Onko täällä siis oikeesti ihmisiä, jotka eivät ole harrastaneet seksiä kun yhden kanssa?????

olemme molemmat toistemme ensimmäiset. Itse olin 16 ja mieheni 19,kun tapasimme ja rakastuimme. Taisiap melkein olla " rakkautta ensisilmäyksellä" ;) Johon en uskonut, ennen mieheni tapaamista.



Tosin itse olen pettänyt miestäni yhden kerran. Joka ei todellakaan ollut mikään mieltäylentävä kokemua,, yök!!

Mieheni ei ole pettänyt/harkinnut edes pettäväni minua. Vaikka tietääkin hairahduksestani.

Emme ole uskovaisia tai vast. Liikuimme molemmat nuorempana baareissa paljon, joten on myös kokemusta muista. Vaikka ei juurikaan seksin saralla.



Vielä näinkin monen vuoden jälkeen olemme rakastuneita ja kaverimmekin ihmettelevät asiaa. monet teini-ikäisenä seurustelun aloittaneet kaverimme ovat eronneet ja osa viettää edelleenkin sinkkuelämää.

Nyt itselläni 30 lähestyessä, olen ikävä kyllä huomannut ikäkriisiä. En tarkoita että lähtisin pettämään miestäni. (en todellakaan) mutta jotain vaihtelua pitäisi saada. tosin eiköhän me kahden kesken saada vaihtelua, kun laitamme vaikkapa lapset hoitoon ;)

kyse siis miehistä ja naisista ja ovat ottaneet sitten sen jolle ovat kelvanneet.

olisi saanut jäädä kyllä naimati! Kivempi oman kullan kanssa harjoitella mestariksi ;)))

Olin 25-vuotias neitsyt, kun menin naimisiin elämäni miehen kanssa. Olen uskovainen, mutta en lestadiolainen. Ollaan oltu onnellisesti naimisissa 10 vuotta ja kaksi lastakin on meille siunaantunut. Me uskomme, että Jumala johdatti meidät toisillemme ja Hän on meitä todella paljon siunannut!!! Saamme olla todella tasapainoisia ja onnellisia, ja seksi on Jumalan lahja aviopareille. Kunpa kaikki ihmiset tajuaisivat kulkea elämänsä Jumalan suunnitelman mukaan, niin välttyisivät niin monelta kurjalta, rikkovalta ja turhalta asialta. Kun pyytää puolisoa Jumalalta, niin saa kyllä sellaisen, jonka kanssa tuo sänkypuolikin sujuu.

seksiä PITÄISI harrastaa monen kanssa? Sehän on pohjimmiltaan lasten tekoa varten.

Haluatteko te jakorasiat vauvoja joka miehelle?

Olen ollut yli 25 vuotta ensirakkauteni kanssa enkä kaipaa muita.

Miksi minun pitäisi tuntea olevani omituinen?

Ihan sattuman kauppaa, ei mitenkään periaatteellinen juttu nuoruudessa.

Enkä nyt tiedä, olenko oikeastaan kovin omituinen.

eräät ystävistäni (sellaiset jakarit..), ovat myöntäneet olevansa riippuvaisia miehen läheisyydestä. tyhjä olo on täytetty yhden illan suhteella. muutama päivä ollaan onnensa kukkuloilla, kun on saanut ja sitten taas kärvistellään miten elämä on päin sitä. parisuhteissa nämä ystävät eivät ole onnistuneet. itselläni on ollut kaksi kumppania.yleistää en voi, mutta liian usein olen törmännyt näihin ihmisiin muuallakin kuin ystäväpiirissäni.

Omituisia otuksia.

Joo, olen mieheni ensimmäinen ja viimeinen nainen, hän oli vielä äitinsä helmoissa, kun hänet ryöstin ja olimme molemmat 20v.

En kyllä olisi mistään jäänyt paitsi, vaikka en olisi harrastanut seksiä ennen nykyistä miestäni.

maailma pyörii seksikumppanien määrän kanssa. elämässä on miljoona muutakin tärkeämpää asiaa kuin tuo.

