Mistä syystä sinä erosit kumppanistasi?
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Heitin ex-vaimon pihalle. Syyt:
- huumeiden käyttö
- alkoholin reipas käyttö
- röökin poltto
- pettäminen
- väkivaltaisuus
- ei osallistunut taloudellisesti yhteisen kodin ja kulujen ylläpitoon
- valehtelu
- vittuilu vieraiden läsnäollessa
- jouduin hakemaan ämmän aamuyöllä keskustasta kadulla makaamasta huumepäissään
- oli yömyöhään arkenakin poissa ties missä (panemassa varmaan jotain random äijiä)
- ei maksanut laskujaan ajoissa ja kun maksoin yhden laskun hänen puolestaan -> kilarit
Uskomatonta kyllä, nuo kaikki röökin polttoa ja laskuja lukuunottamatta alkoivat vasta kun menimme naimisiin. Ihan kuin naimisiin meno olisi ollut joku oikeutus ryhtyä eläväksi ihmisperseeksi.
Tai sitten hän koki avioliiton kanssasi jotenkin niin ahdistavan, ettei kestänyt selvinpäin vaan alkoi käyttämään huumeita ja alkoholia turruuttaakseen pahan olonsa?
Aina saa kirjoittajasta huonon kuvan, kun tämä kutsuu toista osapuolta(vaikkapa ex vaimoaan) ämmäksi.
Avoliitto ei todellakaan tee ihmisestä normaalista mitään "ihmispersettä" , eikä varsinkaan silloin, kun ihminen on avioliitossaan onnellinen. Päinvastoin, sitä yrittää parhaansa, että onni kestäisi ja parisuhde jatkuisi . Ehkä teitä ei todellakaan ollut luotu toisillenne ja varmaan oli ex- vaimollesikin onni, että erositte. Toivottavasti hän sai elämänsä sen jälkeen kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Minun virheeni oli, että ensimmäinen mieheni oli oikeinkin hyvä kaikin puolin. En tajunnut, että useimmat eivät ole, vaan kuvittelin saavani paremman.
En saanut.
Jep. Mä löysin parhaan kolmevitosena :)
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismi, joka paheni koko ajan. 26 vuotta jaksoin ennenkuin lähdin, sitä ennen kasvatin lapset aikuisiksi. Häneen ei koskaan pystynyt luottamaan missään asiassa.
Juuri lasten takia pitäisi alkoholisti puolisosta erota heti , eikä 26v kuluttua. Lapset ovat varmasti kärsineet tunnekylmästä ilmapiiristä joka kotona on ollut. Kun toinen osapuoli on alkoholisti , eikä häneen voi luottaa missään asiassa, ei avioliitto suju mitenkään. Kokemusta on. Itsellänikin oli alkoholisti miehenä, mutta tajusin, että en halua, että lapseni kasvavat alkoholisti perheessä, vaan he ovat ansainneet parempaa. Niinpä pistin eron vireille. Tästä mies säikähti ja alkoi raitiiksi. Eipä sitten erottu.
Vierailija kirjoitti:
Minun virheeni oli, että ensimmäinen mieheni oli oikeinkin hyvä kaikin puolin. En tajunnut, että useimmat eivät ole, vaan kuvittelin saavani paremman.
En saanut.
Juuri tämän takia kerron mieluusti kauhukokemuksiani niille naisille, jotka harkitsevat eroa hyvästä miehestään pelkän tylsistymisen vuoksi. Koska ne naiset eivät tajua minkälaisia tyyppejä tuolla oikein on, kun ovat saaneet elää niin turvallista elämää. Siis joo, kyllä varmasti uuden miehen löytää helpostikin, mutta minkälaisen? Ja siinä menee sitten useampi vuosi ennen kuin tuntee toisen oikeasti.
Olin tyhmyyksissäni parisuhteessa väkivaltaisen juoppohullun kanssa. Tajusin vasta piitkän ajan päästä, että osasi myös käyttää minua ovelasti taloudellisesti hyväkseen. Ovelammin kuin vain viemällä minulta rahaa. Pelkäsin liikaa, koska tajusin, että hän kykenee myös siihen äärimmäiseen tekoon. Ja oikeassa olin.
Puoliso sairastui. Kuusi vuotta kestin. Nyt on mitta täynnä. Sairastuminen korosti hänen huonoja ominaisuuksia, en vain jaksa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun virheeni oli, että ensimmäinen mieheni oli oikeinkin hyvä kaikin puolin. En tajunnut, että useimmat eivät ole, vaan kuvittelin saavani paremman.
