Mies jäi kiinni pettämisestä
Nyt sitten jysähti omalle kohdalle.
Mieheni jäi kiinni salasuhteesta. Suhdetta on jatkunut kuusi kuukautta, seksiä viisi kuukautta. Tapaamisia on ollut kaksi-kolme kuukaudessa. Näin koronan aikaan on ollut helppoa, kun mieheni sekä tämä toinen nainen ovat tehneet etätöitä. Itse olen ollut fyysisesti töissä.
Syy pettämiselle on ”olematon seksielämä”. Sitähän se on ollut, kolmen pienen lapsen kanssa ei ole ollut helppoa. Lisäksi minulla ja miehelläni vaativa, akateeminen työ. Mies lähti hakemaan muualta sitä, mitä kotoa ei saanut. Ei halua erota, vaan jatkaa perhe-elämää. Itse en tiedä, mitä haluan.
Tiedän toisen naisen henkilöllisyyden (en tunne häntä), mutta hän on n 10 vuotta minua nuorempi (mieheni 42- vuotias, minä 37-vuotias). Toinen nainen tahoillaan naimisissa, ei lapsia.
Tätä on nyt viikko työstetty. Kaikki tunteet käyty läpi. Mieheni laittoi välit poikki toiseen naiseen, olin mukana kirjoittamassa viestiä ja jättämässä ääniviestin. En tiedä, kertooko toinen nainen miehelleen.
Olen nyt sairauslomalla töistä. Ensi viikolla omaan terapiaan, pariterapiaan siitä viikon päästä.
Olen lähdössä kahden viikon päästä mökille lasten kanssa, yksityisetsivä on sen aikaa mieheni perässä.
Itse en tosiaan tiedä, mitä tehdä. Tässä tunnekuohussa en halua tehdä päätöksiä, vaan odottaa hetken. Lisäksi haluaisin tavata tuon toisen naisen ja kysyä, miksi kaikki tämä. Mikä on hänen näkemyksensä tapahtumista. Mieheni sanoo, että seksi oli hyvää, mutta oli sanonut useasti toiselle naiselle, että ei jätä minua. Toinen nainen ihastui mieheeni, mutta ei tuonut esille sitä, että jättäisi oman puolisonsa.
Mitäs nyt. En kaipaa ”jätä se sika”- vinkkejä. Onko muita, jotka ovat jääneet suhteeseen pettämisen jälkeen? Onko joku pettänyt ja jäänyt kiinni, mitä sitten tapahtui?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jäänyt suhteeseen pettämisen jälkeen. Mieheni petti minua opiskeluaikana naispuoleisen kaverinsa kanssa harrastamalla seksiä. Asuimme eri kaupungeissa ja suhteessamme oli monia ongelmia, mutta pohja oli vakaa. Oli paljon riitoja.
Mies tunnusti itse noin puoli vuotta sen jälkeen kun paneskelu oli loppunut. Riitamme olivat vähentyneet tässä vaiheessa ja itse asiassa otin asian aika tyynesti. Olin tavallaan tiennyt koko ajan että minua on petetty. Alussa tunteet kuohahtelivat vaikka mihin suuntaan mutta päätimme jatkaa yhdessä. Ensimmäiset puoli vuotta meni asiaa jauhaessa, mutta sitten alkoi helpottaa.
Nyt pettämisestä on kolme vuotta ja parisuhteemme voi hyvin. Muutimme yhteen pian asian ilmi tulemisen jälkeen ja se vähensi riitelyä ihan valtavasti. Rakastamme toisiamme ja luotamme toisiimme ja parisuhteemme on vahvempi kuin ennen pettämistä.
Jos jotain on muuttunut niin oma mustasukkaisuuteni loppui kuin seinään. Pahin tavallaan pääsi jo tapahtumaan eikä se ollutkaan maailmanloppu.
Nyt olen pyytänyt että jos haluaa muita naisia paneskella niin pyytää minut kimppaan.Tsemppiä vaikeassa tilanteessa! Älä tee eroamuspäätöstä tunnekuohun vallassa. Jos molemmat panostatte nyt kunnolla suhteeseenne, sen ei tarvitse kaatua pettämiseen.[/
Kiitos hyvästä ja asiallisesti vastauksesta. Teillä ollut samanlainen tilanne, kotona vaikeaa ja se työntää vieraan ihmisen syliin. Ymmärrän kyllä, miksi mieheni petti. Tässä henkisessä tilassa en halua/pysty tehdä mitään päätöstä avioliiton jatkosta. Terapiaan olemme menossa, joku kun ihmetteli omaa terapiaani, niin siihen pääsen työterveyden kautta.
Ajattelen niin, että jokainen meistä tekee virheitä. Pettäminen on yleistä. Onko tämä virhe, jonka voin joskus antaa anteeksi? Unohtamaan en pysty, mutta voinko jatkaa elämääni tämän kanssa?
-apOlen tuo kenelle vastasit. Moni on sitä mieltä (alapeukkujen määrästä päätellen) ettei pettämistä kannata tai edes voi antaa anteeksi. Olen itse sitä mieltä että kyllä voi antaa anteeksi. Jokainen tekee virheitä. Myös minä tein ongelmiemme aikana virheitä miestä kohtaan. Olin myös ihastunut toiseen mieheen, ja vaikkei asia koskaan edennyt pettämiseen, olen ihan yhtä lailla syyllinen. Miehellä ei ollut tunteita seksikumppaniinsa, minulla taas oli, vaikkei seksiä tai mitään muutakaan koskaan ollut. Kumpi on pahempi?
