Lue keskustelun säännöt.
Miksi kauniilla naisilla on niin huono itsetunto?
Kommentit (141)
Syrjintää tämäkin kirjoitti:
No kai kun sitä saa lokaa niskaan kaikilta:
kotiväki vähättelee, ettei vaan ylpisty. Koulussa pojat kiusaavat, koska ovat kiinnostuneita ja tytöt haukkuvat, koska ovat kateellisia. Aikuisena saa kuulla, että on onnistunut opinnoisaan/työpaikan saamisessa varmasti vain ulkonäkönsä avulla. Tai sitten em. paikoissa dissataan juuri siksi, että on liian kaunis eli älykkyysosamäärältään varmasti tyhmä, ei kannata ottaa meille töihin tuollaista reittä pitkin kiipijää. Omat tyttökaverit saattavat jopa mennä rientoihin keskenään, koska ”X on niin kaunis, että vie aina kaikki miehet. Me ei näytetä X:n rinnalla miltään!”
Eipä ihme, että itsetunto murenee. Missä on kauniiden ihmisten puolustajat? Eipä näy.
Joskus kauneus aiheuttaa hirveästi ongelmia. Minut on suljettu aina naisporukoista pois (olen se josta miehet yleensä kiinnostuu) jo ala-asteelta lähtien. Yritetty mustamaalata poikien silmissä, oltu kateellisia saamastani huomiosta... Edelleen aikuisena naiset katsovat vihaisesti, miehet lähestyvät avoimesti, vuosi vuodelta enemmän. Niin mikä markkina-arvon heikentymä? Olen 37 eikä vielä näy, että miehet karttaisi! Eli älkää uskoko että kauneus katoaisi iän myötä, se säilyy jos on itsetunto kohdillaan eikä ylpisty liikaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kateelliset ihmiset saavat kauniit naiset uskomaan, etteivät ole kauniita!
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorempana kaunis. Ei ollut kiva kun joukossa kehuttiin kauniiksi, koska mikä sen tarkoitus oli muiden rinnalla? Ikäviä katseita tuli, vaikka en ollut sanoja. Olisivat jättäneet sanomatta. Jokaisessa on jotakin kaunista.
Olen perusluonteeltani aika ujo ja sellainen koiranpentumainen myötäilijä. Siitä ei aina pidetä ja se halutaan nitistää. Helppo sylkykuppi siis. Kun lopulta sanon takaisin, voi keksiä jotakin muuta negatiivista minusta.Mulla on se ongelma, että pidän kaikista kunnes ovat ilkeitä. Minua ei häiritse kenessäkään muu ominaisuus kun ilkeys. Minulla on siinä mielessä hyvä itsetunto.
Olen omituinen, koska minun ei erityisesti tarvitse bondata ihmisten kanssa hakien hyväksyntää, koska tiedän olevani asiallinen ja hyvä tyyppi. Jään joiltain osin etäiseksi, vaikka kiva ja asiallinen olen.
Minulle on ihan ok olla sivussa, ei suosittu. Arvostan ihmissuhteissa syvyttä, en määrää.
En ole mistään kateellinen. En osallistu selän takana pahan puhumiseen. Sanon vain asioita, mitä voin sanoa toiselle suoraan. Kerran erehdyin kommentoimaan erään juorua laihtumisesta, että olen huomannut myös henkilön x laihtuneen. Tämä juoruaja käänsi jutun niin että minä olin asian nostanut esiin ja negatiivisesti juorunnut. Tämä josta puhuttiin suuttui minulle. Opin ettei kannata sanoa mitään, koska pahimmat juoruakat pistää syyn syyttömän niskoille ja bondaa sitä kautta toisten kanssa. Minulle ihmiset eivät ole sosiaalisen
pelin pelinappuloita.
Miten niin olit nuorena kaunis? Kauniit ihmiset erottuvat kyllä joukosta vanhempanakin, voi ikääntyä kauniisti.
Koska jos on kaunis ja hyvä itsetunto eli tuntee arvonsa, haukutaan ylimieliseksi. Jos on ruma ja hyvä itsetunto, asia on ok, sillä ruma olisi toimintakyvytön jos tuntisi itsensä huonoksi.
