Olenko kohtuuton? 15-vuotias tulee joka päivä kotiin isäviikollakin
Lapseni on pari kertaa vuodessa viikon jakson isällään. Tai pitäisi olla. Hän tulee sieltä joka päivä takaisin kotiin, lojuu huoneessaan, syö jääkaappia tyhjäksi, vaikka haluaisin juuri silloin säästää ruokakuluissa, kun olen tosi tiukilla taloudellisesti. Olisiko kohtuuton vaatimus vaatia lapsi pysymään se viikko isällään kokonaan?
Kommentit (104)
Minulla on paperilla yhteishuoltajuus, ja käytännössä toinen lapsista yöpyy ehkä kerran kuukaudessa tai parissa yhden yön isällään ja toinen ei koskaan. Käyvät sentään siellä syömässä säännöllisesti kahdesti viikossa iltaruokaa, mutta kaikki muut ateriat (muista juoksevista kuluista puhumattakaan) tulee mun pussista. Ja tulotkin mulla on puolet eksän tuloista...
Joskus se vähän ärsyttää, mutta toisaalta muistutan silloin itseäni että tässä rakennetaan perustaa hyvälle ja toimivalle suhteelle lasten kanssa heidän aikuistuessaan. Jos nyt on kotona luottamusta, lämmin ilmapiiri ja hyvä olla, niin sitten ei pesästä lentäessä toivottavasti etäännytä ja välit haalene.
Itse olisin 15-vuotiaana tuntenut itseni tosi hylätyksi ja torjutuksi jos vanhemmat olisivat vihjanneetkaan että haluaisivat nähdä minua vähemmän. Puhumattakaan eroperheen lapsesta, jota voi painaa ajatus että toinen vanhempi on jo "jättänyt" hänet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli, eiköhän lapsesi ole jo kohta poissa silmistäsi jossain laitoksessa. Mielenterveysongelmat ovat taatut hänelle, kun kumpikaan vanhemmistaan ei välitä hänestä.
Älä dramatisoi! Yksi tai kaksi viikkoa pitäisi jo yhteiskunnan taata yksinhuoltajille. Meillä molemmat vanhemmat matkustavat yksin joka vuosi sen takia, että jaksetaan perhe-elämää.
Meillä ei matkusteta. Silti jaksetaan. Ei olisi tehty lapsia, jos ei jaksettaisi perhe-elämää. Nykyvanhemmilla on kummallisia käsityksiä siitä, että perhe-elämästä pitäisi saada jotain lomaa.
Lapsen isähän tässä on se, joka on ottanut lähes täysaikaisen loman lapsestaan. Miksi ette käy isän kimppuun, vaan äidin?
Koska äiti on se, joka täällä ruikuttaa ja haluaa lapsestaan eroon vain jotta itse voisi ostella jotain kivaa jne. Ymmärtäisin, jos äiti olisi vain väsynyt, mutta siltä ap ei kuulosta.
Olen ihan kuolemanväsynyt, mutta jaksan kyllä, jos saisin joskus olla hetken rauhassa.
ApTuon ikäinenhän jo auttaa kotitöissä, joten apua hänestä vain pitäisi olla.
Siinä se ongelma on kun eivät auta.
Moni teini ei suostu tekemään mitään kotitöitä.
Varmaan olen sitten surkea äiti, mutta näinkään en jaksa. Jos se oma viikko ja pääsy ulos syömään on liikaa vaadittu, niin kai minun täytyy luopua lapsesta ennen kuin oma pää hajoaa. Luulin että saisin ymmärrystä tilanteeseen, mutta olen näköjään tosiaan kohtuuton. Silti en jaksa, ei se siihen auta. Pyydän maanantaina huostaanottoa.
Ap
Faktahan on, että minkään ikäinen alaikäinen ei päätä mitään. Häntä voidaan mahdollisesti kuulla, mutta päätös on vanhempien ja tuomioistuimen.