Mikä on järkyttävin työhaastattelukokemuksesi
Kommentit (35)
Ei pystytty kertomaan paljonko palkkaa työstä saisi.
Vierailija kirjoitti:
Ei pystytty kertomaan paljonko palkkaa työstä saisi.
Mulla oli sama. Kun varovasti kysyin haastattelijoilta lopussa palkasta kun siitä ei ollut missään mainintaa. Sitten ne kertoi, että me ei valitettavasti tiedetä sitä :D Sun pitää soittaa "sinne paikkaan" ja kysyä, eivät edes tienneet sen paikan numeroa johon oisin soittanut, piti googlata se numero itse xD. Eikä ollut mikään vuokratyöpaikka.
Menin kerran kysymään töitä rautakaupasta ja omistajat olivat sitä mieltä, että ok saat töitä. Mutta palkka luvattiin maksaa pimeänä ja jos asiakas tulisi, niin mun pitäisi mennä piiloon johonkin komeroon. Ei tullut diiliä.
Hain siivoustöitä 20-vuotiaana. Se oli sellainen pieni rähjäinen firma. Ne kaksi haastattelijaa eivät olleet valmistelleet oikein mitään kysymyksiä ja yhdessä kohtaa vaan tujottivat mua aika pitkän aikaa.
Kysyivät myös että olenko ikinä käyttänyt moppia ja menin ihan hämilleni kun ajattelin että tarkoittavat jotain erityisenlsista moppia tai että kuulin väärin, kun ajattelin että eiköhän kaikki ole joskus käyttäneet moppia.
Hain paikkaa suuren kaupungin kunnallisesta päiväkodista. Pääsin elämäni oudoimpaan haastatteluun, jonka suorittivat kolme ylimielisen oloista, kyseisessä päiväkodissa työskentelevää keski-ikäistä naista. Haastattelijoiden joukossa oli tämän päiväkodin johtaja.
Kysymykset olivat täysin asiallisia, mutta kohtelu oli jostakin syystä läpinäkyvän alentuvaa. Olin ajoissa, pukeutunut siististi ja asiallisesti. Minulla oli runsaasti työkokemusta alalta, todistukset kiitettävin arvosanoin. Kysymyksiin vastasin täsmällisesti ja epäröimättä. Olen täysin tavallisen näköinen ja kokoinen. En kuulu mihinkään vähemmistöryhmään, ei tatuointeja, ei lävistyksiä, ei edes hurjan värisiä hiuksia, en poikkea massasta.
Haastattelijat istuivat rinta rinnan, suuren pöydän toisella puolen haastateltava. Kysymysten välissä he ylimielisesti virnistelivät toisilleen, kuin pitäisivät haastateltavaa pilkkanaan. Minä oikeasti mietin, missä se piilokamera oikein on. Ei sitä ollut.
En tullut valituksi. Ei sen puoleen, haastattelijoiden tökerön käytöksen vuoksi en olisi enää edes halunnut saada paikkaa.
Haastattelu unelmapaikkaani ja puolivälissä iskee palohälytys. Huudettiin sitten siinä sireenin yli ja loppuhaastattelu oli kävelevää sorttia, kun mentiin paloportaita pitkin pihalle sivuovesta. Kotimatkalla nauratti, mutta samalla kirosin onneani kun kerrankin saa unelmahaastattelun niin käy näin :D
Ps. sain paikan
Olin ison tekstiililiikkeen ( ei vaateketju) haastattelussa ja haastattelu sujui hyvin. Kerroin palkkapyyntöni ja olin tietysti miettinyt miten paljon olen siitä valmis neuvottelemaan. Haastattelija sanoi heti ettei meillä makseta tuollaisia palkkoja, eikä halunnut keskustella asiasta sen enempää.
Muutaman päivän päästä hän soitti ja ilmoitti, että saan paikan mikäli tingin palkkavaatimuksestani. Sanoin että olen valmis neuvottelemaan. He eivät olleet. Ajattelin tässä kohtaa, että homma selvä ja unohdetaan koko juttu, mutta haastattelija ehdotti, että mikäli heidän kakkosvaihtoehtonsa ei haluakaan paikkaa niin olenko silloin valmis tulemaan heille töihin. Kysyin, että edelleen siis tällä samalla palkalla ja näin tosiaan tarkoitti.
