Mistä syystä sinä erosit kumppanistasi?

Vaimoni oli eläinrakas, vaan ei perustanut niin lapsistaan tai miehestään. Laiska taloudenpidossa vaikka oli päivät kotona, eikä töihin halunnut mennä. Seksikin oli kuulemma nuorten touhua, joten pistin välit poikki.

Ex vaimo päätti- Ero oli kova paikka, lähinnä lasten takia. Yhtä ainutta keskusteluaa ei aiheesta käyty pitkän liiton jälkeen, ilmoitusasia. Vähän silti osasin odottaa kun useampi hänen ystävänsä oli eronnut ja halusivat lisää bailujengiä messiin. Niin pitkää tikkua ei ole millä enää koskisin..

Vierailija kirjoitti:

Heitin ex-vaimon pihalle. Syyt:

- huumeiden käyttö

- alkoholin reipas käyttö

- röökin poltto

- pettäminen

- väkivaltaisuus

- ei osallistunut taloudellisesti yhteisen kodin ja kulujen ylläpitoon

- valehtelu

- vittuilu vieraiden läsnäollessa

- jouduin hakemaan ämmän aamuyöllä keskustasta kadulla makaamasta huumepäissään

- oli yömyöhään arkenakin poissa ties missä (panemassa varmaan jotain random äijiä)

- ei maksanut laskujaan ajoissa ja kun maksoin yhden laskun hänen puolestaan -> kilarit

Uskomatonta kyllä, nuo kaikki röökin polttoa ja laskuja lukuunottamatta alkoivat vasta kun menimme naimisiin. Ihan kuin naimisiin meno olisi ollut joku oikeutus ryhtyä eläväksi ihmisperseeksi.

Herranjumala. Ei voi sanoa, et pelkästään väistit luodin. Juoksit luotisateesta pois.

Lopullinen syy oli se kun ihastuin nykyiseen mieheen.

Mutta koko yli 10 v liitto oli yhtä harkinta-aikaa.

- mies petti kaksi kertaa

- jatkuva haukkuminen söi itsetuntoani enkä uskonut edes ikinä löytäväni miestä, jos exästä eroaisin (Ja tämän myös hän kertoi minulle)

- ei ollut yks tai kaks kertaa kun hävisi vuorokaudeksi jonku riidan jälkeen puhelin kiinni.. sitä ahdistukseni määrää :(

- ei keskusteltu mistään, riitojen ja mykkäkoulun jälkeen lopulta elämä jatkui kuin ennenkin

- on myös mm. raahannut minut hiuksista pihalle kun ärsytin häntä liian pitkälle

- ei tehty mitään yhdessä KOSKAAN (esim matkoja, syömässä käymistä tms.)

- oltiin kaikesta eri mieltä ja liian erilaisia

- liian vähän läheisyyttä ja seksiä

Joko riittää? :D Mulle riitti.

Hän käytti vuosi vuodelta vain enemmän alkoholia, oli ilkeämpi minua kohtaan. Mitä kivaa yhdessä oli ollut, siitä oli jo kovin kauan aikaa. Ikinä en sinkkuna ole ollut niin lohduttoman yksinäinen kuin olin siinä liitossa.

Yritin kumminkin olla lapsen takia liitossa. Sitten kun tajusin että on erottava, odotin pari vuotta, ettei lapsi olisi niin nuori. Koska pelkäsin, millaista hänellä olisi viikonloput juopon isän kanssa.

Lopulta oli jo lapsenkin nähden kännissä tai sammuneena, ja oli pakko erota. Nykyään on yhä ilkeämpi, en voi olla enää missään tekemisissä. Vain pakolliset viestit lapsen asioiden takia.

Väkivalta, alkoholismi ja narsismi

Näihin kauhutarinoihin verrattuna tylsä tarina mulla. Alettiin seurustelemaan aivan liian nuorina, jo ammattikoulun ekalla. Oltiin 20-vuotta yhdessä, josta varmaan viimeiset 10 vuotta vaan kavereita. Ero sattui enemmän kuin pystyn kuvailemaan, mutta se oli pakko tehdä. Ollaan edelleen hyviä ystäviä ja molemmilla uudet kumppanit. Vähän aiheuttaa meidän ystävyys kitkaa uudessa suhteessa, vaikka kumpikaan meistä ei ikinä haluaisi palata enää täysin väljähtyneeseen parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Erosin toistuvan pettämisen ja taloudellisen hyväksikäytön vuoksi.

