Julkisen haun työpaikat
Oli auki muutama paikka. Vakituisiin paikkoihin otettin työntekijät ulkoa. Paikassa on ollut määräaikainen tekijä joka nyt palaa sisällä vanhaan työhön. Annettiin ymmärtää että hän oli hakenut paikkoja. Onko tämä syrjintää?
Kommentit (55)
Voi olla, että koulutus on määräaikaisella kesken. Vakivirkaan vaaditaan valmis tutkinto, mutta sijaisena voi olla loppuvaiheen opiskelija.
On julkisen puolen paikka. Piti olla kokemusta esimiestyöstä ja alalta ja sitten kaikkea yleistä mitä noissa on. Tämä sisäinen hakija oli melkein vuoden tehnyt tätä työtä ja siinä oli jo pari pätkää että hänen määräaikaisuutta oli jatkettu.
Vierailija kirjoitti:
On julkisen puolen paikka. Piti olla kokemusta esimiestyöstä ja alalta ja sitten kaikkea yleistä mitä noissa on. Tämä sisäinen hakija oli melkein vuoden tehnyt tätä työtä ja siinä oli jo pari pätkää että hänen määräaikaisuutta oli jatkettu.
Jos siihen tarvittiin vaan uusi tekijä. Tiiminvetäjän paikka ei ole helppo ja vaatii tekijältä uudistumiskykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On julkisen puolen paikka. Piti olla kokemusta esimiestyöstä ja alalta ja sitten kaikkea yleistä mitä noissa on. Tämä sisäinen hakija oli melkein vuoden tehnyt tätä työtä ja siinä oli jo pari pätkää että hänen määräaikaisuutta oli jatkettu.
Jos siihen tarvittiin vaan uusi tekijä. Tiiminvetäjän paikka ei ole helppo ja vaatii tekijältä uudistumiskykyä.
Missä sanottiin tiiminvetäjä? Onko niitä julkisellakin muka?
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että koulutus on määräaikaisella kesken. Vakivirkaan vaaditaan valmis tutkinto, mutta sijaisena voi olla loppuvaiheen opiskelija.
Mitä tarkoittaa korkeakoulututkinto katsotaan eduksi? Määräaikasta tehneellä on tutkinto ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että koulutus on määräaikaisella kesken. Vakivirkaan vaaditaan valmis tutkinto, mutta sijaisena voi olla loppuvaiheen opiskelija.
Mitä tarkoittaa korkeakoulututkinto katsotaan eduksi? Määräaikasta tehneellä on tutkinto ainakin.
Nykyään amitsututkinnotkin ovat jossain paikoissa jo korkeakoulututkintoja muka. Varsinkin jos ne on niitä university of applied scienceksi käännettyjä, niin työnantajaan uppoaa ne hyvin. Merkonomi ei esim. ole oikeasti korkeakoulututkinto, ekonomi sen sijaan on.
Tuo on väljästi ilmaistu. Kannattaa ottaa selvää, miten tuota on valinnassa painotettu.
Jos se määräaikainen oli selkeästi heikompi kandidaatti työkokemuksen puolesta jne. Vuosi on tosi lyhyt aika työkokemusta esimiestehtäviin.
No mitä se kertoo tästä määräaikaisesta, joka on tehnyt tätä hommaa eikä tullut valituksi? Kannattaisiko ehkä katsoa peiliin, jos on jo saanut näyttää taitonsa, mutta silti otettiin se riski, että otetaan ulkopuolinen.
Rekrytoin valtavasti julkiselle puolelle. Jos on sisäinen hyvä hakija, joka tunnetaan, totta kai hänet valitaan. Ei se uuden perehdyttäminen niin kaksista ole ja aina ottaa aikansa. Tässä tapauksessa ulkopuolisessa on ollut enemmän sellaista potentiaalia, jota virassa (oletan) tarvitaan.
Voit totta kai valittaa tästä, mutta eihän se johda muuhun kuin että homma aloitetetaan korkeintaan alusta siinä tapauksessa, että siinä on tapahtunut muotovirhe. Ei HO sano, että ottakaakin Liisa eikä Lassea. Tässä vaiheessa uusi tyyppi on hoitanut jo tätä virkaa pitkään ja jos on menestynyt siinä, tulee uudelleen valituksi.
Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta virkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos se määräaikainen oli selkeästi heikompi kandidaatti työkokemuksen puolesta jne. Vuosi on tosi lyhyt aika työkokemusta esimiestehtäviin.
Määräaikaisuutta oli aiemmin jatkettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se määräaikainen oli selkeästi heikompi kandidaatti työkokemuksen puolesta jne. Vuosi on tosi lyhyt aika työkokemusta esimiestehtäviin.
Määräaikaisuutta oli aiemmin jatkettu.
