Laura Heijan kuolemasta jo viisi vuotta
Niin se aika vaan menee, uskomatonta. Muistaako muut Lauraa vielä? Kävin pitkästä aikaa lukemassa hänen vanhoja blogipostauksiaan.
Kommentit (243)
Laura oli ihana. Erilainen ja mielenkiintoinen. Olen samaa ikäluokkaa Lauran kanssa ja asuin nuoruuteni pohjois-suomessa. Se miten Laura kertoi kuvin ja tekstein millaista nuoren/teinin elämä oli helsingissä oli musta jotenkin tosi kiehtovaa. Myöhemmin en enää kokenut sitä Lauran "aikuista" elämää kaikkinensa mitenkään ihailtavaksi, vaikka persoonana Laurasta yhä tykkäsin. Mutta sen blogi ja kuvat iski etenkin silloin alkuaikoina tosi lujaa.
Mulla on varmaan vieläkin tallessa joku muistitikku, tms jossa on tallessa jotain ikivanhoja kuvia Laurasta (ehkä Lauran irc-galleriasta? Tai blogista? ). Siis semmosia mitkä inspiroi mua teininä tosi paljon. Mä haaveilin esim. saman tyylisestä mustasta tukasta etuhiuksineen mikä Lauralla oli joskus, mutta ei mun luonnonkiharaan moista ois saanut kuin isolla työllä.
Lauran kuvissa oli tyyliä.
Vierailija kirjoitti:
Ketä se on? Koskaan kuullutkaan....
Ei ketään.
Vierailija kirjoitti:
Ketä se on? Koskaan kuullutkaan....
Kvg. Aika tynnyrissä olet asunut kun et kerta tiedä.
Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.
Vieläkö kadehdit?
Kyllä. Eli uskomattoman elämän, paljon enemmän hän eli kuin mitä minä tulen elämään vaikka eläisin 90-vuotiaaksi. Mulla ei ole sos elämää, miehiä pörräämässä ympärillä, rikasta perhettä, mahdollisuutta matkustaa pitkiä aikoja, elää blogilla, tuhansia ja taas tuhansia faneja... mulla ei ole mitään mitä lauralla oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.
Vieläkö kadehdit?
Kyllä. Eli uskomattoman elämän, paljon enemmän hän eli kuin mitä minä tulen elämään vaikka eläisin 90-vuotiaaksi. Mulla ei ole sos elämää, miehiä pörräämässä ympärillä, rikasta perhettä, mahdollisuutta matkustaa pitkiä aikoja, elää blogilla, tuhansia ja taas tuhansia faneja... mulla ei ole mitään mitä lauralla oli.
Eli siis blogielämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.
Vieläkö kadehdit?
Kyllä. Eli uskomattoman elämän, paljon enemmän hän eli kuin mitä minä tulen elämään vaikka eläisin 90-vuotiaaksi. Mulla ei ole sos elämää, miehiä pörräämässä ympärillä, rikasta perhettä, mahdollisuutta matkustaa pitkiä aikoja, elää blogilla, tuhansia ja taas tuhansia faneja... mulla ei ole mitään mitä lauralla oli.
Nuo on kaikki aika pintapuolisia asioita. Jotka eivät Lauraakaan näemmä onnelliseksi tehneet. Onni on jossain muualla. Ole kiitollinen elämästäsi. Sentään elät. Voit tehdä asioita ja kokea. Laura on vain muisto enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.
Vieläkö kadehdit?
Kyllä. Eli uskomattoman elämän, paljon enemmän hän eli kuin mitä minä tulen elämään vaikka eläisin 90-vuotiaaksi. Mulla ei ole sos elämää, miehiä pörräämässä ympärillä, rikasta perhettä, mahdollisuutta matkustaa pitkiä aikoja, elää blogilla, tuhansia ja taas tuhansia faneja... mulla ei ole mitään mitä lauralla oli.
Olet ällöttävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.
Vieläkö kadehdit?
Kyllä. Eli uskomattoman elämän, paljon enemmän hän eli kuin mitä minä tulen elämään vaikka eläisin 90-vuotiaaksi. Mulla ei ole sos elämää, miehiä pörräämässä ympärillä, rikasta perhettä, mahdollisuutta matkustaa pitkiä aikoja, elää blogilla, tuhansia ja taas tuhansia faneja... mulla ei ole mitään mitä lauralla oli.
Mutta silti hän ei ollut onnellinen. Olisiko siinä jotain, mitä Laura haluaisi sinullekin opettaa elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.
Vieläkö kadehdit?
Kyllä. Eli uskomattoman elämän, paljon enemmän hän eli kuin mitä minä tulen elämään vaikka eläisin 90-vuotiaaksi. Mulla ei ole sos elämää, miehiä pörräämässä ympärillä, rikasta perhettä, mahdollisuutta matkustaa pitkiä aikoja, elää blogilla, tuhansia ja taas tuhansia faneja... mulla ei ole mitään mitä lauralla oli.
Mikä siinä niin uskomatonta oli.
Tulen aina vähän surulliseksi, kun muistelen, kuinka täälläkin Lauraa mollattiin ja haukuttiin ketjukaupalla varsinkin hänen viimeisenä elinvuotenaan. Ehkä asialla kateelliset tai muuten ilkeät.
Muistan yhä Lauraa. Harmi kun blogi ei ole enää päivittynyt. Edes vuosipäivien kunniaksi. Toisaalta, mitäpä sinne enää kirjoittaisi. Olisi kyllä kiva lukea jotain vanhoja muistoja, joita ei ole aikaisemmin kuultu. Tai muita ajatuksia. Mutta eihän omaisilta sellaisia voi vaatia. Tekevät miten parhaaksi näkevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä lauraa ja lauran juttuja, videoita, kuvia ja blogia. Kadehdin häntä todella paljon, lauralla oli kaikki mitä ihminen vaan voi toivoa.
Vieläkö kadehdit?
Kyllä. Eli uskomattoman elämän, paljon enemmän hän eli kuin mitä minä tulen elämään vaikka eläisin 90-vuotiaaksi. Mulla ei ole sos elämää, miehiä pörräämässä ympärillä, rikasta perhettä, mahdollisuutta matkustaa pitkiä aikoja, elää blogilla, tuhansia ja taas tuhansia faneja... mulla ei ole mitään mitä lauralla oli.
Mikä siinä niin uskomatonta oli.
Tulen aina vähän surulliseksi, kun muistelen, kuinka täälläkin Lauraa mollattiin ja haukuttiin ketjukaupalla varsinkin hänen viimeisenä elinvuotenaan. Ehkä asialla kateelliset tai muuten ilkeät.
Kiusaaminen ja asiattomuudet ovat aina väärin. Mutta Laura itse sekoili, paljasteli itseään, käytti aineita, kertoi mielenterveysongelmistaan, jne. Niin ei ihme, että ihmiset kommentoivat. Siinä oli selkeä alamäki. Eikä ikävät kommentit varmasti auttaneet asiaa. Silti oli yllätys, että kävi miten kävi. Vaikka jälkeenpäin ajateltuna eihän se mikään yllätys olisi pitänyt olla.
Vierailija kirjoitti:
Ketä se on? Koskaan kuullutkaan....
Aaargh, ei ketä vaan KUKA!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Kuoli siis oman käden kautta?
Kyllä.
muistaa.