Kauniit siis todennäköisesti tietävät olevansa kauniita, mutta heidät on koulutettu rooliin, jossa heidän täytyy hakea tämä kehu muilta (sen sijaan, että itse pitäisivät itsestään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni kaunis masentuu, koska luulee olevansa huono ja kelpaamaton. Kaunista saatetaan kohdella kuin roskaa. Nähnyt tämän omassa elämässä. :(
Se on vähän eri asia että onko kropaltaan ja piirteiltään kaunis, vai laittautuuko kauniiksi.
Jos on huono itsetunto, niin helposti pyrkkii mielyttämään muita ja hakee hyväksyntää laittatumalla kauniiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syrjintää tämäkin kirjoitti:
No kai kun sitä saa lokaa niskaan kaikilta:
kotiväki vähättelee, ettei vaan ylpisty. Koulussa pojat kiusaavat, koska ovat kiinnostuneita ja tytöt haukkuvat, koska ovat kateellisia. Aikuisena saa kuulla, että on onnistunut opinnoisaan/työpaikan saamisessa varmasti vain ulkonäkönsä avulla. Tai sitten em. paikoissa dissataan juuri siksi, että on liian kaunis eli älykkyysosamäärältään varmasti tyhmä, ei kannata ottaa meille töihin tuollaista reittä pitkin kiipijää. Omat tyttökaverit saattavat jopa mennä rientoihin keskenään, koska ”X on niin kaunis, että vie aina kaikki miehet. Me ei näytetä X:n rinnalla miltään!”
Eipä ihme, että itsetunto murenee. Missä on kauniiden ihmisten puolustajat? Eipä näy.
Joskus kauneus aiheuttaa hirveästi ongelmia. Minut on suljettu aina naisporukoista pois (olen se josta miehet yleensä kiinnostuu) jo ala-asteelta lähtien. Yritetty mustamaalata poikien silmissä, oltu kateellisia saamastani huomiosta... Edelleen aikuisena naiset katsovat vihaisesti, miehet lähestyvät avoimesti, vuosi vuodelta enemmän. Niin mikä markkina-arvon heikentymä? Olen 37 eikä vielä näy, että miehet karttaisi! Eli älkää uskoko että kauneus katoaisi iän myötä, se säilyy jos on itsetunto kohdillaan eikä ylpisty liikaa..
Kauneudella voi tehdä muutakin, kuin toimia miesmagneettina. Mutta se vaatisi sitä "ylpistymistä" eli arvonsa tuntemista ja sen tietoista kohdistamista haluaamaansa maaliin. Sääli, jos kaunis nainen kuluttaa elämänsä vaan patsasteluun ja kokee saavutuksena, että miehet lähestyvät vanhanakin. Miehet muuten lähestyvät yleensä myös avoimia ja helppoja naisia.
Kauniita naisia yleensä esineellistetään enemmän (tiedän kokemuksesta), ja aina ollaan antamassa kommentteja, palautetta tai kehuja ulkonäöstä. Siinä tulee todella itsetietoiseksi (huonolla tavalla) ja itsekriittiseksi, koska identiteetti ja muiden hyväksyntä alkaa rakentua ulkonäön päälle. "Rumemmat" ihmiset saatetaan nähdä enemmän persoonina, "hyvinä jätkinä" jne. Ulkopuoliset kommentoi enemmän osaamista ja ovat tekemisissä aidoista syistä eivätkä saadakseen statusta. Tämä siis kärjistys, tottakai on poikkeuksia ja harmaan alueita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjintää tämäkin kirjoitti:
No kai kun sitä saa lokaa niskaan kaikilta:
kotiväki vähättelee, ettei vaan ylpisty. Koulussa pojat kiusaavat, koska ovat kiinnostuneita ja tytöt haukkuvat, koska ovat kateellisia. Aikuisena saa kuulla, että on onnistunut opinnoisaan/työpaikan saamisessa varmasti vain ulkonäkönsä avulla. Tai sitten em. paikoissa dissataan juuri siksi, että on liian kaunis eli älykkyysosamäärältään varmasti tyhmä, ei kannata ottaa meille töihin tuollaista reittä pitkin kiipijää. Omat tyttökaverit saattavat jopa mennä rientoihin keskenään, koska ”X on niin kaunis, että vie aina kaikki miehet. Me ei näytetä X:n rinnalla miltään!”
