Lapsi pääsi ns. eliittilukioon, kun nähtiin tulevien oppilaiden nimilista, siinä oli silmiinpistävä piirre

Kas kun Suomessa on eniten suomalaisia

Ihan tavallisessa pikkukaupungissakin voi huomata, että mikit, jaket, jonnet ja jimit eivät olleet hakeutuneet lukioon. Mikäs siinä, heistä meni moni raksalinjalle ja se on todella hyvä työllistäjä. Kaupungin rikkaimmat ovat raksayrittäjiä. Lukio, ei edes yliopisto, takaa työpaikkaa. Yleissivistys on toki tärkeä arvo sinänsä.

Vierailija kirjoitti:

Akateemiset suosivat tutkitusti perinteisiä nimiä ja akateemisten vanhempien lapset ovat yliedustettuna näissä huippulukioissa. Ei siinä sen kummempaa korrelaatiota ole.

Tutkitusti? Olikohan jotain lähdettä vai yritätkö vain vaikuttaa fiksummalta kuin oletkaan?

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallisessa pikkukaupungissakin voi huomata, että mikit, jaket, jonnet ja jimit eivät olleet hakeutuneet lukioon. Mikäs siinä, heistä meni moni raksalinjalle ja se on todella hyvä työllistäjä. Kaupungin rikkaimmat ovat raksayrittäjiä. Lukio, ei edes yliopisto, takaa työpaikkaa. Yleissivistys on toki tärkeä arvo sinänsä.

Kuinka monta tuon nimistä teidän kaupungissa on? En ole yhtään tuon nimistä lasta tavannut.

Minä katsoin Kallion ilmaisutaitolukion nimilistaa ja siellä puolestaan oli hieman erikoisempia nimiä. Yhdenkin sukunimi oli Kissaniitty! En ihan jaksa uskoa että olisi joku perinteinen suomalainen sukunimi. 

Kyllä ihmiset haluavat ilmaista itseään myös noiden nimivalintojen kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä Ap:n kaltaisia ihmisiä. Mitä ihmeen väliä sillä, minkä nimisiä ihmisiä on päässyt jonnekin tiettyyn lukioon ja miksi siitä pitää edes tehdä aloitus tänne. Nostaako tämä jonkun köyhän itsetuntoa, kun on onnistunut antamaan lapselleen jonkun sellaisen nimen, minkä joku varakas lääkärikin on antanut.

Tästä on tehty ihan tutkimuksiakin (USA:ssa), että se nimi saattaa vaikuttaa kouluarvosanaan ja myös työnhaussa. Minusta tästä on hyvä puhua, että ihmiset tajuaisivat miten suuri merkitys sillä lapsen nimellä saattaa tulevaisuudessa olla. Toki täysi-ikäisenä se lapsi voi vaihtaa nimensä fiksumpaan, jos vanhemmat ovat valinneet harkitsemattomasti. Mutta ei olisi pahasta, että vanhemmat pohtisivat sitä nimeä antaessaan, mihin kaikkeen se voi vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kerros vielä missä "eliittilukiossa" rikotaan tietosuojalakia niin että nimilista on opiskelijoiden/vanhempien saatavilla?

Netistä saa tietää nimet ja on niitä jliden nimiä ei näy koska syystä tai toisesta kieltäneet. Näkyykö kaikkien nimet koulun ovessa? Nykyään.

https://www.hel.fi/vuolu/fi/uutiset/Vuosaaren+lukion+uudet+opiskelijat+…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerros vielä missä "eliittilukiossa" rikotaan tietosuojalakia niin että nimilista on opiskelijoiden/vanhempien saatavilla?

Samaa mietin. Oppilaan pitää antaa lupa sille, että nimen saa julkaista, iso osa ei nykyisin lupaa anna. Netissä on erilaisia listoja, mutta ei täydellisiä.

Tyyliin 150 nimeä julkaistu ja lisäksi 10, jotka eivät antaneet lupaa nimensä julkaisuun... Löysin kahta lukuunottamatta kaikki n. 120 tämän vuoden ysiluokkalaista eri lukioiden ja amisten nimilistoilla.

t. Ope

En tiedä miksi luin ketjua näin typerästä aiheesta, mutta ilahdutti huomata että ope oli etsinyt entiset oppilaansa jatko-opiskelupaikkojen nimilistoilta. Osoittaa mielenkiintoa ja omistautumista nuorten menestymiselle. Hyvä!

t. Eliittilukiolaisten (hölmö termi muuten) vanhempi

Mun kokemus on, että korkeasti koulutettujen lapsilla on usein perinteisiä ja vanhanaikaisia nimiä, mutta joskus myös erikoisia nimiä. Erikoiset nimet ovat silloin kuitenkin suomenkielisiä ja normaalin oikeinkirjoituksen mukaisia, ei mitään Yadezziinah-linjaa (onnistuinpa keksimään yliampuvan esimerkin!). Matalammin koulutetuilla on näitä tekokansainvälisiä ja sitten tätä jonneosastoa. Toinen ilmiö on se, että maalla asuvilla on usein sellaisia nimiä jotka vaikuttavat sukupolven verran liian vanhoilta, esim. 80-90-luvuilla syntyneitä Juha, Kirsi tms tyylisiä. En oikein osaa sanoa onko tällä koulutusasteeseen yhteyttä.