Ei se ole mikään tae.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se määräaikainen oli selkeästi heikompi kandidaatti työkokemuksen puolesta jne. Vuosi on tosi lyhyt aika työkokemusta esimiestehtäviin.
Määräaikaisuutta oli aiemmin jatkettu.
Ei se ole mikään tae.
Nykyaikana mikään ei riitä. Hakemuksia käytetään varmaan oikoluettavana ja kopsataan toisten tekstejä vähintään linkedinistä. Ollaan sitä ja tätä ja kun se on vaikka englanniksi joku kääntänyt, niin paikka on jo lähes sun. Sitten syyllistetään tavallista puurtajaa että miksi eet ota sitä ja tätä työtä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos se määräaikainen oli selkeästi heikompi kandidaatti työkokemuksen puolesta jne. Vuosi on tosi lyhyt aika työkokemusta esimiestehtäviin.
nykyään esimiestehtäviin pääsee suoraan amitsun penkiltä tai ainakin muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen. mulla on sellainen Esi Mies. Olen kaupallisella alalla ja hävettää, kun kaikki Tuotteet ja Palvelut on kirjoitettu väärin.
Vierailija kirjoitti:
Miten henkilöt täyttävät hakukriteerit? Jos paikka on julkisessa haussa, niin hakijat pisteytetään. Hakijat voivat vaatia kaikkien hakijoiden nimet ja pisteet nähtäväkseen.
Onko tämä julkisen puolen paikka? Niissä ainakin voi joku valinnan ulkopuolelle jäänyt valittaa asiasta kuukauden ajan ja asia tarkastellaan uudestaan.
Julkisen haun paikkoja ei pisteytetä! Julkinen hakuhan on vaikka Koistisen Konepajalla, jonne haetaan koneistajaa, ei ne mitään pisteitä mieti.
Julkisen sektorin haut on erikseen.
Ne muut olivat pätevämpiä kuin määräaikainen.
Miksi olettaa automaattisesti, että määräaikainen on hoitanut työnsä hyvin? Miksi oletatte aina niin paljon asioita, joista ei ole mitään tietoa saatavilla?
Meillekin tulee maanantaina uusi työntekijä ja määräaäikainen siirtyy vanhoihin tehtäviin.
Virkahaussa on määritetty mitä hakijalta vaaditaan. Koulutus-, työkokemus- yms. ansiot ja hakemuksen muut tiedot kirjataan ja niistä tehdään ansiovertailu, jonka perusteella valitaan hakijat haastatteluun. Tämä yhdistettynä haastatteluun, vaikuttaa siihen, kuka valitaan. Pätevin on valittava. Päätöksestä voi myös valittaa.
Vaikka monesti talon sisältä löytyisikin sopiva hakija, niin on mahdollista, että ulkoa hakee joku, joka on niin paljon ansioituneempi, että hänet on valittava.
Miten näihin valtiolle,fi-paikkohin pääsee edes haastatteluun? Aina tulee ikäviä yllätyksiä vaikka täyttäisi muodolliset vaatimukset...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että koulutus on määräaikaisella kesken. Vakivirkaan vaaditaan valmis tutkinto, mutta sijaisena voi olla loppuvaiheen opiskelija.
Mitä tarkoittaa korkeakoulututkinto katsotaan eduksi? Määräaikasta tehneellä on tutkinto ainakin.
Nykyään amitsututkinnotkin ovat jossain paikoissa jo korkeakoulututkintoja muka. Varsinkin jos ne on niitä university of applied scienceksi käännettyjä, niin työnantajaan uppoaa ne hyvin. Merkonomi ei esim. ole oikeasti korkeakoulututkinto, ekonomi sen sijaan on.
Tuo on väljästi ilmaistu. Kannattaa ottaa selvää, miten tuota on valinnassa painotettu.
University of applied sciences on suomeksi ammattikorkeakoulu. Merkonomi valmistuu ammattiopistosta (englanniksi vocational school), jolloin hänellä on toisen asteen tutkinto, saman tasoinen kuin lukiosta valmistuvilla. Ammattikorkeakoulusta valmistuu tradenomeja, joilla on korkeakoulututkinto, kuten yliopistotutkinnon suorittaneilla ekonomeillakin.
Mitä ap:n kysymykseen taas tulee, niin tuo "eduksi katsotaan" tarkoittaa sitä, että hakijalta ei edellytetä korkeakoulututkintoa, mutta on paremmat lähtökohdat tulla valituksi.
Miten henkilöt täyttävät hakukriteerit? Jos paikka on julkisessa haussa, niin hakijat pisteytetään. Hakijat voivat vaatia kaikkien hakijoiden nimet ja pisteet nähtäväkseen.
Onko tämä julkisen puolen paikka? Niissä ainakin voi joku valinnan ulkopuolelle jäänyt valittaa asiasta kuukauden ajan ja asia tarkastellaan uudestaan.