Lue keskustelun säännöt.
Äiti raivosi ja riuhtoi lastaan Linnanmäellä
21.06.2020 |
Olin tänään alle vuoden vanhan lapsemme kanssa käymässä SeaLifessa, ja näin vierestä, kuinka pienen lapsen äiti raivostui aivan silmittömästi lapselleen ja riuhtoi tätä käsivarresta. Lapsen isä ei juuri reagoinut tilanteeseen. Jäin järkyttyneenä tuijottamaan naista, mutten saanut sanaa suustani! Minulla on niin paha mieli, etten puuttunut tilanteeseen, mutta nainen oli niin raivoissaan, että ihan aidosti pelkäsin häntä oman lapseni turvallisuuden takia. Ihan järkyttävän huono omatunto, kun niin jäädyin tilanteessa :/
Kommentit (323)
Tällä palstalla aina löytyy ymmärrystä lasyen pahoinpitelylle. Voi vain toivoa, että näillä kirjoittajilla ei oikeasti ole lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa, sellaiset joilla on useampi lapsi ja lapset taaperoikäisiä tai vanhempia, että mitä te teette kun olette lasten kanssa kävelemässä bussipysäkille, päiväkotiin tai vaikka kotiin, ja lapsi yhtäkkiä hoksaa jonkun asian x mistä suuttuu eikä kävele metriäkään ja pidät lasta kädessä ja yhtäkkiä ikäänkuin "riuhdot tai raahaat lasta. Siis ulkopuolisen silmissä. Miten te saatte sen taaperon tai muun ikäisen kiukuttelijan jatkamaan kävelyä? Jäätte sinne ulos keskustelemaan määräämättömäksi ajaksi - myöhästytte bussista (helsinkiläisille huomio: joka paikassa ei busseja mene kuin kerran tai kaksi tunnissa).
Itse ainakin pidän kädestä kiinni ja kävelen eteenpäin, kyllä se kiukuttelija siitä taas rupeaa käyttäytymään.
Tosiaan kysyn muilta useamman lapsen vanhemmalta, en siis yhden vauvaikäisen vanhemmalta tai lapsettomalta.Vaikkapa kannan? Mut kyllä selvästi väkivaltaisen käytöksen erottaa siitä, että lapsi on saatava siirrettyä paikasta toiseen. Jos tätä ei tajua, niin on se huolestuttava merkki
T. kolmen äiti
Hyvin moni lapseton tai vauvan äiti ei tajua...
Varsinkin jos vielä katselee pahantahtoisin ylemmyydentuntoisin silmin.
Eikä se kantaminenkaan aina onnistu. Jos ei halua esim työvaatteitaan mutaisiksi, selkä ei kestä tai on jo kannettavaa ja rattaat jne.
Tämän takia sitä pyhän äidin myyttiä tulee rikkoa ja äkkiä! Te puolustelette ja oikeutatte väkivaltaa!
Ja sitten kauhistelette perheväkivaltaa kun aikuiset hakkaa toisiaan... Mistä lie oppineet.
Voi yhden kerran sentään. Osaarko sinä lukea lainkaan?
Mulle tuttu sosiaalityöntekijä kertoi että heidän kuopuksen hampaat piti kolmevuotiaana pestä noin että isä roikotti lasta ylösalaisin ja äiti, se sosiaalityöntekijä, pesi hampaat.
Osaan lukea. Kirjoitin, että väkivallan ja normaalin toiminnan välinen raja on täysin mahdollista erottaa ja sinä(?) ilmoitit et on ihan tavamomaista ettei pienen lapsen äiti tajua tätä rajaa.
Kyllä on sairasta. Todellakin.
Kyllä kuulkaas lapsen väkivaltaisesta retuuttamisesta voi saada ihan aikuisen oikeesti rikostuomion. Toivottavasti te, jotka aivan ylimitoitetusti voimianne käytätte, saattekin joskus! Lapsi ei ole mikään lelunne, jonka omistatte ja johon voitte purkaa pahaa oloa ja turhautumista. Lapsi on yksilö, jolla on ihan omat oikeutensa. Kuria voi pitää ilman väkivaltaakin.
