde ikinä, sit heikkona hetkenä kuitenkin koitin ja viikon päästä treffasin sitä kautta elämäni miehen. En olis uskonut, ja en oo ainoa.
Valikoi ensi kerralla tarkempaan ja nopeampaan miehiä. Matseilla ei tee mitään, tykkää vaan fiksun olosista ja jos ei juttu luista niin nopeesti takavasempaan. Muuten ei ihme jos iskee väsy. Ja jos toi yksi ei olisi ollut niin upee tapaus niin olisin pitänyt taukoa kohta, rasittavaa puuhaa se monen ihmisen kans viestittely vanhanaikaiselle.
Minä löysin todella fiksun ja komean, vastaeronneen miehen baarista 40+. Kaikenlisäksi jän on lähes absolutisti kuten minäkin, se paikka oli vain ihmisten tapaamista varten kesäviikonloppuna.
Ainoa vain, ettet ap voi jäädä odottamaan, että mies tulisi iskemään sua. Keski-ikäisissä miehissä on niin vähän tasokkaita, että niitä harvoja isketään aktiivisesti naisten toimesta, revitään käsistä suunnilleen. Minäkin menin iskemään sen miehen.
Tässä iässä naisilla on rohkeutta tehdä aloitetta, joten sun on pakko ottaa itseäsi niskasta kiinni ja tehdä niitä itsekin, jos et halua jäädä lehdellä soittelemaan. Tai jos odotat miehen aloitetta, et saa sitä,jonka mieluummin haluaisit, vaan sellaisen,jota kukaan muu nainen ei näytä haluavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin pitkästä suhteesta kun olin 36. Yhden kesän ajan jaksoin käydä baareissa ja keikoilla, mutta totesin turhaksi. Miestä sieltä ei löytynyt, ja muutenkin se vaan oli niin nähty, niin vanhaa. Nykyään mieluummin lähden vaikka lenkille. Mies löytyy yhtä todennäköisesti lenkkipolulta. Eli ei löydy.
Miten tehdä tuttavuutta lenkkipolulla?
T:introvertti ukko
Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt....................ja heräät putkasta ahdistelusyytteiden kera. Menestystä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei meitä baareista löydetä
Puhu vain omasta puolestasi, kiitos.
Älä huoli, saat kyllä omanlaisiasi sieltä baarista loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Pari vihjettä:
- valitse baari jossa tanssitaan
- älä ole nirso äläkä anna pakkeja urakalla niille jotka pyytävät tanssimaan vaikak eivät olisi viimeisen pälle komeita
- älä sorru sellaisiin miehiin jotka yrittävät lahjoa sinua tarjoamalla drinkkejä vaan näytä että olet itsenäinen nainen ja ostat itse
- ei tarvitse pukeutua miksikään vampiksi vaan siistit vaatteet, sellaiset jotka sinulla olisi toimistotöissä päälläsi tai sunnuntaisin kun menet mutsin ja faijan luokse kylään
- lähde mieluiiten kaverin kanssa baariin. Yksin baareissa istuskeleviin naisiin suhtaudutaan yhä epäilevästi, ainakin pienemmillä paikkakunnilla. Helsingissä on sitten eri juttu.
Kunhan ette sitten innostu keskustelemaan vain keskenänne. Omakohtaisestikin sen opin, kaksi naista baarissa keskenään ovat viettämässä iltaa keskenään, ja samaa on kerrottu tällä palstalla monta kertaa: Ei saa häiritä. Vaikka toki toi voi olla keino, estää vain ei toivottuja lähestymisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa paikka, jossa random-mies on iskenyt minua 46-vuotisen elämäni aikana keskellä päivää, on Alko.
No, ei ehkä mitenkään yllättävää. Onnistuiko?
Ei koska olin varattu. Annoin ystävälliset pakit. Sinkkuna olisin saattanut jopa käydä kahvikupposella tai jotain, koska ei mies ollut mitenkään creepy.
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelin niin että baarista löytäisi baareissa viihtyvän miehen jos jonkun, niin en halunnut sieltä etsiä. Mutta jos se baareissa roikkuminen ei haittaa niin kyllä sieltä moni jotain löytää!
Tykkään käydä baareissa silloin tällöin, mikä minulle tarkoittaa sellaista 3-4 kertaa vuodessa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä löysin todella fiksun ja komean, vastaeronneen miehen baarista 40+. Kaikenlisäksi jän on lähes absolutisti kuten minäkin, se paikka oli vain ihmisten tapaamista varten kesäviikonloppuna.