Meidän suhteen ongelmat johtuivat pitkälti välimatkasta ja kummankin silloisesta masennuksesta, mikä oireili molemmilla eri tavalla. Kun selvitimme nämä ongelmat, parisuhteemme parani ja kummastakin tuntuu kuin olisi eri ihmisen kanssa. Vaikeina aikoina oli tärkeä nähdä se "oikea ihminen" masennuksen ja muun paskan alta ja luottaa siihen että asiat ovat vielä joskus hyvin. Nyt olemme molemmat terveitä ja tasapainoisia eikä pettäminen tms. muu huono käytös, kuten turha riitely käy mielessäkään.
En voi koskaan unohtaa tapahtunutta, mutta olen antanut anteeksi. Asia ei kalva minua koska olen käsitellyt sen hyvin mieheni kanssa, ja itsekseni myös. Olen myös puhunut sen naisen kanssa kenen kanssa mies petti. Elämä jatkuu ja suhde jatkuu, vahvempana kuin ennnen.
Olen itse elänyt avioliitossa, jossa mies petti. Annoin anteeksi ja sen jälkeen niitä tuli kymmeniä lisää. En edes tiedä varmasti kaikkia pettämisiä. Pettämisestä loppui, kun viimeisen kerran petti ja minä jätin hänet. Jälkikäteen ajateltuna, vähimmällä olisin päässyt jos olisin eronnut jo ekan pettämisen jälkeen. Kunpa olisin tehnyt silloin niin.
Kun miehesi suhde on jatkunut noin pitkään, niin ei ole kyse mistään yksittäisestä tapauksesta. Miehesi pettää varmasti tulevaisuudessakin. Valitettavasti.
Muuten hyvä tarina mutta yksityisetsivä meni överiksi, tippui pohja uskottavuudelle. Näyttää siltä että ketju saa silti siivet alleen.
Minua mies petti, koska se oli hänen tapansa käsitellä sitä. Annoin mahdollisuuden, kävimme terapiassa ja kaikki oli mielestäni jo aika hyvin, aloin päästä pettämisestä yli kunnes jäi taas kiinni. Annoin vielä kerran mahdollisuuden, kunnes 8 vuotta ensimmäisen ja 5 vuotta toisen pettämisen jälkeen jäi taas kiinni.
Nyt eroamme. Kadun etten lähtenyt ensimmäisen kerran jälkeen.
Ihminen joka rakastaa ei ihan oikeasti petä.
Vierailija kirjoitti:
Minua mies petti, koska se oli hänen tapansa käsitellä sitä. Annoin mahdollisuuden, kävimme terapiassa ja kaikki oli mielestäni jo aika hyvin, aloin päästä pettämisestä yli kunnes jäi taas kiinni. Annoin vielä kerran mahdollisuuden, kunnes 8 vuotta ensimmäisen ja 5 vuotta toisen pettämisen jälkeen jäi taas kiinni.
Nyt eroamme. Kadun etten lähtenyt ensimmäisen kerran jälkeen.
Ihminen joka rakastaa ei ihan oikeasti petä.
Meillä siis oli riitoja
Tsemppiä Ap!! Minulla on sama tilanne menossa elämässä ☹️
NEUVO NRO 1:
Ap, peru se terapia!! Terapeutti antaa sinulle mahdollisuuden tehdä ongelmasta suurempi kuin se onkaan, ja nyhtää sinut. OmaKantaan kirjoittaa kuinka stressaat (eri juttu jos nyt akuutisti sait aikaa käsitellä perhetapahtumaa) ja siitä voi myöhemmin olla haittaa; pahimmassa tapauksessa hän yrittää sotkea aivosi mömmöillä eli "lääkkeillä". Käsittele tilanne nyt nopeasti ja rehellisesti - älä pitkitä sitä, hankaloita sitä enempää, tai rupea manipuloimaan aivokemiaasi niillä mömmöillä.
NEUVO NRO 2:
Pysy kaukana ex-rakastajattaresta. Olet täysin väärillä raiteilla, jos sekaannut häneen ja teet asiat vain kipeämmäksi hakemalla eräänalaista kostoa tms. Mieti hyvin tarkkaan motiivisi... et voi kaataa pahaa oloasi rakastajattaren niskaan, vaatia selityksiä, purkaa pahaa oloasi tai mitä ikinä suunnitteletkin, ilman että se voi kostautua sinulle monin verroin. Saatat pilata koko avioliittosi ja perhe-elämäsi, jos sekaannut rakastajattareen ja vaadit keskusteluita. Se olisi kerta kaikkisen tyhmää.
NEUVO NRO 3:
Hyväksy se tosiasia, että miehet tarvitsevat seksiä ja keskity perheeseesi!! Keskity pitämään hyvää huolta miehestäsi ja lapsistasi - unohda terapeutin ja rakastajattaren lisäksi myös etsivä. Sinun pitää itse olla hyvä puoliso, muuta et voi.