Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Pääkaupunkiseudulla jo 7-vuotiaat kulkevat kouluun sen tunnin. Ei se nyt mikään taakka ole lukiolaiselle. JA monesti harrastukset ja työpaikat ovat siellä, missä lukiokin.
Anteeksi mutta onko tämä totta, ihan hirveää! Meidän lapsella oli raskain koulumatka ekaluokkalaisena, kun hän pyöräili 3km turvallista pyörätietä pitkin. Näin pikkukaupungissa. Asumme lukion vieressä.
Esim jos haluaa Sykkiin jo ala-asteelta joka on Etelä-Haagassa ja asutaan vaikka Tammisalossa joja on idässä nk parempaa aluetta ts kallista niin ensiksi bus .sitten metro ja taas bus ja siitä kävelyä. Tuskin kukaan laittaa 7 v yksin menemään. Vanhempi vie tai mummo ja myös takas kotiin sama homma.
Tammisalossa on 1-2 luokkaa omalla alueella. Siirtyvät Porolahden peruskouluun. Painotettu Kulosaaressa muunmuassa
Itäkeskuksen peruskoulun kielilinjoille haettiin samalla pääsykokeella kuin SYK:iin. Oma lapseni meni Itikseen, vaikka olisi päässyt Sykkiinkin. Ei mennyt lukioonkaan Sykkiin, vaikka olisi päässyt sinnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koulujärjestelmä muuttui - kun tuli tämä jatkettu oppivelvollisuus, niin mitenköhän se vaikuttaa yhteishakuun ja mahdollisuuksiin päästä jatkossa esim näihin noin 7,5 lukioihin tai muihin oppilaitoksiin Helsingissä?
Toinen lapseni ei oikein ole lukijasorttia, ainakaan nyt just, ja tässä mietitään erilaisia vaihtoehtoja ajatelleen peruskoulun loppumista ensi keväänä.
Voi tosiaan olla, ettei lukio ole lainkaan hänen, eikä hänen kaltaistensa paikka, mutta teinin aivot ovat niin merkilliset, että muutoksia voi taas yhtäkkiä vaan tapahtua.
Ei lapsestani kympin - tai edes tasaista ysin oppilasta tule - mutta normitaso ollut ennen reilua kasia ja siihen hän saattais yhtäkkiä taas yltääkin.Niin mietin vaan, että mahtaako tämä uusi systeemi kovastikin muuttaa hakijamääriä ja nostaa edelleen pääsyrajoja?
Ihan mahdoton ajatus on, että tämä meidän loppuvuonna syntynyt, viiteryhmässään hieman lapsellinen ja meissä vanhemmissa täysin kiinni oleva tyyppi joutuisi matkaamaan jopa toiseen kaupunkiin kouluun, tuntikausia. Juu ei.
Myöskään muutto ei ole mahdollinen ( asumme Hki, työt ja muiden lasten asiat tiukasti täällä, ei ole siis mitään mahiksia muuttaa tms ).
Mutta jotain pitäis keksiä...onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?Vaihtoehtoja on peräti viisi:
- seiskapuolen lukioon, niitä on muutama
- kympille korottamaan arvosanoja lukiota varten
- amiksen valmentava linja, kymppiluokan korvike amikseen tähtääville
- amikseen ammatilliseen perustutkintoon, jos selvä suunta jo tiedossa
- kaksoistutkintoon amikseen: amis + yo-tutkinto minimiaineillaHelsinki on keskittänyt kaikki oppilaitokset niin, että jos väärällä puolella kaupunkia asuu, kaikkiin noihin vaihtoehtoihin on helposti tunnin matka, mutta sille ei vaan voi mitään.
Reilun seiskan oppilaalle suosittelen lämmöllä amistutkintoa. Kun sen suorittaa hyvin, pääsee suoraan papereilla AMK:hon, jos haluaa jatkaa opintoja. Seiskan oppilas pääsääntöisesti ei lukiossa pysty tsemppaamaan niin paljon, että pääsisi yo-todistuksella yliopistoon. Amiksen käynyt voi yhtä lailla pyrkiä sinne pääsykokeella.
Tuossa lopussa kirjoittaja suosittelee menemään ammatilliseen. jotta pääsee suoraan papereilla AMK-tasolle. Tosiaan, ammatillisen perustutkinnon todistuskella pääsee AMK:hon amiksen todistusvalinnan kiintiössä suht helposti. MUTTA kun ajatellaan itse opintoja, valitettavasti (nyky)miksen käyneillä on suuria vaikeuksia selviytyä opinnoistaan. Jo ensimmäinen lukukausi saattaa olla liian teoreettinen ja tehtävätyypit liian haastavia. Ei ole osaamista lukea artikkeleita, reflektoida niitä saati sitten itse tuottaa jotakin asiatekstiä omalta alaltaan.