Mulle ei selvinnyt tämän palkkakeskustelun logiikka lainkaan ja tein oikean päätöksen kun en mennyt tuohon paikkaan. Olin tuolloin töissä eikä ollut mitään pakkoa vaihtaa työpaikkaa. Työnantajasta tuli joustamaton kuva; ehdoista pitää aina voida puhua, vaikka ei sitten päästäisikään yhteisymmärrykseen. Tuskin tuo työnantaja neuvotteli mistään muustakaan.
Huonekaluliikkeen työhaastattelu osa-aikaiseen kesätyöhön. Aivan kamala hiillostus ja kysyttiin tyyliin kuinka toimisit tässä ja tässä tilanteessa, siinä minä yritin hätäpäissäni keksiä että miten minä vastaan että tekisin... No oikein vissiin vastasin näihin kun sain paikan, mutta jälkikäteen jäin miettimään että olisi vaan pitänyt sanoa, että "enpä tiedä kun en teidän toimintatapoja tunne, mutta te varmaan perehdytyksessä kerrotte jos minut valitsette". Mutta siis kaiken kaikkiaan oli sellainen fiilis, että poliisikuulustelussa voisi ehkä olla yhtä kuumottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Haastattelijana oli mies ja kertoi että meillä firmassa usein venyy perjantait vähän pidemmälle ja iski silmää.
Tällaiset imelät sedät on kyllä ällöjä! Minä olin työpaikassa, jossa painostettiin baariin ja kaikkiin ryyppäysjuhliin näiden setämiesten kanssa. Huh, onneksi pääsin pois! Kannattaa varoa jos jos haastattelutilanteessa vihjaillaan.
Erään keittiöfirman haastateltavan istuimena oli wc-istuin.
Hain reskontranhoitajan paikkaa. Haastattelijoita oli kolme ylimielistä tyyppiä, yksi heistä lafkan pomo. Hän ihmetteli, että miten olen lähtenyt matemaattiselle alalla, vaikka matikan numeroni on niin huono (lukion lyhyt matikka 6). Kauppaopiston todistuksessa sekä kauppamatematiikka että laskentatoimi oli kiitettävä, mutta se ei tuntunut heitä kiinnostavan vaikka sillä oli tuossa työssä' enemmän merkitystä kuin millään lukion derivaatta-logaritmi-numerolla. Harmittaa, etten älynnyt sanoa, että Jyrki Kataisella oli sama numero ja hän on sentään toiminut valtiovarainministerinä. Siinä on isommat rahat kyseessä kuin heidän reskontrassaan. Kyselivät, että onko erityistaitoja, esim. osaatko laulaa. Ja koko ajan virnistelivät. Kysyttiin, että mitä tulevaisuuden tavoitteita on, enkä osannut siihen yhtäkkiä oikein vastata, tämä pomo sanoi "olen saman ikäinen kuin sinä enkä vieläkään tiedä, mikä minusta tulee isona". En saanut paikkaa ja luultavasti en olisi ottanut vastaan vaikka olisin saanutkin (minulla oli jo työpaikka).
Aikoinaan olin työkkärin kurssilla, johon kuului myös harjoittelua. Menin Helsingin kaupungin paikkaan haastatteluun. Haastattelija totesi minut sopivaksi mutta sitten ilmeni, ettei siinä pisteessä ollut tietokonetta. Tuolloin oli perjantai ja lupasi selvittää asian maanantaiksi. Sovitusti soitti maanantaina, että tietokoneasia on järjestyksessä ja tervetuloa vaan. Keskiviikkoaamuna soitti, että muisti juuri, ettei heillä olekaan harjoittelijalle töitä.
En tiedä järkyttävästä, mutta kyllä mulle aika kiusaantunut olo tuli tässä haastattelussa. Hain muutaman kuukauden määräaikaisuutta erään tavaratalon vaateosastolta. Aiempaa kokemusta vaatteiden parissa työskentelystä oli vaateliikkeen verran.
Haastattelun piti päällikkö ja osastovastaava. Päällikkö alkoi paasata siitä kuinka täällä meillä ei ole aikaa somistella tai viikkailla pinoja aina tosi siisteiksi. Vastasin että joo, ymmärrän hyvin, kun osasto on nin paljon isompi kuin vaatekauppa. No tämä vastaava komppasi toista haastattelijaa kertomalla kuinka itsekin on ollut vaatekaupassa töissä, että tämä ei ole samanlaista. Että täällä tarkistetaan kuorma, hälytetään vaatteet ja henkaroidaan/viikataan, mutta ei ole aikaa hifistellä. Hämmentyneenä taas myötäilin että ymmärrän, mutta minusta onkin vaan mukavaa kun on koko ajan jotain kunnon tekemistä. (pienessä vaatekaupassa ei aina ollut)
En saanut paikkaa. Ilmeisesti en osannut vakuuttaa heitä siitä, että en kulje osastoa pitkin vain ihailemassa vaatteita ja siinä samalla korjailemassa pinoja tarkkoihin ojennuksiin.