En saanut.
Juuri tämän takia kerron mieluusti kauhukokemuksiani niille naisille, jotka harkitsevat eroa hyvästä miehestään pelkän tylsistymisen vuoksi. Koska ne naiset eivät tajua minkälaisia tyyppejä tuolla oikein on, kun ovat saaneet elää niin turvallista elämää. Siis joo, kyllä varmasti uuden miehen löytää helpostikin, mutta minkälaisen? Ja siinä menee sitten useampi vuosi ennen kuin tuntee toisen oikeasti.
Varoittelut ei välttämättä auta, kun on kuolemaisillaan kumppanin tylsyyteen ja kunnollisuuteen, ja sitten astuu elämään intohimoinen mies, joka sytyttää liekkiin, saa rakastumaan ja kaipaamaan. Mikään järkipuhe ei tuossa auta, jokaisen on tehtävä omat virheensä.
Kerro syyt sinussa ja hänessä: Olisi kiva kuulla mahdollisimman neutraalisti mitkä oli eron syyt teidän molempien kannalta. Harvoin on syy vain toisessa. Kuka uskaltaa kertoa molempien kannalta, toki siten kuin meille tässä ns pystyt?
Mies ryyppäsi liikaa, juominen oli elämän tärkein asia. Hän myös haukkui minua eikä koskaan tukenut missään, oli empatiakyvytön. Lasten takia yritin pitää perheen kasassa, mikä oli virhe. Nykyään ei halua lapsiaan tavata ollenkaan, myöskään lapset eivät häntä kaipaile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitin ex-vaimon pihalle. Syyt:
- huumeiden käyttö
- alkoholin reipas käyttö
- röökin poltto
- pettäminen
- väkivaltaisuus
- ei osallistunut taloudellisesti yhteisen kodin ja kulujen ylläpitoon
- valehtelu
- vittuilu vieraiden läsnäollessa
- jouduin hakemaan ämmän aamuyöllä keskustasta kadulla makaamasta huumepäissään
- oli yömyöhään arkenakin poissa ties missä (panemassa varmaan jotain random äijiä)
- ei maksanut laskujaan ajoissa ja kun maksoin yhden laskun hänen puolestaan -> kilarit
Uskomatonta kyllä, nuo kaikki röökin polttoa ja laskuja lukuunottamatta alkoivat vasta kun menimme naimisiin. Ihan kuin naimisiin meno olisi ollut joku oikeutus ryhtyä eläväksi ihmisperseeksi.
Tai sitten hän koki avioliiton kanssasi jotenkin niin ahdistavan, ettei kestänyt selvinpäin vaan alkoi käyttämään huumeita ja alkoholia turruuttaakseen pahan olonsa?
Aina saa kirjoittajasta huonon kuvan, kun tämä kutsuu toista osapuolta(vaikkapa ex vaimoaan) ämmäksi.
Avoliitto ei todellakaan tee ihmisestä normaalista mitään "ihmispersettä" , eikä varsinkaan silloin, kun ihminen on avioliitossaan onnellinen. Päinvastoin, sitä yrittää parhaansa, että onni kestäisi ja parisuhde jatkuisi . Ehkä teitä ei todellakaan ollut luotu toisillenne ja varmaan oli ex- vaimollesikin onni, että erositte. Toivottavasti hän sai elämänsä sen jälkeen kuntoon.
No oho.
Huumeiden käyttö on ihan käyttäjän itsensä syy, turha laittaa siitä syytä puolisolle.
Eikä pettäminen ole mikään ongelmien ratkaisukeino.
Jos tällä vaimolla oli huono olla avioliitossaan , niin sitten olisi itse pitänyt ottaa ero.
Ohis
Hän halusi lapsia, minä en. Tajusin, että asia on liian suuri kompromisseihin, joten lähdin. Exä sai lapsen uuden miehensä kanssa, ja hyvä niin.
Olimme molemmat juuri korkeakoulusta valmistuneita ja uramme oli nousukiidossa. Sairaus muutti oman suunnan kohti pohjaa, kun taas hänellä suunta oli ylöspäin. En kestänyt tilannetta ja varsinkaan sitä, että sairauteni teki myös hänen elämästään helvettiä. Mielummin yksi kuin kaksi helvettiä.