Katsoin nimiä Viikin lukioon päässeistä yli 9 ka. Peppi. Roni. Vilma. Ada. Nea. Roosa. Elmo. Jaakko. Niilo. Aino jne sitten Ressun Pessi. Leevi. Elsa. Lumi. Tatu. Kaapo. Sara. Helmi. Saimi . Ella jne

Idän kielilukio. Rania. Ali. Juuso. Aatu. Janna. Eevi. Iida. Sara. Vesa. Mulki. Anas. Jasin. Melike. Ronja. Joel. Akram. Jne

Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä.

Eikö siis ollut yhtään Jaakkoa tai Johannaa listalla?

Vierailija kirjoitti:

Eikö siis ollut yhtään Jaakkoa tai Johannaa listalla?

Hyvin harvinaista herkkua nimet Jaakko. Irmelu. Sirpa. Ritva. Riitta. Pentti. Pertti. Esa. Vesa. Unto. Jorma. Jussi. Pekka. Kirsti. Sulo. Leena. Pirkko. Senja. Kalevi. Jne

Vierailija kirjoitti:

Joku yrittää nyt olla parempaa ihmistä mitä on :D Ei Suomessa ole mitään eliittilukioita :D

Toki jos saa omaa itsetuntoaan pönkitettyä oman lapsen "eliittilukiopaikalla" niin mikäs siinä. Hataralla pohjalla siinä silloin ollaa.

Hevonkukkua. Lukioissa on vissit erot.  Hyvistä kouluista oppilaat ponnistavat opiskelemaan hyviin yliopistoihin ilman välivuosia.

Ei kaikki koulut julkaise edes nimiä.

Voin kertoa kokemuksesta henkilöstöpäällikkönä menestyvässä, suuressa firmassa.

Katsomme mikä lukio ja mikä yliopisto on työnhakijan cv:ssä.

SYK, NORSSI JA RESSU ovat ok. Yliopistoista Helsingin Yliopisto.

Esimerkiksi Rovaniemen oikeustieteelisestä valmistunut ei pääse huippu asianajotoimistoihin.

Nimistä ihmetyttää esim. Yazemina Nieminen.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa nollajutussahan kävi ilmi, että Itä-Helsingissä suosituin tytön nimi oli Sofia. Ne etniset nimet ei olleet suosituimpia vaan piti mennä listalla aika paljon taaksepäin. Lisäksi mitä vikaa on siinä, että ihmisen etninen tausta näkyy nimessä? Jessica ei ole missään suosittu.

Ne tavalliset nimet on kaikkialla niitä suosituimpia. Vai onko enemmistö kansasta sitten ylempää keskiluokkaa kun niminä on useimmiten Emma, Ella sekä Eetu ja Aleksi (nyt 9. luokan päättäneiden ikäluokassa suosituimmat etunimet).

Tässä yhteiskunnassa, halusimmepa tai emme, on edelleen paljon ennakkoluuloja. Tämä on ihan hyvä tiedostaa ja ottaa huomioon. Jos lapsi on vaikkapa syntynyt Suomessa johonkin uussuomalaiseen perheeseen niin hänelle tulee luultavasti hyvä suomen kielen taito ja kulttuuriin sopeutuminen voi olla paremmalla tasolla kuin näillä, jotka tulevat vanhempana. Silloin voi olla hyvä ajatus viestiä sillä etunimellä mahdollisille tuleville työnantajille, että osaan kyllä suomea ja olen oppinut maan tavoille, vaikka vanhempani eivät suomalaisia olekaan.

Erityisesti tilanteessa, jossa suomalainen pariskunta adoptoi ulkomailta lapsen, joka käytännössä kasvatetaan suomalaiseksi, on fiksua valita suomalainen etunimi kiinalaisen tai jonkun afrikkalaisen nimen sijaan. Se supisuomalainen nimi kertoo, että kyllä tässä melko suomalaisia ollaan, vaikka päältäpäin ei siltä näytä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioihin eivät mene lapset vaan nuoret.

15-16-vuotiaat on lapsia, 18 vuotta täyttäneet aikuisia. Toisaalta oma lapsi on lapseni aina.

Ja 18v pojatkin aika poikia vielä keskimäärin, kaukana itsenäisestä elämästä..

Ja tytöt myös.

Toivottavasti et ajattele heidän kehittyvän sen nopeampaa ja annat olla rauhassa nuori ilman paineita siitä, että täytyisi olla järkevämpi vain koska on tyttö!

Ei 18-vuotiaat muutu aikuisiksi yhdessä yössä, vaikka juridisesti niin käykin.

Varsinainen aikuistuminen eli itsenäistyminen tapahtuu useimmilla nuorilla vasta 20+.

Suomessa ei ole eliittilukioita. Se on vain vinksahtanut paremmuustunne helsinkiläisten päässä.

Nico, Jasmin, Jonne, Adessa ym. perinteisestä vanhasta nimestä poikkeavat nimet ovat aivan yhtä hyviä kuin muutkin, samoin niitä nimiä kantavat lapset! Nimi ei ennusta ihmisen tulevaisuutta, missä ihmeen taikauskoisessa keskiajassa te oikein elätte.

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa kokemuksesta henkilöstöpäällikkönä menestyvässä, suuressa firmassa.

Katsomme mikä lukio ja mikä yliopisto on työnhakijan cv:ssä.

SYK, NORSSI JA RESSU ovat ok. Yliopistoista Helsingin Yliopisto.

Esimerkiksi Rovaniemen oikeustieteelisestä valmistunut ei pääse huippu asianajotoimistoihin.

Nimistä ihmetyttää esim. Yazemina Nieminen.

Itse et osaa edes kirjoittaa Helsingin yliopistoa oikein.