Ainoa vain, ettet ap voi jäädä odottamaan, että mies tulisi iskemään suka. Keski-ikäisissä miehissä on niin vähän tasokkaita, että niitä harvoja isketään aktiivisesti naisten toimesta, revitään käsistä suunnilleen. Minäkin menin iskemään sen miehen.
Tässä iässä naisilla on rohkeutta tehdä aloitetta, joten sun on pakko ottaa itseäsi niskasta kiinni ja tehdä niitä itsekin, jos et halua jäädä lehdellä soittelemaan. Tai jos odotat miehen aloitetta, et saa sitä,jonka mieluummin haluaisit, vaan sellaisen,jota kukaan muu nainen ei näytä haluavan.
Tämä hyvien miesten käsistä repiminen on nyt sitä samaa tuubaa, millä nuoria miehiä yritetään rekrytoida opiskelemaan naisvaltaisia aloja. Että kyllä siellä opettajakoulutuksessa esimerkiksi naiset tulevat aktiivisesti jatkuvasti iskemään, onhan hyvistä miehistä puutetta. ;-) totuus : ei tule, eikä tule vanhempanakaan. Mieheltä edelleen odotetaan sitä aloitetta ja keskivertoa parempaa ulkonäköä, että voisi päästä treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin pitkästä suhteesta kun olin 36. Yhden kesän ajan jaksoin käydä baareissa ja keikoilla, mutta totesin turhaksi. Miestä sieltä ei löytynyt, ja muutenkin se vaan oli niin nähty, niin vanhaa. Nykyään mieluummin lähden vaikka lenkille. Mies löytyy yhtä todennäköisesti lenkkipolulta. Eli ei löydy.
Miten tehdä tuttavuutta lenkkipolulla?
T:introvertti ukko
Reipas puristus pebasta ja sanot että eiköhän hölkkäillä mun kämpille babe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos etsisin miestä nyt, niin liikkuisin paljon sellaisissa paikoissa, jotka ovat minulle tärkeitä ja luonnollisia. Luonto, kirjasto, ruokakaupat, kirjakaupat ja sellaiset olisivat hyviä, päivällä myös erilaiset lounaspaikat, joissa käyn työajalla syömässä ovat hyviä paikkoja tavata muita ihmisiä.
Viisi vuotta sinkkuna ja baariin en ole kertaakaan mennyt. Kertaakaan en ole ketään lähestynyt livenä. Usein olen miettinyt miten tämä lähestyminen tapahtuisi.
Kansallispuistossa nuotiopaikalla voisi keskustelu alkaa ns. itsestään ja kumpikin istuisi aloillaan. Poluilla kuka nyt vastaantulijaa alkaisi jututtamaan?
Kaupoissa voi katseet kohdata, mutta aika nopeasti sielläkin pitäisi todeta joku kiinnostavaksi.
Kunhan ei sitten runsas alkoholinkäyttö ole ongelma kun hait baarista.
Tai liikunnallisuus jos löysit punttisalista. Tai uskonnollisuus kun hait seurakunnasta.
Hassut muuten noi miehiä metsästävät jotka aktivoituvat kirkollisiin tapahtumiin ja löytävät sieltä miehen mutta sitten voisikin sillai niinku lopettaa se kirkossa käynti ku nainen oikeasti vaan tekeytyi uskonnolliseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisen naiseni löysin netistä. Tinderiä en ole koskaan käyttänyt. Hain vakavaa suhdetta ja sellaisen löysin. 7 treffit eri naisien kanssa kävin ja sitten vasta löytyi. Kumpikin oli ensi tapaamisella oma itsensä ja kertoi rehellisesti mitä halusi suhteelta. Myös entistä elämää käytiin läpi.En uskonut löytäväni mistään hänen kaltaistaan naista. Ihmeitä voi näköjään tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia ehdotuksia mistä löytää mies: ruokakaupasta, luonnosta, lenkkipolulta... Miten ihmeessä luonnosta löytää miehen? Olet siellä kävelyllä ja joku lähtee hiippailemaan sun perään tai vaanii sua siellä? Onko se siellä jo valmiiksi istumassa oikein iloisena ja sun lähestyessä alkaa kovasti juttelemaan ja hieromaan tuttavuutta? Entä lenkkipolulta sitten? Lähdetkö itse juoksemaan ja seuraamaan jotain vai toisinpäin? Kaupassa onkin todennäköisempää löytää mies. Te varmaan törmäätte toisiinne hyllyjen välissä kun kummankin käsi koskettaa ottaessanne viimeistä suklaalevyä joka sattuu olemaan teidän kummankin lempisuklaa sattumalta. Ja sitten te jaatte sen suklaalevyn ja koko elämänne yhdessä sen jälkeen kun olette kävelleet romanttisesti sateessa hänen merenrantahuvilaansa ja kuivatelleet takkatulen ääressä? Se onkin todennäköisintä.