Olen AMK-ope ja tilanne on huonontunut viime vuosina yleisestikin ja amis-reformi tuottaa yhä heikoimmilla teoreettisilla ja opiskelullisilla valmiuksilla olevia nuoria. Omasta oppilaitoksestani löytyy ihan dataa amistaustaisen opiskelijoiden etenemisestä, eikä se ole mitään kauhean positiivista luettavaa.
Eli neuvona huoltajille: jos nuoresi käy lukion läpi heikommin tai keskinkertaisesti, hänelllä on arvosanoista huolimatta paljon enemmän osaamisavarantoa kuin amiksen käyneellä. Lukion suorittanut on kuitenkin istunut aika monella sadalla äikän, kielen, matikan, luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden oppitunneilla ja täten on altistunut ymmärtämään teoreettisia käsitteitä, viitaustekniikoita, argumentointia - ainakin sen verran, että opiskeluvalmiudet ovat valovuoden päässä sellaiselta, joka amistautaustaisena yrittää ymmärtää vaikkapa röntgenhoitajan opinnoissa eteen tulevaa säteilyfysiikkaa peruskoulun seiskan opeilla....... Kun ammatillisessa kaikki teoreettinen opiskelu on perin ohutta.
Kannattaa siis selvittää, millaisia teoreettisia opintja AMK-opinnoissa suoritetaan ja sen perusteella arvioda, olisiko niistä helpompi suoriutua lukiopohjalta.
Julkisuudessa höpötetään laudatureista ja lukion hyvistä arvosanoista, mutta tärkein hyöty lukiosta on nimenomaan osaamiseen liittyvä pohjatyö ja osaamisvarannon laajentuminen, jonka saavuttaa suurin osa lukion käyneistä.
Ihan kokonaan toinen asia sitten on, miten edellinen opetusministeri rikkoi osaamattomuudellaan kaiken korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksellaan. Nykyisillä valintaperusteilla eivät soveltuvimmat AMK-osaajat pääse opinnoille.
Espoonlahden lukion alin ka v. 2020 oli 8,67 ja tänä vuonna 8,50. Siellä on hyvä ilmanvaihto koulussa luin esittelystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.
Niinpä, ja vaikken kannata pikkulukioiden lopettamista, kyllä pk-seudulla pitäisi olla aloituspaikkoja suhteessa enemmän kuin mitä on. Ei lukion pidä olla mikään paikka, minne keskiarvon pitää mieluiten olla lähellä ysiä, vaan koko ikäluokan (pois lukien ne, joilla ei yhtään lukupäätä ole) yleissivistävä koulutus.
Vuosaaren lukio oliko 2 vuoden päästä 900 oppilasta. En tiedä kuinka paljon nyt on. Idässä on aika hyvin; Kontulan lähellä Hylli, Hgin kielilinja Itiksessä ja muuttaa kuulemma Myllypuroon,Herttoniemen lukio , Kulosaaren lukio monine linjoineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esikouluikäisen isipappa kirjoitti:
Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.
Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.
Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.
OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.
Työskentelytaidot ovat myös osa oppiaineen arviointia luokilla 1-9. Vaikuttavat myös arvosanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Pääkaupunkiseudulla jo 7-vuotiaat kulkevat kouluun sen tunnin. Ei se nyt mikään taakka ole lukiolaiselle. JA monesti harrastukset ja työpaikat ovat siellä, missä lukiokin.
Anteeksi mutta onko tämä totta, ihan hirveää! Meidän lapsella oli raskain koulumatka ekaluokkalaisena, kun hän pyöräili 3km turvallista pyörätietä pitkin. Näin pikkukaupungissa. Asumme lukion vieressä.
Esim jos haluaa Sykkiin jo ala-asteelta joka on Etelä-Haagassa ja asutaan vaikka Tammisalossa joja on idässä nk parempaa aluetta ts kallista niin ensiksi bus .sitten metro ja taas bus ja siitä kävelyä. Tuskin kukaan laittaa 7 v yksin menemään. Vanhempi vie tai mummo ja myös takas kotiin sama homma.
Tammisalossa on 1-2 luokkaa omalla alueella. Siirtyvät Porolahden peruskouluun. Painotettu Kulosaaressa muunmuassa
Ei Kulosaaressa ole kuin englanninkielinen luokka. Lukiossa on sitten linjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koulujärjestelmä muuttui - kun tuli tämä jatkettu oppivelvollisuus, niin mitenköhän se vaikuttaa yhteishakuun ja mahdollisuuksiin päästä jatkossa esim näihin noin 7,5 lukioihin tai muihin oppilaitoksiin Helsingissä?