.

Av-palstaa vuosia seuranneena ei mitenkään yllätä tuo ensimmäiseksi tullut vastaus

Mies rakasti alkoholia, ei minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika yksipuolisia nämä vastaukset.

Toinen on syyllinen ja eron syy, omassa toiminnassa ei nähdä mitään virheitä.

Kysyttiin erojen syitä ja täällä on nyt jättäjät äänessä. Totta kai he näkevät vikoja toisessa, eiväthän he muuten olisi suhdetta halunneet päättääkään? Varmasti jätetyllä olisi erilainen tarina.

Ihan varmasti. Mun ex-mieheltä jos kysyisit, niin hän laittaisi kaiken minun syykseni, olenhan valittava ja nalkuttava akka. Käytökselläni ajan miehen juomaan itsensä sammumiskuntoon. Edes seksiä en anna vaikka ihan vaan pari kaljaa toinen joi. Kotona en tee mitään, lapsetkin joutuvat nälkää näkemään tai, hyvänen aika sentään, teinit käymään itse kaupassa. Olen päällepäsmäri, pirttihirmu ja itsekeskeinen ämmä, joka ei ymmärrä eikä kuuntele, kun mies yrittää selittää että kyllä on pakko joka juhlapyhä, viikonloppu, loma ja kiekkokaudella pelipäivänä ottaa kaljaa. Tyhmä akka kun olen enkä tajua. Opiskelemaan lähdin päästäkseni näpäyttämään miestä ja todistaakseni kuinka tyhmä tämä on.

Ja niin edespäin.

Tämä on se toinen puoli.

Toinen puoli

Pihtari akka joka määrää kaikesta ja aina saa kuulla nalkutusta kun työpäivät venyy. Minkä minä sille voin kun asiat joka päivä menee päin persettä ja asiakkaan autot on saatava sen päivän aikana kuntoon. Vuosia on nyt takana parikymmentä ja miksi edes menisin ajoissa kotiin kuullakseni nalkutusta kuinka voisin käydä kaupassa tai imuroida.

Tylsä akka on viemässä aina johonkin omiin kissanristiäisiin ja harvemmin enää suostuu lähtemään auto yms tapahtumiin.

On tosta koulutuksesta ollut se hyvä puoli että kun tapaa jonkun kiintoisan naisen niin ei kotona tarvii paljoa selvitellä kun menee normi työn piikkiin.

Miehen kyvyttömyys ajatella asioita minun (tai muiden) näkökulmasta. Minun ja tarpeideni vähättely -> kun eivät olleet hänelle tärkeitä, ei ymmärtänyt niiden tärkeyttä minulle.

Mies halusi erota, koska ei pitänyt minua enää viehättävänä. Olin lihonut 5 kiloa ensitapaamisestamme ja lähestyin neljääkymppiä.

Ymmärrän ettei pakottamalla saa ketään pitämään itseään seksikkäänä. No nyt miehellä on 25-vuotias itäeurooppalainen vaimo.

Halusi omistukseensa puolet talosta, jota maksan yksin ja jossa hän asui työttömänä maksamatta mitään.

Hän oli (on) alkoholisti, työtön, kouluttamaton, kohteli minua huonosti, nukkui päivät ja valvoi yöt, kärsi masennuksesta, ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä ja kieltäytyi toistuvasti hakemasta apua.