Minkälainen outo tapaus olet, jos et ymmärrä miten vaikka luontopolulla tai kaupassa voi tutustua? Eihän siinä ole mitään muuta kuin että olet avoimin mielin liikkeellä, katsot ihmisiä silmiin hymyillen ja tadaa, saatat löytää ystävän.
Olen löytänyt moniakin ystäviä niin, ystäviä tai hyviä tuttavia, jotka ovat jääneet elämääni pysyvästi. Muutama vuosi sittenkin näin hieman tutun miehen kaupassa aika usein samaan aikaan kuin minäkin ja aloimme moikata. Moikkauksesta etenimme juttelemaan kevyesti ja kohta huomasin, että olimme jutelleet kaupan käytävällä pitkän aikaa. Minä siis tiesin periaatteessa kuka hän on, mutta mies ei tunnistanut minua. Me molemmat olemme varattuja ja emme edes ajatelleet toista muuten kuin tosi hyvänä juttukaverina, liki ystävänä, mutta tutussa paikassa tutustuminen oli helppoa. Olen löytänyt samalla tavalla myös muita hyviä tuttavia, esimerkiksi yhden mummon, jonka kanssa aloimme juttelemaan pari vuotta sitten perunoita vierekkäin valitessamme. Juttua jatkui aina vaan ja loppujen lopuksi esittelimme itsemme ja olen käynyt mummoa auttelemassa aina silloin tällöin ja välillä ihan vain soittelemmekin puolin ja toisin. Ei se ole niin vaikeaa tutustua ihmisiin kaupassa, ei todellakaan. Kun nostaa katseensa jaloistaan muiden silmiin, niin mitä vain voi löytyä.
Sama juttu läheisellä luontopolulla. Olin siellä taas kerran kävelemässä lapseni kanssa, kun vastaan tuli ikäiseni mies. Moikkasimme vaikka emme toisiamme tunteneetkaan ja aloimme juttelemaan. Juttelimme lähes tunnin ja jos olisin ollut vapaa, niin siitä olisi varmasti tullut jotain enemmän, sillä meitä molempia yhdisti heti alkuun jo se luontopolku, luonto ja kävely.
En ymmärrä miten jotkut ovat unohtaneet normaalin jutustelun taidon. Ei se ole vaikeaa ja vaikka toinen ei olisikaan mieleinen, niin jutustelu ihan kenen kanssa vain on piristävää. Oli vastassa sitten mummo, vaari, mies, nainen, nuori tai vanha, niin on mukavaa vaihtaa pari sanaa jostakin ja juttu lähtee liikkeelle jos on lähteäkseen. Pitää vain hieman itse vaivautua. N46
Onnellinenmies+40 kirjoitti:
Nykyisen naiseni löysin netistä. Tinderiä en ole koskaan käyttänyt. Hain vakavaa suhdetta ja sellaisen löysin. 7 treffit eri naisien kanssa kävin ja sitten vasta löytyi. Kumpikin oli ensi tapaamisella oma itsensä ja kertoi rehellisesti mitä halusi suhteelta. Myös entistä elämää käytiin läpi.En uskonut löytäväni mistään hänen kaltaistaan naista. Ihmeitä voi näköjään tapahtua.
Miltä sivustolta siis löysit?
ap
Minua on lähestytty useamman kerran kaupassa, kirjastossa ja kerran esimerkiksi bensa-asemalla. Miehet ovat olleet aina oikein mukavia, puheliaita ja hymyileviä fiksuja ikäisiäni yli nelikymppisiä miehiä. Enkä ole edes kaunis tai laiha, saati vapaa, vaan sormukset ovat vasemmassa nimettömässä ja muutamia kertoja on lapsikin ollut mukana.
Jutustelun taito on todella unohtunut nykyajan aikuisilta. Ei ennen muuta tapaa tutustua ollutkaan, ei edes silloin 20-30 vuotta sitten, kun itse olin nuori. Jos silloin ei osannut avata suutaan, kun vastaan tuli mukava ihminen, niin yksin jäi.
m45 kirjoitti:
Pukeudu seksikkäästi minihameisiin jne ja hymyile, niin saat minun huomioni!
minulla on rehevät kuoppaiset reidet..saako laittaa sukkahousut?
Puhu vain omasta puolestasi, kiitos.