Lue keskustelun säännöt.
70-luvulla syntyneet, muistatteko kun kesällä jos meni vaikka retkelle (siis lapsena), niin evääksi laitettiin oli yleensä ranskanleipäsiivuja ja lauantaimakkaraa?
15.06.2020 |
Ja jotain kattimatti tiivistemehua oli laitettu pulloon..
Meillä ei koskaan mehuja juotu, sillälailla kuin useissa perheissä, että sitä on aina. Kesällä sitä kyllä tuli juotua.
Tietysti leipien päällä oli ehkä myös kurkkua tai tomaattia, ehkä makkaran tilalla oli juustoa, mutta ranskanleipä kuului lapsuuteen ja näin kesällä tulee minulle ainakin mieleen kun viltillä söi ranskista ja joi mehua...
Joskus toki oli ruisleiviipaleitakin eväänä, tietysti kolmionmallisia kun leipä leikattiin reiästä käsin,,, mehu ei maistunut niin hyvältä ruisleivän kanssa, mutta sekin makumuisto on rakas.
Mutta etten puhuis kaikkien 70-luvulla syntyneiden puolesta, onko teillä näitä ranskis/lauantaimakkaramuistoja?
Kommentit (60)
Ei voi kuvitella 2010 luvun lapsia hihkumassa 2050 jostain vaaleasta leivästä ja einesmakkarasta. Onneksi meillä on näin yksinkertaisia ja yhteisiä muistoja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oltiin lapsuudessani tosi ”puhtaan” ruoan perään, joten ei kyllä ollut koskaan mitään ranskanleipää, vaan aina jotain sekaviljaleipiä tai ruista. Läheisestä leipomosta tuoreena ostettiin.
Myöskään lauantaimakkaraa ei ollut koskaan leivän päälle vaan kermajuustoa, kinkkua ja kurkkua tai tomaattia. Naapurin lapset söivät paljon maksamakkaraa leivällä ja kinusin sitä meillekin, koska olin saanut kaakaon kanssa maksamakkaraleivän ja tykännyt siitä, mutta ei ostettu koska ei kuulemma ollut terveellistä.
Mehu taas oli omista pensaista viinimarjamehua (hyi helev) tai sitten kaupan tuoremehua. Mehukatteja tms tiivisteitä ei ostettu ikimaailmassa, nehän olivat epäterveellisiä.
Ranskanleipä ja lauantaimakkara kuului muullakin lapsuuteen, ei niinkään retkieväänä vaan koulun jälkeen välipalana teen kanssa. Joskus oli edamia tai meetwurstia. Ranskis oli kuitenkin erikoisherkku, yleensä oli äidin leipomia sämpylöitä, joita en osannut silloin arvostaa. Retkiin liittyy mustaherukka-trip tetrassa. Oon syntyny -68.
Ei ole erityisemmin mieleen jäänyt retkieväät kun aika harvoin mitään retkiä oli omassa lapsuudessa. Sen kerhopullon kyllä muistan.
mies vm. -74 kirjoitti:
Ei ole erityisemmin mieleen jäänyt retkieväät kun aika harvoin mitään retkiä oli omassa lapsuudessa. Sen kerhopullon kyllä muistan.
Kun vielä muistaisin jättää vastaamatta yhtään mihinkään, koska olen jonkinlainen keskusteluntappaja näköjään. Aina jos minä vastaan ihan mihin tahansa juttuketjuun, keskustelu kuolee siihen paikkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei...
Meillä oli suklaamansikoita, vettä, kekesejä, hedelmiä ja kolmioPAAHTOleipiä...
Näkkileipää ja lauantaimakkaraa. Trip mehua sellaisesta tetrasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies -74 kirjoitti:
mies vm. -74 kirjoitti:
Ei ole erityisemmin mieleen jäänyt retkieväät kun aika harvoin mitään retkiä oli omassa lapsuudessa. Sen kerhopullon kyllä muistan.
Kun vielä muistaisin jättää vastaamatta yhtään mihinkään, koska olen jonkinlainen keskusteluntappaja näköjään. Aina jos minä vastaan ihan mihin tahansa juttuketjuun, keskustelu kuolee siihen paikkaan...
Munkaan lapsuudessa ei retkeilty paljon, tai jos käytiin sienestämässä/marjastamassa niin ei ollut eväitä. Metvurstia oli leivänpäällä ja ranskanleipää sai joskus harvoin. Lauantai makkaraa ei saanut, en siitä kyllä tykännytkään. Mehukattia oli aina jääkaapissa. Kerhopullo mulla oli sininen.