Kannattaako heti se ensimmäinen ottaa, joka tulee vastaan? Tulee vähän mieleen, että eikö ole muuta vientiä, tai ei kelpaa muille.. Vanhanaikaista.

Minä olen kerennyt pienestä iästäni huolimatta olla liian monen kanssa. näin jälkeen päin KADUTTAA!!



Nyt ihana mies ja lapsi (voi kun olisin miettinyt aikaisemmin ja oisin säästänyt itseni rakkaalleni)

En olisi voinut kuvitella meneväni sänkyyn kenenkään kanssa jonka kanssa en olisi vakavissani.

Ottajia olisi ollut mutta ihanan miehen löysin heti.

Olisi vissiin pitänyt antaa mennä jotta olisin ehtiny maata muidenkin kanssa?=) Kyllä jotkut on typeriä.

Meillä kohta kymmenen vuotta yhteistä taivalta takana ja elämä on ihanaa. Myös seksi.

Eikä kaduta.

Ja voitte vaan puhua omasta puolestanne, että miehenne ovat ainoita seksikumppaneita, eihän sitä koskaan tiedä vaikka miehenne olisivat käyneet kokeilemassa millaista se vieras liha on, miehet kun ovat sellaisia eläimiä...:)

Oman kullan kanssa saan kyllä yleensä monta orgasmia peräkkäin. Ne riitävät minulle.

Oletko kokeillut kaikkia?

Tottakai tämä on aivan subjektiivinen näkemys! Itse haluan, että suhteessa kaikki osa-alueet toimii ja meillä suhde toimii tämän ainokaisen seksikumppanin kanssa. En kyllä pelkästään seksin vuoksi lähtisi kokeilemaan muita??!!? Koska seksi on tyydyttävää, sitä on tarpeeksi ja se on muuttunut vuosi vuodelta paremmaksi, se riittää minulle!

Vierailija:

Ja voitte vaan puhua omasta puolestanne, että miehenne ovat ainoita seksikumppaneita, eihän sitä koskaan tiedä vaikka miehenne olisivat käyneet kokeilemassa millaista se vieras liha on, miehet kun ovat sellaisia eläimiä...:)

Ainakin itselläni tuli periaatteeksi, että en mene ensimmäisenä iltana sänkyyn ja että jos miehellä ei ole muuta mielessä kuin seksi, niin antaa olla. Muutama seurustelun alku kariutui ihan siihen. Eli kysyntää oli myös ennen miestäni. Hän ei ekoilla kerroilla ehdotellut yhtään ja seurustelimme kaksi kuukautta, ennen kuin seksiin asti päästiin. Ikää siis molemmilla oli jo 20 ja risat. = )



Miehelläni on ollut ennen minua kaksi tyttöystävää, joiden kanssa on harrastanut seksiä, mutta on sanonut, että vasta meidän suhteessa seksi on alkanut sujua. Ehkäpä hänelläkin " kypsempi ikä" on vaikuttanut asiaan.



Ja miksi olisi sitten pitänyt miestä vaihtaa, jos se " eka" sitten osoittautuikin oikeaksi? En ainakaan itse nähnyt mitään syytä asiaan. Minua ei vaivaa, millainen kalu on jollakin toisella tai miten hyvä rakastaja joku toinen on. Mieheni on minulle paras ja sillä hyvä! = ) Niin kauan kun pidän meidän seksielämää itselleni tyydyttävänä ja mukavana, niin ei ole tarvettakaan havitella " ruohoa aidan toiselta puolelta" ...



Eli minulla on asiat näin ja olen tilanteeseeni todella tyytyväinen!

Omituista on, jos on niitä miehiä useita. Kyllä sen pitäisi mennä niin, että ollaan yhden miehen kanssa koko elämä, eikä vaihdella miehiä. Paitsi silloin, jos mies on kuollut ja on mennyt uudestaan naimisiin, sitten se on ihan ok.