Eipä ihme, että itsetunto murenee. Missä on kauniiden ihmisten puolustajat? Eipä näy.
Joskus kauneus aiheuttaa hirveästi ongelmia. Minut on suljettu aina naisporukoista pois (olen se josta miehet yleensä kiinnostuu) jo ala-asteelta lähtien. Yritetty mustamaalata poikien silmissä, oltu kateellisia saamastani huomiosta... Edelleen aikuisena naiset katsovat vihaisesti, miehet lähestyvät avoimesti, vuosi vuodelta enemmän. Niin mikä markkina-arvon heikentymä? Olen 37 eikä vielä näy, että miehet karttaisi! Eli älkää uskoko että kauneus katoaisi iän myötä, se säilyy jos on itsetunto kohdillaan eikä ylpisty liikaa..
Kauneudella voi tehdä muutakin, kuin toimia miesmagneettina. Mutta se vaatisi sitä "ylpistymistä" eli arvonsa tuntemista ja sen tietoista kohdistamista haluaamaansa maaliin. Sääli, jos kaunis nainen kuluttaa elämänsä vaan patsasteluun ja kokee saavutuksena, että miehet lähestyvät vanhanakin. Miehet muuten lähestyvät yleensä myös avoimia ja helppoja naisia.
Ei, en tarkoittanut millään lailla tekstilläni "miesten lähestymistä saavutuksena". Päinvastoin, itselle se on ollut enemmänkin taakka. Olen vela ja hyvin uraorientoitunut ihminen. En ole vuosiin kiinnostunut kenestäkään siinä mielessä. Monella naisella tuntuu olevan pelko, että kauneus katoaa iän myötä. Itsellä päinvastainen kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Se on vähän eri asia että onko kropaltaan ja piirteiltään kaunis, vai laittautuuko kauniiksi.
Jos on huono itsetunto, niin helposti pyrkkii mielyttämään muita ja hakee hyväksyntää laittatumalla kauniiksi.
Hevonpaskaa. Olen kaunis nainen, ja laittaudun kauniiksi, koska voin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisvaltaisilla aloilla kaunis suurin piirtein savustetaan ulos! Tämä on nähty. Katkerat, vanhat ja rumat eukot ei kestä katsoa että joku on kaunis, nuori ja vielä jos on iloinen. He osoittaa sen kaikin tavoin, että et kuulu joukkoon etkä ole tervetullut. Ja se että suljetaan porukasta (sosiaalinen eristäminen) on yksi raa'immista tavoista kiusata.
Tuon olen nähnyt omakohtaisesti, hoitoalalla siis olen. Auta armias kun meille tulee töihin kaunis nainen, siitä halutaan eroon heti. Pahan puhuminen ja kiusaaminen on jotain hyvin raakaa :/
Täälläkin kaunis, rumaksi noidaksi haukuttu... ikuiset arvet niistä sanoista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva kehuminen saa olettamaan, että on arvostelun alla koko ajan ja siksi epävarma. Omaa ulkonäköäni on kehuttu pienestä pitäen ja edelleen tuntuu siltä, että on aina arvostelun kohteena.
Kauniita ei kyllä kehuta jatkuvasti, päinvastoin. Kaikki olettavat kauniin ihmisen tietävän olevansa kaunis ja siksi voi mennä koko elämä ilman, että kukaan kertaakaan kehuu. Jos erehtyy parisuhteeseen, voinolka että mies haukkuu ulkonäköä, koska kuvittelee siten vähentävänsä riskiä, että nainen tajuaisi saavansa paremmankin.
Jos jotakuta kehutaan paljon, se on merkki, että ei ole kovin kaunis
Mä olen kylläkin ihan objektiivisesti ruma ja kukaan ei ole koskaan kehunut ulkonäköäni, mitä nyt joku joskus vahingossa sanonut, että näytän hyvältä, kun on pantu pimeässä. Humalaisetkin kiertää mut kaukaa.