Noi on aina tosi ikäviä tilanteita, kun näkee, että lasta kohdellaan huonosti. Sitten jos itse menee sanomaan asiallisesti vanhemmalle, niin se suuttuu kun tullaan puuttumaan hänen kasvatustapoihin.
Pitää puuttua! Kuinka kauhea se äiti on kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutoin terveessä vuorovaikutussuhteessa kasvava lapsi kestää myös yksittäisiä kertoja, jolloin vanhemman omat ongelmat (esim. valtava stressi ja ahdistus, pelkotilat tai heikentynyt impulssikontrolli) purkautuvat huutona tai kiinnipitämisenä KUNHAN aikuinen kykenee rauhoittumaan terveillä keinoilla (ei siis jättämällä lasta yksin tai vaikkapa alkoholilla), käsittää rauhoituttuaan toimintansa haitallisuuden ja tilanne käsitellään yhdessä jälkikäteen.
Tärkeää on tunnistaa ongelma ja hakea siihen apua joko psyk. tai sos. puolelta. Paljon vakavampaa lapsen kasvulle ja kehitykselle on vanhempi, joka ei saa apua ongelmiinsa, tai joka ei kykene näkemään toiminnassaan mitään kyseenalaista. Tällöin riski kaltoinkohtelun toistumiseen on suuri. Suurin osa omaa lastaan satuttavista vanhemmista häpeää omaa toimintaansa, ja kokee lohduttomuuden ja epätoivon tunteita ettei pärjää vanhemmuudessa ilman väkivaltaa.
Siitä, ettei koskaan ole kohdellut lastaan huonosti, saa toki olla ylpeä. Mutta paheksumalla ja pelottelemalla jo valmiiksi ongelmaisia vanhempia poliisilla tai lastensuojelulla harvoin autetaan lastakaan.
Tää on harvoja järkeviä kommentteja koko ketjussa.
Aloituksen julkisella paikalla tehty kaltoinkohtelu kertoo mullekin enemmän siitä, että äidillä on ongelmia paineensietokyvyn ja impulssikontrollin kanssa. Herää myös epäilys että kyseessä on haastava lapsi, jonka kanssa voimavarat on lopussa. Aika kyseenalaista on myös et isä vain katsoi vieressä, onko taas niitä perheitä joissa äiti tekee likaisen työn ja iskälle jää se kiva rooli joka ostaa jätskit ja leikittää...
Koronan myötä on paremmissakin perheissä monella pinna kireällä, ja on oikeastaan aika odotettavissa että tollaseen kalliiseen kesämenoon kuin SeaLifessä käyntiin latautuu kovia paineita jotka voi purkautua tosi haitallisesti jos kaikki ei mene kuin toivoi.
En mitenkään siis oikeuta lasten pahoinpitelyä, mutta sadistisia vanhempia ei oikeasti ole yhtään niin paljon kuin mielenterveysongelmaisia ja ahdistuneita vanhempia jotka on tosi epätoivoisia, eivätkä saa apua. Häpeä estää, ei ole rahaa terapiaan jne.
Onhan tässä koko kevään uutisoitu miten neuvolat, lastensuojelu ja koulukuraattorit on ajaneet palvelut alas ja moni perhe on jäänyt täysin oman onnen nojaan.
Vierailija kirjoitti:
Siellä kaiketi on valvontakamerat, vielä voit toimia. Ilmoita näkemästäsi niin eiköhän joku taho kiinnostu ja tsekkaa tallenteet mahdollisen pahoinpitelyn varalta.
Näin juuri. Jos ihan oikeasti on tapahtunut pahoinpitely se on mahdollista selvittää. Sealifessa on yleensä paljon ihmisiä ja myös henkilökuntaa, joten luulisi olevan muitakin silminnäkijöitä ja kamerat tietysti. Mutta koska tämä on av, ei ole mitään takeita siitä, mitä oikeasti on tapahtunut.
