Kaikki on taas kuin ennen: feissarit ovat palanneet!

Pitäisi kieltää lailla.

Yksi lähti eilen melkein seuraamaan ja jatkoi vain, vaikka sanoin ei kiitos! 

Inhottavaa kun keskustassa ei saa enää liikkua rauhassa, ilman että kymmenen yli-innokasta feissaria hyökkää 20m matkalla kimppuun oikealta ja vasemmalta. En voi sietää tuputtamista ja iholle pyrkimistä, vaikka itse asia olisikin sinänsä fiksu ja harkitsemisen arvoinen. 

Mitä yleensä vastaatte feissareille? Joskus ottaa niin päähän, että tekis mieli sanoa suorat sanat.

Vierailija kirjoitti:

Mitä yleensä vastaatte feissareille? Joskus ottaa niin päähän, että tekis mieli sanoa suorat sanat.

Olen ehkä ilkeä, mutta ohitan niin kuin en huomaisikaan.

Tekevätkö feissarimokia?

Vierailija kirjoitti:

Mitä yleensä vastaatte feissareille? Joskus ottaa niin päähän, että tekis mieli sanoa suorat sanat.

En sano mitään. Kieltäydyn katsomasta edes siihen suuntaan ja heilautan vain kättä estävästi. 

Itsellä fasistimerkki selvästi näkyvillä saa rauhassa kulkea

Ikinä ei kannata vastata tervehdykseen. Se on varma kutsu feissarille heittäytyä seuraasi

Sietämättömiä. Katson ohi ja kävelen eteenpäin.

Kerjäläist en kanssa ei pidä alkaa juttusille.

Narinkkatori on noiden takia miinakenttä .Ja kaikki kauppakeskukset.

Normaalin merkki myös parkuvat vauvat vaunuissaan kuumassa bussissa. Shit miten ärsyttävää.

Ei kai! Voi ei... No pridettäjät onneksi ovat pois silmistä.

Myös Elisa-fuckboit ovat jälleen kesäsoitimella "Moroo!"

Yhtenä kesänä oli kiire johonkin ja kävelin keskustassa. Yhtäkkiä joku feissari nosti toisen käsivartensa vaakatasoon ja alkoi huhuilla ja siinä kun kävelin pikakävelyä niin luonnollisestikin osuin tisseilläni suoraan siihen käteen.

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa kun keskustassa ei saa enää liikkua rauhassa, ilman että kymmenen yli-innokasta feissaria hyökkää 20m matkalla kimppuun oikealta ja vasemmalta. En voi sietää tuputtamista ja iholle pyrkimistä, vaikka itse asia olisikin sinänsä fiksu ja harkitsemisen arvoinen. 

Olen ihan samaa mieltä. Lisäksi kun sitä rahaakaan ei ylen määrin ole (olen perheellinen opiskelija), tahdon tehdä mahdolliset lahjoituspäätökset rauhassa kotona, ja miettiä onko minulla oikeasti varaa sitoutua esim. kk-lahjoittajaksi ja jos on, millä summalla. En tosiaankaan halua tehdä päätöstä kiireessä ja jossain kadunkulmassa.

Joskus muinoin erehdyin pysähtymään ja kuuntelemaan feissarin myyntipuheen. Taisin siinä jotain empiä, en enää muista tarkkaan. No feissari kuitenkin totesi, että jätä yksi kalja viikossa baarissa ostamatta, että ei se sen enempää vaadi. Just joo, en edes käyttänyt alkoholia...

Jos ottaisin feissareiden lähestymiset juomapelin kannalta niin olisin ympäripäissäni ennen kuin pääsen kävelykadun toiseen päähän. Niitä on yksinkertaisesti liikaa nykyään, hyörivät ja pyörivät joka %&#&/ paikassa. Sietämätöntä.

Nyt rankkasateilla on saanut taas kävellä kaupungilla rauhassa :)

Vierailija kirjoitti:

Mitä yleensä vastaatte feissareille? Joskus ottaa niin päähän, että tekis mieli sanoa suorat sanat.

Joojoo kyllä kiinnostaa. Ei nyt ole aikaa jutella, mut anna vaan se lahjotuslomake.

Sit täytän sen eli se lomake antaa sille taholle oikeuden suoraveloittaa tililtä rahaa. Sit toki irtisanon sen heti. Asia voi olla hyvä, mut tuputus ja ns pakkomyynti inhottaa. Siks en tee sellasia töitäkään.

Rupeaako feissarit puhumaan muillekin englanniksi vai olenko minä jokin poikkeus? (mies 45v)

Ehkä vanhemmalla väellä, vaikkapa yli seitenkymppisillä kovinkaan monella englannintaito ei saata olla kovin hyvä, meinaakohan ne heillekin englanniksi puhua?

Ja olipa minkä ikäinen tahansa, miksei Suomessa voi puhua Suomeksi, kun Englanti ei ole minkäänlainen virallinen kieli tässä maassa?

Tänäänkin eräässä kauppakeskuksessa joku feissari rupesi Englanniksi puhumaan jostain lastentalosäätiöstä, keskeytin hänet nopeasti sanomalla "Sorry, I'm in a hurry", vaikka tosiasiassa ei ollut mitään kiirettä, ja jatkoin eteenpäin...