Vuokrafirman täti tuntui ymmärtävän kaiken sanomani väärin.
Esim. kysyi miten otan palautetta vastaan, ja sanoin että mielestäni hyvin ja yleensä kun saan asioita hetken ajatella kykenen erinomaisesti näkemään asioiden eri näkökulmat, en vain omasta näkökulmastani, vaan myös yrityksen.
Tähän hän alkoi paasaamaan miten mököttäminen ei kuulu millään tavalla työyhteisöön eikä sellainen ole suvaittua missään. Jäin hieman suu auki ihmettelemään että missä kohtaa sanoin suuttuvani palautteesta......
Kahdeksan ihmistä (8!!!) haastatteli, eikä ollut kyseessä mikään kovin kummoinen työtehtävä. Minä istuin heidän edessään, kaaressa noi kahdeksan tyyppiä. Jokainen teki muistiinpanojaan, kun joku kysyi. En saanut paikkaa.
Yksi kokemus: Tää oli työkkärin työtarjoustyöpaikkahaastattelu. Työpaikkakin ihmetteli, miksi työkkärin joku henkilö oli laittanut minulle tuon työtarjouksen. Koulutukseni, osaamiseni ja ammattitaitoni eivät vastanneet ollenkaan mitä vaadittiin. Haastattelija kysyi minulta mitä kirjoittaa kun eivät voi valita minua. Sanoin että kirjoittakaa vaan suoraan että Koulutus, osaaminen ja ammattitaito eivät vastaa ollenkaan sitä mitä vaaditaan ja kiinnittäkää jatkossa huomiota mihin paikkoihin ohjaatte työtöntä työtarjouksien kanssa. Mutta pakko oli käydä haastattelussa ja pakko kuluttaa tunti-pari haastattelijan aikaa sekä omaanikin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kokemus: Tää oli työkkärin työtarjoustyöpaikkahaastattelu. Työpaikkakin ihmetteli, miksi työkkärin joku henkilö oli laittanut minulle tuon työtarjouksen. Koulutukseni, osaamiseni ja ammattitaitoni eivät vastanneet ollenkaan mitä vaadittiin. Haastattelija kysyi minulta mitä kirjoittaa kun eivät voi valita minua. Sanoin että kirjoittakaa vaan suoraan että Koulutus, osaaminen ja ammattitaito eivät vastaa ollenkaan sitä mitä vaaditaan ja kiinnittäkää jatkossa huomiota mihin paikkoihin ohjaatte työtöntä työtarjouksien kanssa. Mutta pakko oli käydä haastattelussa ja pakko kuluttaa tunti-pari haastattelijan aikaa sekä omaanikin aikaa.
Tätä se on. Karenssin uhalla on helppo kyykyttää työtöntä. Ja samalla tuhlata työnantajan aikaa.
Hain 16 vuotiaana kesätyötä mansikanmyyjänä. Olin normaalipainoinen, tavallisen näköinen ja pukeutunut neuleeseen. Haastattelija (n.30v nainen) tuijotti koko 15min ajan rintojani. Ihan koko ajan. En saanut paikkaa, liekö olivat liian pienet sitten?
Kun kaksi tunarilta löyhkäävää naismanageria haastatteli. Nopeasti kävi ilmi että A) olin osaavampi kuin kumpikaan heistä, B) en voisi toimia tuollaisten tunaajien alaisuudessa. Joten tekeydyin osaamattomammaksi kuin olinkaan ja heille jäi helpoksi olla ottamatta minua. Sen sijaan ottivt ex-kollgani jolle 6 kk koeaika riitti johtopäätöksiin ja häipyi tiehensä.
Nykyisessä duunissa kun olen haastattelevassa asemassa, toinen näistä leideistä haki meille hommiin. Sanoin "vain raatoni yli, tuota ei edes haastatella".
Haastattelijana oli mies ja kertoi että meillä firmassa usein venyy perjantait vähän pidemmälle ja iski silmää.