Vanhemmat ovat minua aina lytänneet, kaverit ovat jotenkin kateellisia tai muuten vaan veemäisiä ja miehet välttelevät tai kelpaan vain pikapanoksi. Töitä on ollut, mutta sen eteen olenkin tehnyt töitä apinana. Tämän ketjun perusteella minun pitäisi olla supermalli, jota en todellakaan ole. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjintää tämäkin kirjoitti:
No kai kun sitä saa lokaa niskaan kaikilta:
kotiväki vähättelee, ettei vaan ylpisty. Koulussa pojat kiusaavat, koska ovat kiinnostuneita ja tytöt haukkuvat, koska ovat kateellisia. Aikuisena saa kuulla, että on onnistunut opinnoisaan/työpaikan saamisessa varmasti vain ulkonäkönsä avulla. Tai sitten em. paikoissa dissataan juuri siksi, että on liian kaunis eli älykkyysosamäärältään varmasti tyhmä, ei kannata ottaa meille töihin tuollaista reittä pitkin kiipijää. Omat tyttökaverit saattavat jopa mennä rientoihin keskenään, koska ”X on niin kaunis, että vie aina kaikki miehet. Me ei näytetä X:n rinnalla miltään!”
Eipä ihme, että itsetunto murenee. Missä on kauniiden ihmisten puolustajat? Eipä näy.
Joskus kauneus aiheuttaa hirveästi ongelmia. Minut on suljettu aina naisporukoista pois (olen se josta miehet yleensä kiinnostuu) jo ala-asteelta lähtien. Yritetty mustamaalata poikien silmissä, oltu kateellisia saamastani huomiosta... Edelleen aikuisena naiset katsovat vihaisesti, miehet lähestyvät avoimesti, vuosi vuodelta enemmän. Niin mikä markkina-arvon heikentymä? Olen 37 eikä vielä näy, että miehet karttaisi! Eli älkää uskoko että kauneus katoaisi iän myötä, se säilyy jos on itsetunto kohdillaan eikä ylpisty liikaa..
Kauneudella voi tehdä muutakin, kuin toimia miesmagneettina. Mutta se vaatisi sitä "ylpistymistä" eli arvonsa tuntemista ja sen tietoista kohdistamista haluaamaansa maaliin. Sääli, jos kaunis nainen kuluttaa elämänsä vaan patsasteluun ja kokee saavutuksena, että miehet lähestyvät vanhanakin. Miehet muuten lähestyvät yleensä myös avoimia ja helppoja naisia.
Inhoan tuollaista asennetta. Ihan kuin sitä hakisi huomiota. Ei sitä tarvitse hakea. Se tulee ihan luonnostaan missä vaan ja on lähinnä vaivaannuttavaa ja ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut kuulla olevani ruma koko ikäni (naisilta). jopa päälle syljetty kadulla... meni pitkään että ymmärsin että olen kaunis (miehet lähestyvät ja katsovat usein vielä näin nelikymppisenäkin)
Myös mun päälle on syljetty mutta ei kadulla ja sanottu rumaksi. Mikä saa ihmisen käyttäytymään niin toista kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vain ulkonäköä kehutaan ja se saa epäilemään, että sisäisesti ei ole kiinnostava ihminen.
Tämä. Kaikki kehuu ulkonäköä ja ihastuu minuun helposti, mutta sitten onkin kauhea pettymys kun olenkin ihan tavallinen, tylsä ja aika pelokas ihminen luonteeltani.
Kyse ei ole siitä, että kauniilla naisilla olisi huono itsetunto vaan siitä, että naiset, joilla on huono itsetunto, käyttävät paljon aikaa ulkonäöstään huolehtimiseen, perseen pumppaamiseen ja kauneudenhoitoon.
Kauniit saa kohdata hirveästi ajojahtia. Varsinkin, jos tuovat itseään esille somessa. Esimerkkinä monet sometähdet. Ovat kauniita, mutta ihmiset haukkuvat toistuvasti rumaksi, tyrkyksi ja pilalle menneeksi, vaikka ovat kauniita ja monesti ikäistään paremmin säilyneitäkin.
Haukutaan paljon rumaksi. Moni on ystäväsi vain siksi koska miehet on kiinnostuneita sinusta, eli seurassasi tapahtuu. Oikeastaan koko ikänsä saa sietää rumaksi tai tyhmäksi haukkumista. Kaikki myös olettaa, että kaunis ihminen on pinnallinen ja tyhmä. Työyhteisössä syrjimistä, paskanpuhumista selän takana. Sellaista. Kyllä siitä vähemmästäkin vetäytyy ja alkaa olla vain omissa oloissaan, yksin.