En kestä karjalanpaistia. Sitä tarjotaan suurena herkkuna. Mielipiteenne karjalanpaistista?

Hyvää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä teen karjalaismummoni ja -isomummoni oppien mukaan uunipaistia eli "karjalanpaistia", ja kyllä on mureaa ja mehevää ja maut kohdillaan!

Niin, nimenomaanhan tämä on Karjalan puolella uunipaistia. Sen voi tehdä vallan vain possusta tai naudasta tms, eli siitä lihasta, mitä on saatavilla. Toki yleisin versio on sian ja naudan sekoitus. Itse saatan ostaa nykyajan karjalanpaistilihoja ihan muihin ruokiin, esim. lihakeitto tulee noista ihan suun mukaista, koska en juurikaan välitä luisesta sopasta.

Ei kunnon karjalanpaistia synny jos ei ole luita makua antamassa. Ja sekä luut että lihat tietysti paahdetaan leivinuunissa huolellisesti ennen nesteen lisäämistä. En tiedä laittaako kukaan enää nykypäivänä sisäelimiä pataan mukaan, aikanaan oli tapana laittaa myös munuaisia ja maksaa, joskus sydäntäkin. Possun ja naudan lisäksi lammasta myös, eli kuten sanoit, mitä lihaa nyt saatavilla oli.

Arkipaisti tehtiin lähinnä luista ja juureksista, juhlapöytään juureksia korvattiin mahdollisuuksien mukaan lihalla ja sisäelimillä. Joskus tehtiin olueen veden sijasta.

Meillä oli lapsuudessa joulurutiinit sellaiset että aatonaattona aina laitettiin leivinuuni kuumaksi ja leivottiin piirakoita pitkälle yöhön, lopuksi paahdettiin paistilihat ja -luut ja paisti sai muhia hyvinkin reilut puoli vuorokautta uunissa kunnes nostettiin illalla pöytään. Olihan makoisaa.

Perinteiseen karjalanpaistiin eivät kasvikset kuulu. Parasta tulee, kun laitetaan kolmea lihaa eli possua, nautaa ja lammasta sekä pari makuluuta ja suolaa ja kokonaisia maustepippureita. Sianliha laitetaan päälle ja vettä niin, että ihan ylimmäiset lihanpalat jäävät paljaaksi. Itse laitan ihan siansivua päällimmäiseksi kerrokseksi.

Aluksi paisti pannaan kuumaan uuniin, jotta rasva lähtee liukenemaan ja päällimmäiset lihat ruskistuvat. Sitten pudotetaan lämpö vähän yli 100 asteeseen, lisätään vettä niin, että palat juuri ja juuri peittyvät ja jätetään pata muhimaan itsekseen muutamaksi tunniksi.

Aikaisemmin suuret määrät lihaa eivät olleet arkipäivää. Karjalanpaisti herkkuna perustuu siihen että kerrankin syödään paljon lihaa. Yleensä ei nykyään ole kykyä tai puitteita laittaa sitä kunnolla. Kerran sain leivinuunissa kypsytettyä, ja oli kyllä hyvää, vaikken muuten tykkää kun se on sellaista liemevää lilluketta.

Kyllä siihen on tullut törmättyä ikäihmisten hautajaisissa jos tarjotaan alkuruokana lohta ja pääruokana karjalanpaistia. Lapsuudesta muistan, että äidin puolen suku aina oikeen odotti oikeen kutsua sunnuntai karjalalanpaistille. Meillä se tehtiin hirvi/possu yhdistelmänä.  

Väitän, että valtaosa ei ole kunnollist karjalanpaistia nähnytkään; ainakaan näistä jotka sitä vähättelevät.

Lounasruokapaikkojen yms "karjalanpaistit" jätän yleensä suosiolla väliin, koska ne ovat todellisia karjalanpaistin irvikuvia.