Tapasimme tosi nuorina ja siinä suhteessa minä kasvoin ja hän ei. Minulla jäi koulut melkein käymättä, koska keskityin pitämään taloutemme kurissa. Mies tuhlasi rahaa, osteli moottoripyöriä, autoja ja kerjäsi sitten bensarahaa äidiltään, joka taas hoivasi ja antoi miehelle kaiken kuin lapselle. Laskumme jäivät maksamatta ja mies varasteli mm. minulta rahaa. Hän väitti, että elättää meitä :D ja siksi saa ottaa kaiken löytämänsä pikkuhilun. Elättämisessä oli kyseessä siis äitinsä antamat rahat, joilla ostimme ruokaa, hän osti kaljaa joka päivä ja lopuilla bensaa. Tämän logiikan mukaan hän oli mies ja elätti perheensä :D

Auto aina jätti tielle, koska sillä tankattiin 5 eurolla ja lähdettiin ajelemaan, ja sitten soittoa äidille, että tule hakemaan bensakanisterin kanssa nyyh nyyh. Ja äiti tulee vaikka keskellä yötä.

Kaiken tämän lisäksi mies oli mustasukkainen ja yritti kontrolloida minua.

6 vuotta seurustelua, siitä yhteiseloa saman katon alla 3 vuotta, kunnes ymmärsin lähteä. Olin 17 ja hän 19, kun tapasimme.

Nykyään olen naimisissa ihanan miehen kanssa, odotamme lasta ja minulla on mahtava työpaikka. Ex soittelee yhä satunnaisesti, olen estänyt numeronsa, mutta puhelimeni näyttää estetyistä numeroista tulleet puhelut ja viestit, jos haluan kurkata. Ja niitä on aina tullut silloin tällöin ja kahden aikaa yöllä.

Siinä oli kaikenlaista mitätöintiä, itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä hänen puoleltaan, mutta lopullinen, viimeinen naula parisuhteemme arkkuun oli se, kun olin leikkauksessa. Ystäväni toi minulle sairaalaan makeisia. Pyysin miestäni viemään ne ja pari muuta tavaraa jo kotiin, ettei minulla olisi kotiinpäästessä niin paljon kannettavaa.

Kun saavuin kotiin, se makeisrasia tyhjänä lojui olkkarin pöydällä, keittiö täynnä tiskiä. Se oli se hetki, jolloin tajusin, etten halua elää sen miehen kanssa. Erosimme, ja myöhemmin löysin miehen, joka on aivan ihana, huomaavainen ja lämpöinen.

- onnellinen jo 15 vuotta

Mies halusi lapsia ja minä en :( Hän on ihanin ja paras tuntemani ihminen, mutta minulla ei vain ole energiaa lasten hoitoon.

Kasvettiin vähän eri suuntiin, ei ollut enää himoa toista kohtaan, vain tunteetonta tasapaksua puuroa.

No mun ex- mies varmaan kertoo eromme syyksi seuraavaa. Hän on hiukan yli 40v diplomi-insinööri.

Pihtasin enkä ymmärtänyt että mies tarvitsee se k siä joka päivä. Kuukautiset oli mun oma vika ja keinoni rajoittaa se k sin määrää. Olin rajoittunut vaimo kun en sallinut miehelle vapaata avioliittoa, miehellä kun oli kuulemma tarve kokea elämässään erilaisia naisia. Niinpä mies sitten teki kuten hänellä oli mielestään oikeus, petti työmatkoilla ja jäi kiinni enkä minä rajoittunut vaimo ymmärtänyt että pettämiset olivat vahinko. Treffipalstoiltakin miehen profiilin löydettyäni olin taas turhaan epäilevä ja nalkuttava vaimo, koska keskustelukumppaniahan mies sieltä etsi, siitä huolimatta että ilmoituksessaan mies kertoi voivansa treffailla vain lounastuntien aikaan.

Olin myös huono vaimo makuuhuoneessa, kun en antanut a naalia.

Lisäksi olin ilkeä kun vaadin perheleikkiä. Miehen alistamista oli pyytää miestä osallistumaan lasten päiväkotikuljetuksiin ja läksyissä auttamisiin. Miestä kun ei lasten auttaminen kiinnostanut, hänhän oli omat läksynsä tehnyt.

Kun aikansa minua mitätöi ja siivellä eli, niin minulta hävisi kaikki halu kujeilla hänen kanssaan.

Silti sattui h*lvetisti kun minut jätti.