Ja en missään nimessä tarkoita etteikö lasten pahoinpitelyä tapahtuisi todellisuudessa paljonkin. On vain äärimmäisen harvinaista, että se tapahtuu julkisella paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö voitaisi keskittyä ihan omiin ongelmiin eikä toisiin ja toisten lapsiin? Jookos-kookos?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa, sellaiset joilla on useampi lapsi ja lapset taaperoikäisiä tai vanhempia, että mitä te teette kun olette lasten kanssa kävelemässä bussipysäkille, päiväkotiin tai vaikka kotiin, ja lapsi yhtäkkiä hoksaa jonkun asian x mistä suuttuu eikä kävele metriäkään ja pidät lasta kädessä ja yhtäkkiä ikäänkuin "riuhdot tai raahaat lasta. Siis ulkopuolisen silmissä. Miten te saatte sen taaperon tai muun ikäisen kiukuttelijan jatkamaan kävelyä? Jäätte sinne ulos keskustelemaan määräämättömäksi ajaksi - myöhästytte bussista (helsinkiläisille huomio: joka paikassa ei busseja mene kuin kerran tai kaksi tunnissa).
Itse ainakin pidän kädestä kiinni ja kävelen eteenpäin, kyllä se kiukuttelija siitä taas rupeaa käyttäytymään.
Tosiaan kysyn muilta useamman lapsen vanhemmalta, en siis yhden vauvaikäisen vanhemmalta tai lapsettomalta.Vaikkapa kannan? Mut kyllä selvästi väkivaltaisen käytöksen erottaa siitä, että lapsi on saatava siirrettyä paikasta toiseen. Jos tätä ei tajua, niin on se huolestuttava merkki
T. kolmen äiti
Hyvin moni lapseton tai vauvan äiti ei tajua...
Varsinkin jos vielä katselee pahantahtoisin ylemmyydentuntoisin silmin.
Eikä se kantaminenkaan aina onnistu. Jos ei halua esim työvaatteitaan mutaisiksi, selkä ei kestä tai on jo kannettavaa ja rattaat jne.
Tämän takia sitä pyhän äidin myyttiä tulee rikkoa ja äkkiä! Te puolustelette ja oikeutatte väkivaltaa!
Ja sitten kauhistelette perheväkivaltaa kun aikuiset hakkaa toisiaan... Mistä lie oppineet.
Voi yhden kerran sentään. Osaarko sinä lukea lainkaan?
Mulle tuttu sosiaalityöntekijä kertoi että heidän kuopuksen hampaat piti kolmevuotiaana pestä noin että isä roikotti lasta ylösalaisin ja äiti, se sosiaalityöntekijä, pesi hampaat.
Ehkä lapsi ei tiennyt, että äiti on sosiaalityöntekijä...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestä parasta on tarkkailla kaikkien ihmisten touhuja ja ilmoittaa niistä aina lastensuojeluun ja poliisille. Maailman tulee olla täydellinen paikka ja kaikilla pitää olla kivaa. Kukaan ei koskaan saa tehdä mitään negatiivista. Parasta, että poliisi ja lastensuojelu kartoittavat kaikkien lapsiperheiden tilanteet. Pitäisi ehkä asentaa kamerat ihmisten koteihin, jotta voidaan varmistaa 24/7 kaikkien hyvinvointi ja puuttua heti.
- aktiivinen kansalainen, joka puuttuu heti kaikkeen vähänkään epäasialliseen käytökseen ja toivoo, että kaikki muutkin näin tekevät.