N vm -81
Olen jäänyt paitsi tästä sukupolvielämyksestä. Vanhemmat olivat sen verran terveysintoilijoita, ettei mitään noista ostettu kotiin. Leivän päälle laitettiin kokolihaleikkeleitä eikä makkaraa ja mehuista ostettiin vaan 100 % appelsiinimehua ilman lisättyä sokeria. Ranskanleipää kutsuttiin meilläkin halveksuvasti pullaleiväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ranskanleipää, lauantaimakkaraa ja kahvia koulun jälkeen välipalaksi. Juu. Keskiviikkoisin oli kahvia ja räkis, tietenkin Aku Ankka.
Eväsretkillä mulla oli yleensä mansikoita tai kurkkua ja tomaatteja. Lasipullossa maitoa.
Itse muistan että mitään mehukattia en juonut. Lähinnä mustaherukka-puolukka mehujuomaa, jota myytiin litran pakkauksissa. Leivistä en muista, mutta harvemmin mitään pehmeää ranskanleipää. Lauantaimakkaraa oli kyllä leivän päällä silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sipulitee ja gotler, mua ällöttää se hajukin yhä.
-72
meillä oli aina mummolamatkoilla ruisleipää ja suolalihaa. keitettyä kananmunaa ja banaania. ja sitä mehua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuusmuistot on aina ihania, niitä on kiva muistella.
Joskus tuntuu, että kunpa voisin elää sen ajan uudestaa.
Tietysti aikakin kultaa muistot,mutta oli se ihanaa aikaa.
En muista yhtään ranskanleipiä aina laitettin reissumiehiä.
En muista kovin paljon kesäajan eväitä, oltiin aina mökillä. Retket tehtiin isovanhempien veneellä päiväseltään. Paikan päällä jossain saaressa paistettiin makkaraa, juotiin keltaista jaffaa ja kahvia pullan kanssa. Aloitin kahvinjuonnin alle kouluikäisenä. Jaffa oli harvinaisuus, sillä muuten juotiin mehua ja lasilliset limsaa lauantaina saunan jälkeen.
Talvella hiihdettiin, potkukelkkailtiin tai pulkkailtiin ja eväänä saattoi olla kuumaa itsetehtyä viinimarjamehua ja voileipiä tai pullaa. En muista, että Mehukattia olisi edes ollut lapsuudessani, mutta sitä ei varmasti vain ostettu. Koulun ja kerhojen retkillä oli pyramidinmuotoisia Trip-tetroja.
Vierailija kirjoitti:
Olen jäänyt paitsi tästä sukupolvielämyksestä. Vanhemmat olivat sen verran terveysintoilijoita, ettei mitään noista ostettu kotiin. Leivän päälle laitettiin kokolihaleikkeleitä eikä makkaraa ja mehuista ostettiin vaan 100 % appelsiinimehua ilman lisättyä sokeria. Ranskanleipää kutsuttiin meilläkin halveksuvasti pullaleiväksi.
Meillä myös. Ei puhettakaan että olisi syötetty jotakin pullaleipää tai jauhomakkaroita, etenkään kasvaville lapsille. Aina mahdollisimman täysviljaista tai kokolihaa, aina tuoretta ja puhdasta ruokaa.
En siis jaa tätä sukupolvikokemusta mitenkään. Luokkaretkilläkin jaettiin sämpylät, yksi juustolla ja toinen kinkulla.
En itse asiassa ole ihan varma, olenko koskaan elämässäni tullut maistaneeksi lauantaimakkaraa.
T. 43
Mä olen syntynyt jo -63, mutta ranskanleipää ja lauantaimakkaraa olen syönyt minäkin. Uimarannalle mentiin lapsiporukassa, kun vanhemmat olivat töissä ja mitäs muuta meillä olisi ollut eväänä kuin tuo edellämainittu kombo! Voipaperiin käärittynä tietty. Kyytipoikana oli yleensä sitruunasoodaa. Koko päivä meni meressä polskiessa ja viideksi vasta kotiin päiväruoalle.
Näitä saa yhä!
Marjaretkellä äidin ja mummon kanssa oli mukana maitoa etikkapullossa. Mummo oli leikannut hirmu paksuja siivuja ruisleivästä, itse tykkäsin tosi ohuista :)