Mies ei halunnut enää seksiä. Halusi vain katsoa TV:tä kaikki illat yhdessä (hänen valitsemia ohjelmia) ja viikonloppuisin puuhasteli kotona omiaan. Päivällisellä (jonka minä aina laitoin) hän puhui minulle monologeja työasioistaan. Muutuin hänelle näkymättömäksi ja aterioilla yleisöksi siis. Missään hän ei halunnut enää liikkua, paitsi pakkolliset töissäkäynnit.
Seurusteluaikoina hän oli siis vielä sosiaalinen tapaus, ihanan seurallinen, halusi matkustaa ja harrastaa, hyvin harvoin katsoimme TV:tä. En pystynyt siis ennakoimaan noin isoa muutosta persoonallisuudessaan, mihin hän rupesi melko pian häiden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero nyt käynnissä 20 v liiton jälkeen , mies ilmoitti haluavansa erota ja samalla listasi syyt eli mitä vikoja minussa on eli:
Petti minua, Koska olen valju kammarissa, en käytä kaali ma don laitteita ja hepeneitä, en ihaile ja kehu häntä riittävän usein, en ilahdutta häntä riittävästi, mies haluaa alkaa harrastamaan (enteitä mitä mutta koskaan en ole rajoittanut ), en kuulemma tarjoa parisuhdetta jota etsii, olen liian hiljainen ( eli en pälätä koko ajan), mies haluaa alkaa sosiaaliseksi (en ole koskaan rajoittanut).
Tässä nyt olen kolmen lapsen kanssa ihmeissäni että mitä ihmettä?
Kuulostaako miehen puheet normaaleilta ? Mies sanoi että nyt siis rakkaus loppu ja ero , rakkaus ei voi kuulemma palata. Kieltää toisen naisen, kuulemma rakkaus minuun loppui viime talvena.
Kuulostaa ihan normaalilta siinä mielessä, etten itsekään jäisi suhteeseen, jossa noita asioita ei ole. Hyvää, kinkyä seksiä pitää olla runsaasti, myös kauniita sanoja ja ihailua tarvitaan. Ja aikaa harrastuksille, totta kai.
Se tietysti on yllättävää, jos mies ei noita millään lailla ottanut puheeksi aikaisemmin.
Kuulostaa että mies on hukassa tai kärsii jostain ikäkriisistä. Ei tuollaisilla syillä jätetä lapsia ja pitkää liittoa. Kannattaisi vähän miettiä realistisemmin omaa elämäänsä ja omaa vastuutaan siitä.
En voinut enää luottaa 100% ja sitä myötä rakkaus kuoli.
Minulle tuli vaimosta ero sairauden takia. Vaimollani todettiin pitkälle edennyt syöpä jolle ei enää tehty mitään.
Pakkoero kai sitten nimeltään.
Mies pihtasi. 14 v sitä kestin. Elämäni aukeni tuon liittoni jälkeen😋
Ilmoitti neljän vuoden jälkeen ettei oikeastaan koskaan ole minua rakastanut. Ei tosin ikinä niin väittänytkään, tyhmänä vaan oletin.
Kumppani oli ihana ihminen, mutta oltiin kertakaikkiaan liian erilaisia. Mä olen kiinnostunut maailmasta ja uusista elämyksistä ja opiskellut pitkälle. Hän oli käynyt vain amiksen, eikä ollut koskaan lukenut lehtiä tai katsonut uutisia. Loppui puheenaiheet aika nopeasti, kun mulle ei riitä ainoastaan arkisen tason jutustelut, vaikka tärkeitähän nekin ovat. Oli yksinäinen olo, kun toinen ei koskaan tajunnut, mistä puhuin. Sen jälkeen olen koittanut ensisijaisesti deittailla omassa koulutusluokassani, ja selvähän se on että sinkuksi taidan jäädäkin. Parempi silti näin. Tarvitsen muun kumppanuuden lisäksi myös älyllistä kumppanuutta.
Tapailin jonkin aikaa tällaista 4-kymppistä miestä :D Lopulta hän katosi pariksi viikoksi, eikä takaisin tullessaan selittänyt asiaa mitenkään, vaan sanoi ettei hänen tarvitse alkaa mitään selittelemään, että hän mieluummin lähtee tästä suhteesta. KEräsin siltä seisomalta ne kamat mitä hänellä luonani oli, ja sanoin että antaa heittää vin. Jo muuttui ääni kellossa :D