Täällä on muutaman kerran esitetty, että "oikea" väkivalta tapahtuu suljettujen ovien takana, ja että jos lasta retuutetaan julkisesti, niin se kertoo että perheessä ei sitten ole enää salaisuuksia. Ei kyllä pitänyt omalla kohdalla yhtään paikkaansa! Lapsena minua retuutettiin, tukistettiin ja haukuttiin usein julkisesti (oli 90-lukua) ja kukaan ei koskaan puuttunut. Siitä huolimatta kotona suljettujen ovien takana jatkui vielä raaempi perheväkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Että ei pidä paikkaansa tuo että julkisesti lapsen kaltoinkohtelu jotenkin olisi merkki siitä, että pahempaa ei voisi tapahtua kun muut eivät ole näkemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aloittajan alle vuoden ikäinen tajuaa sea lifesta? Ei mitään.
No asiaan. Aika moni muuten ottaa lasta käsivarresta kiinni ja "riuhtoo". Tapahtuu myös päiväkodeissa.
Ei ota. Eikä riuhdo.
Miten sitten pysäytät esim. karkuun lähtevän taaperon? Äläkä edes yritä väittää, että taaperosi ei koskaan ole yrittänyt karata tai muuten tehdä pahojaan. Sitä ei usko kukaan.
Älä vääristele asioita. Huutaminen ja raivoaminen ovat ihan eri asioita kuin kiinniottaminen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö voitaisi keskittyä ihan omiin ongelmiin eikä toisiin ja toisten lapsiin? Jookos-kookos?
Ei. Lastensuojelulain mukaan jokainen on velvollinen puuttumaan asiaan, jos näkee lasta kohdeltavan kaltoin. Jotta edes muutama Erika-tapaus voitaisiin välttää, puutu heti asiaan äläkä jää harmittelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus lapselle raivoaminen on ihan inhimillistä. Tässäkin kyseessä uhkaikäinen lapsi. Joskus nyt vaan menee hermot, vaikkei se ehkä hyvä asia olekaan. Tämäkin perhe kuitenkin yhdessä lähtenyt SeaLifeen, mikä nyt lähtökohtaisesti on hyvä asia. Lapsi kenties ollut totaalisen mahdoton koko päivän/viikon/kuukauden, äiti ei ole nukkunut kunnolla pitkään aikaan ja ehkä tapellut miehenkin kanssa.
Ei uhmaikäisen vanhempi tarvitse muiden ihmisten tuomitsevia katseita ja lastensuojeluilmoituksia. Elämä on tarpeeksi rankkaa usein jo muutenkin. Lasten kanssa elämä ei ole ylipäänsä aina helppoa, vaan siihen kuuluu paljon negatiivisiakin tunteita puolin ja toisin. Tämä pitäisi Suomessakin ymmärtää, eikä aina vaan jankata jostain positiivisesta kasvatuksesta ja blaa blaa. Kaikenlaiset tuntee kuuluvat elämään ja se on hyvä ymmärtää jo lapsena. Suomessa etsitään liikaa ongelmia ja huolenaiheita ihan kaikesta. Kaikkeen ei tarvitse muiden puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just äsken aikanaan tunnettu urheilija (miehensä myös ex-urheilija) uhkas pientä taaperoaan, (n. 1-2 v ehkä) tukkapöllyllä, jos heittää puhelimen. Huom! Antoivat itse puhelimen tuon ikäiselle. Näin julkisella paikalla keskellä päivää.
Olisi pitänyt puuttua, mutta oli hankala tilanne ja pelkkä uhkaus. Jos olis käynyt tukkaan kiinni, olisin taatusti puuttunut.
Kyllä näitä on, jotka ajattelee et lasta saa kurittaa millä tahansa tavalla. Eivätkä huomioi omaa vastuutaan ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso ja sen mukainen käytös.
Ikäväkseni olen huomannut (ainakin jokunen vuosi sitten veilä), että keskustelupalstojen äidit hyväksyvät tukkapöllyjen antamisen "kasvatus"-keinona, vaikka ruumiillinen kuritus on Suomessakin ollut laissa kiellettyä vuodesta 1984 lähtien. Luulisi menneen perille kovakalloisimmillekin tämä laki! - Miten voin opettaa lapsilleni, ettei väkivaltaa saa käyttää, jos samaan aikaan tukistan tai lyön heitä puolustuskyvyttömiä lapsia itse? Äidin pitäisi olla se turvallinen rakastava hoivaaja, ja äkkiä hän kääntyykin lastansa vastaan väkivaltaisena!
