Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen pettynyt lapsen syntymättömän lapseni sukupuoleen.
08.07.2006 |
Niin kauheaa kuin se onkin, huomaan että petyin kun sain varmuuden sukupuolesta. Niskaturvotuksen takia otettiin näyte ja ajattelin ettei millään muulla ole väliä, kun lapsi vain olisi terve. Terve hän on, mutta huomaan pettyneeni sukupuoleen. Hävettää kovasti, mutta niin tunnen. En edes miehelle kehtaa sanoa.
Onko teillä muilla ollut tällaisia noloja tuntemuksia ja onko ne sitten ihan yhdentekeviä kun lapsi on syntynyt ja hyvin rakas?
Kommentit (38)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippumatta sukupuolesta tai siitä onko hän terve. Eihän sellaista pientä nyyttiä voi olla rakastamatta ja mitä väliä sillä sukupuolella oikeasti edes on.
Miksi petyit siihen? Onko teillä ennestään jo monta samaa sukupuolta olevaa?
Jos kyse on esikoisesta, ei kai sukupuolella niin kauheasti pitäis olla väliä...
En tajua itsekään miksi ja 1. lapsi tulossa. Siksi häpeänkin, koska tämä on minusta tosi turhamaista. Eiköhän se ohi mene, jotenkin vaan kaipaisin kohtalotoveria, kun jotenkin häpeän tätä ja itsekin yllätyin reaktiostani. Haluaisin että joku samaa tuntenut vakuuttaisi että tällainen voi kuulua odotukseen jos on rehellinen itselleen.
ap
Enemmän pitäisi huolestua, jos vaan olisit pettynyt, etkä edes tajuaisi sitä. Nyt luultavasti pystyt järkeilemään asian hyväksi. Ja kyllä useimmille meistä se lapsi on sitten maailman ihanin asia, kun se on siinä vieressä ynisemässä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja olen todella pettynyt, jos tulee poika. Ennestään mulla 1 tyttö ja 2 poikaa. Kaikki ovat todella ihania ja rakkaita, ja niin saa seuraavakin 100 % rakkautta! Joten se teidän teorioista...
Nämä ovat tunneasioita, ja niin minä kuin ap:kin olemme oikeutettuja näihin tunteisiin. Eivät ne siihen lapsen hoitamiseen tai rakastamiseen liity!
Uskon kyllä, että kunhan vauva syntyy, on se sinulle aivan yhtä rakas ja hieman kun aikaa kuluu, niin et voisi kuvitellakaan, että hän olisi toista sukupuolta! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
En tajua itsekään miksi ja 1. lapsi tulossa. Siksi häpeänkin, koska tämä on minusta tosi turhamaista. Eiköhän se ohi mene, jotenkin vaan kaipaisin kohtalotoveria, kun jotenkin häpeän tätä ja itsekin yllätyin reaktiostani. Haluaisin että joku samaa tuntenut vakuuttaisi että tällainen voi kuulua odotukseen jos on rehellinen itselleen.ap
uillakin varmasti on ollut. Katkeria noi lapsettomat ;) Parempi varmaan, ettei heillä ole lapsia, tulis niistäkin pian yhtä äkäisiä.
Raskausaikana muutenkin tunteet ja ajatukset heittävät häränpyllyä. Joskushan raskaana oleva saattaa miettiä, että haluaakohan lasta kuitenkaan, vaikka lapsi olisi oikein toivottu.
Uskon, että unohdat tunteesi kun vauva syntyy. Ja vaikka tunne ei katoaisikaan ihan heti, niin ajan kanssa varmasti. Pikkuhiljaa vauva omalla persoonallisuudellaan (ei sukupuolellaan) valloittaa sinut :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli mulla tosi hyvä suhde isääni, äitini kanssa enemmänkin on nokkapokkaa. Ja silti haluan tytön ehdottomasti!
Hyvää odotusta ap:lle, sekavat tunteet todellakin kuuluu asiaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhemmaksi.
Mitä ihmeen suunnitelmia jotkut eukot oikein tekevät mielessään jo valmiiksi?? Tyyliin: ihanaa, jos se olisi tyttö, tekisin lastenhuoneesta kokonaan vaaleanpunaisen ja vaatekaapissa ei muuta olisikaan kuin frillamekkoja. Tai: kunpa se olisi poika, niin voitaisiin urheilla koko perhe yhdessä ja ainakin poikavauvat ovat reippaita.
Huhhuh. Mitä seuraavaksi?? Äitylin suunnitelmien mukaan lapsesta on tultava juristi/lääkäri/rocktähti? Ja kun ei tulekaan, niin: " olen niin pettynyt lapseeni, ehkä tämä on turhamaista, mutta minä todella halusin hänestä juristin."