Lihan palojen pitää olla riittävän isoja, ei niitä peukalonpään kokoisia nappuloita mitä karjalanpaistilihoina myydään, vaan vähintään 5 senttiä kanttiinsa olevia. Näin lihoista ei tule korppuja kypsennyksen aikana.  Joitakin pienteurastamojen paistilihoja löytyy joissa palakoko on riittävä, mutta yleensä leikkan paistilihat itse sopivan kokoisiksi.  Lihan tulee olla myös riittävän rasvaista; ei mitään kuivaa paistipalaa. Lihana voi käyttää voi käyttää melkeimpä mitä vaan kunhan ei siipikarjaa; runkona nautaa ja possua lisäksi lammasta, hirveä, hevosta mitä nyt sattuu löytymään.

Sitten sitä lihojen makua ei peitetä sillä ylenmääräisellä maustepippurilla. Puulämmitteinen leivinuuni on alkuperäinen ja paras valmistuspaikka paistille.  Ensin lihat palvataan kevyesti kuiviltaan uunissä, jonka jälkeen  ne jätetään hautumaan nesteessä yön yli mietoon lämpöön jolloin niistä irtoaa liemeen maku ilman sen enempiä maustamisia.  Ja sitä lientä ei sitten sekoiteta eikä niitä lihoja käännellä siinä astiassa. Valmiin paistin liemen pitää olla uunista otettaessa kirkas eikä mikään harmaa mössö.

Juhlapaistiin ei tule jatkeeksi mitään porkkanoita eikä lanttuja vaan pelkkää lihaa. Sipulia voi lisätä maun mukaan, mutta sekään ei ole välttämätöntä mikäli haudutusaika on riittävän pitkä. Itseasiassa sipulista voi tulla paistiin kitkerää makua mikäli se pääsee palamaan kypsennyksen aikana. Kasvikset aiheuttavat myös liemen samentumisen, jolloin kyseessä ei ole enää karjalanpaisti vaan joku palapaisti.

Viittaa maantieteellisesti erääseen Suomen alueeseen ja sitä kautta voimistaa kansallisvaltiota. En voi hyväksyä ja olen pahoittanut mieleni.

Vierailija kirjoitti:

Perinteiseen karjalanpaistiin eivät kasvikset kuulu. Parasta tulee, kun laitetaan kolmea lihaa eli possua, nautaa ja lammasta sekä pari makuluuta ja suolaa ja kokonaisia maustepippureita. Sianliha laitetaan päälle ja vettä niin, että ihan ylimmäiset lihanpalat jäävät paljaaksi. Itse laitan ihan siansivua päällimmäiseksi kerrokseksi.

Aluksi paisti pannaan kuumaan uuniin, jotta rasva lähtee liukenemaan ja päällimmäiset lihat ruskistuvat. Sitten pudotetaan lämpö vähän yli 100 asteeseen, lisätään vettä niin, että palat juuri ja juuri peittyvät ja jätetään pata muhimaan itsekseen muutamaksi tunniksi.

Just näin olen tehnyt karjalanpaistin. Kolmea eri lihaa ja pari ydinluuta joukkoon. 

Halpaa ja hyvää, kun valitsee oikeat lihat, jotka kestää hauduttamista. Mitkään filelihat siihen ei käy, niistä tulee kuivaa. Possun kassler ja naudan ulko- tai kulmapaistista onnistuu, paljon porkkanaa, lisäksi sipulia, kokonaisia valkopippureita, merisuolaa ja laakerinlehtiä pari kolme. Melkein peitetään vedellä ja uuniin vähintään neljäksi tunniksi. Suola pitää välillä tarkistaa, ei ole hyvää, jos on lähes suolatonta. Mitään ei paisteta pannulla ensin ja vesi on kylmää, jolloin makua irtoo liemeen. Jos laitat kuumaa vettä tai paistat ne lihat ensin, niin lihoista ei irtoa niin paljoa makua liemeen ja se liemi juuri tekee siitä hyvää.

En pidä, vaikka olisi miten valmistettu