Totta, lakikin kieltää lapsen väkivaltaisen retuuttamisen. Toisaalta lastensuojelulaki VELVOITTAA meistä jokaisen puuttumaan asiaan, jos näemme väkivaltaista lapsen käsittelyä.
Sillä oli "punalipun päivät" ja hermot kireällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voitaisi keskittyä ihan omiin ongelmiin eikä toisiin ja toisten lapsiin? Jookos-kookos?
Ei. Lastensuojelulain mukaan jokainen on velvollinen puuttumaan asiaan, jos näkee lasta kohdeltavan kaltoin. Jotta edes muutama Erika-tapaus voitaisiin välttää, puutu heti asiaan äläkä jää harmittelemaan.
Kaikkia lasten kuolemia ei voida välttää, vaikka kaikki perheet olisivat lastensuojelun asiakkaita. Erikan tapauksessa kyseessä oli sairaat ihmiset. Kaikkea ei voi siis ennakoida ja estää. Tämä pitää vaan hyväksyä.
Ihmisillä on lähtökohtaisesti oikeus yksityiselämään, eikä julkisen sektorin tarvitse kytätä kaikkien perheiden elämää. Ärsyttää tämä suomalainen kyttäyskulttuuri.
Ellei kyseessä selvä katoinkohtelu tms, ei toisten asioista tarvitse ilmoittaa mihinkään. Eihän täällä uskalla kohta edes ääntään korottaa kotona, kun joku hullu naapuri on jo ilmoittamassa lastensuojeluun. ,
Sosiaalityöntekijätkin kiittävät, kun ei näitä turhia ilmoituksia tule.
Crazy adults kirjoitti:
Omasta lapsuudesta voin kertoa sen verran, että oikeasti väkivaltaisen vanhemmat eivät todellakaan tuo satuttamista esiin julkisilla paikoilla. Hymyssä suin ollaan asioilla, kulissit yllä.
Kotiin kun päästään, niin helvetti repeää. Hakataan hullunkiilto silmissä ja täytetään se väkivallan tarve.
Koskaan ei ulos päin meillä näkynyt ja lyöntikohdatkin valittiin niin, ettei näkynyt iholla.
Uskon kyllä että sinua on pieksetty kotonasi ja ulospäin esitetty hymynaamaa. Tuo on kuitenkin virheellistä ajattelua, että asia oli noin mustavalkoinen.
On olemassa vanhempia jotka toimivat kuin sinun vanhempasi. Ulospäin hymyileviä sadisteja.
On olemassa vanhempia jotka hakkaavat kotona, ja hakkaavat myös julkisilla paikoilla. Luuletteko hölmöt tosiaan että ihminen joka ei julkisella paikalla pysty hillitsemään itseään, muuttuu koti ovesta astuttuaan eri ihmiseksi ja PAM! on hermonsa hillitsevä ja väkivallaton. Voi hyvä luoja miten pönttöpäistä ajattelua, luulla että julkiriehuja on kotona rauhallinen.
Tämän lisäksi on vanhempia jotka ovat ulospäin väkivallattomia ja hymyilevät, mutta eivät silti pieksä kotona lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö voitaisi keskittyä ihan omiin ongelmiin eikä toisiin ja toisten lapsiin? Jookos-kookos?
EI! Lapsillakin on ihmiarvo, vaikket sinä sitä pysty käsittämään.
Terveisin ihminen joka ei hakkaa lapsiaan julkisesti eikä kotonaan.
Voi yhden kerran sentään. Osaarko sinä lukea lainkaan?
Mulle tuttu sosiaalityöntekijä kertoi että heidän kuopuksen hampaat piti kolmevuotiaana pestä noin että isä roikotti lasta ylösalaisin ja äiti, se sosiaalityöntekijä, pesi hampaat.