Vierailija:
vanhemmaksi.Mitä ihmeen suunnitelmia jotkut eukot oikein tekevät mielessään jo valmiiksi?? Tyyliin: ihanaa, jos se olisi tyttö, tekisin lastenhuoneesta kokonaan vaaleanpunaisen ja vaatekaapissa ei muuta olisikaan kuin frillamekkoja. Tai: kunpa se olisi poika, niin voitaisiin urheilla koko perhe yhdessä ja ainakin poikavauvat ovat reippaita.
Huhhuh. Mitä seuraavaksi?? Äitylin suunnitelmien mukaan lapsesta on tultava juristi/lääkäri/rocktähti? Ja kun ei tulekaan, niin: " olen niin pettynyt lapseeni, ehkä tämä on turhamaista, mutta minä todella halusin hänestä juristin."
SIIS AP:HÄN JUST EI TIETOISESTI MITÄÄN SUUNNITELLUT, VAAN TUNSI NÄIN JA REHELLISESTI MYÖNSI. SIINÄ EI OLE MITÄÄN HÄPEÄMISTÄ!
TERV. EI AP, jota kyrsii nämä moralisoivat " et ole kypsä" - juu, tästähän se kypsyys on kiinni...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tyttöä odotan. No poika on tulossa ja siksi en miehelle halua kertoa pettymystäni kun poika on todella mieluinen miehelle. Tyttökin oisi ollut mutta miten voi sanoa miehelle, että itse oisin halunnut tytön pojan sijasta.
Pitäisi tietty olla iloinen kun on terve lapsi tulossa mutta kai tää pettymys menee ohi.
Ap.
Vierailija:
että tyttöä odotan. No poika on tulossa ja siksi en miehelle halua kertoa pettymystäni kun poika on todella mieluinen miehelle. Tyttökin oisi ollut mutta miten voi sanoa miehelle, että itse oisin halunnut tytön pojan sijasta.
Pitäisi tietty olla iloinen kun on terve lapsi tulossa mutta kai tää pettymys menee ohi.
Ap.
Isoveli on kummalle tahansa sitten aikanaan aivan ihana asia. Ja vielä kauemmaksi tulevaisuuteen katsottuna: tyttäret heittävät erittäin armotonta kritiikkiä äitiään kohtaan sitten teineinä, mutta poikalapset palvovat äitejään kuolemaansa asti.
Muistathan kuitenkin kasvattaa poikasi osaamaan kotitöitä ja sisäistämään sen, että kodin hoitaminen on yhtä lailla miesten kuin naistenkin hommaa.
ONNEA ODOTUKSEEN!
terveisin kahden tytön äiti
Kun odotin toista lastamme olin ihan varma siitä, että saisimme tytön. Esikoisemme on poika ja raskaus oli ihan erilainen. No, ultrassa kävi ilmi, että pieni poika siellä masussa uiskenteli. Olin kauhuissani, kun huomasin olevani pettynyt. Olin koko ajan ajatellut vauvaa tyttönä ja nyt se olikin " väärää" sukupuolta. Tunsin myös syyllisyyttä pettymyksestäni. Vauvahan oli terve ja kaikki hyvin. Tunne meni pikkuhiljaa ohi ja viimeistään saadessani vastasyntyneen pienen poikamme syliini olin jo ihan myyty. Älä turhia murehdi. Ihmismieli on (varsinkin raskausaikana) vähän kummallinen...
Et kuitenkaan ole ap että alota pettymyksestäsi vaikka ihan oma ketju :)
Kiitos kaikille kommentoineille. 12 onkohan kuitenkaan ihan oikein tässä alkaa syyllistämään lapsettomia...?
Minusta ei ole oikein toivoa lapsettomuuden jatkuvan tai toivoa lapsettomuutta ihmiselle, joka kokee ristiriitaisia tunteita raskauden aikana. Kuolisimme sukupuuttoon jos vain sellaiset lisääntyisivät, joille tunnetasolla kaikki on mutkatonta. En paljasta kumpaa odotan, koska se ei ole keskustelun kannalta oleellista.
Toivon että nämä tunteet menevät ohi ja lopulta ajattelen että kaikki menee kuten piti.
ap
Kuudes lapsi nyt tulossa ja testin mukaan poika:))))
Olin ihan varma että tyttö tulee taas mutta poika se kuulemma on:))
Ooon ihan täpinöissäni ja mies on onnensa kukkuloilla.
Vihdoinkin meille tulee poika.
Alue: Aihe vapaa
Jos ei kelpaa anna adoptioon, silloin ainakin joku jolle sukupuolella ei ole väliä saa lapsen ja lapsi 100% rakkauden mikä tälle kuuluu!!
Kasva aikuiseksi hyvä ihminen, mitä väliä onko lapsi tyttö tai poika.????