Toinen lapseni ei oikein ole lukijasorttia, ainakaan nyt just, ja tässä mietitään erilaisia vaihtoehtoja ajatelleen peruskoulun loppumista ensi keväänä.
Voi tosiaan olla, ettei lukio ole lainkaan hänen, eikä hänen kaltaistensa paikka, mutta teinin aivot ovat niin merkilliset, että muutoksia voi taas yhtäkkiä vaan tapahtua.
Ei lapsestani kympin - tai edes tasaista ysin oppilasta tule - mutta normitaso ollut ennen reilua kasia ja siihen hän saattais yhtäkkiä taas yltääkin.Niin mietin vaan, että mahtaako tämä uusi systeemi kovastikin muuttaa hakijamääriä ja nostaa edelleen pääsyrajoja?
Ihan mahdoton ajatus on, että tämä meidän loppuvuonna syntynyt, viiteryhmässään hieman lapsellinen ja meissä vanhemmissa täysin kiinni oleva tyyppi joutuisi matkaamaan jopa toiseen kaupunkiin kouluun, tuntikausia. Juu ei.
Myöskään muutto ei ole mahdollinen ( asumme Hki, työt ja muiden lasten asiat tiukasti täällä, ei ole siis mitään mahiksia muuttaa tms ).
Mutta jotain pitäis keksiä...onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?Vaihtoehtoja on peräti viisi:
- seiskapuolen lukioon, niitä on muutama
- kympille korottamaan arvosanoja lukiota varten
- amiksen valmentava linja, kymppiluokan korvike amikseen tähtääville
- amikseen ammatilliseen perustutkintoon, jos selvä suunta jo tiedossa
- kaksoistutkintoon amikseen: amis + yo-tutkinto minimiaineillaHelsinki on keskittänyt kaikki oppilaitokset niin, että jos väärällä puolella kaupunkia asuu, kaikkiin noihin vaihtoehtoihin on helposti tunnin matka, mutta sille ei vaan voi mitään.
Reilun seiskan oppilaalle suosittelen lämmöllä amistutkintoa. Kun sen suorittaa hyvin, pääsee suoraan papereilla AMK:hon, jos haluaa jatkaa opintoja. Seiskan oppilas pääsääntöisesti ei lukiossa pysty tsemppaamaan niin paljon, että pääsisi yo-todistuksella yliopistoon. Amiksen käynyt voi yhtä lailla pyrkiä sinne pääsykokeella.
Tuossa lopussa kirjoittaja suosittelee menemään ammatilliseen. jotta pääsee suoraan papereilla AMK-tasolle. Tosiaan, ammatillisen perustutkinnon todistuskella pääsee AMK:hon amiksen todistusvalinnan kiintiössä suht helposti. MUTTA kun ajatellaan itse opintoja, valitettavasti (nyky)miksen käyneillä on suuria vaikeuksia selviytyä opinnoistaan. Jo ensimmäinen lukukausi saattaa olla liian teoreettinen ja tehtävätyypit liian haastavia. Ei ole osaamista lukea artikkeleita, reflektoida niitä saati sitten itse tuottaa jotakin asiatekstiä omalta alaltaan.
Olen AMK-ope ja tilanne on huonontunut viime vuosina yleisestikin ja amis-reformi tuottaa yhä heikoimmilla teoreettisilla ja opiskelullisilla valmiuksilla olevia nuoria. Omasta oppilaitoksestani löytyy ihan dataa amistaustaisen opiskelijoiden etenemisestä, eikä se ole mitään kauhean positiivista luettavaa.
Eli neuvona huoltajille: jos nuoresi käy lukion läpi heikommin tai keskinkertaisesti, hänelllä on arvosanoista huolimatta paljon enemmän osaamisavarantoa kuin amiksen käyneellä. Lukion suorittanut on kuitenkin istunut aika monella sadalla äikän, kielen, matikan, luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden oppitunneilla ja täten on altistunut ymmärtämään teoreettisia käsitteitä, viitaustekniikoita, argumentointia - ainakin sen verran, että opiskeluvalmiudet ovat valovuoden päässä sellaiselta, joka amistautaustaisena yrittää ymmärtää vaikkapa röntgenhoitajan opinnoissa eteen tulevaa säteilyfysiikkaa peruskoulun seiskan opeilla....... Kun ammatillisessa kaikki teoreettinen opiskelu on perin ohutta.
Kannattaa siis selvittää, millaisia teoreettisia opintja AMK-opinnoissa suoritetaan ja sen perusteella arvioda, olisiko niistä helpompi suoriutua lukiopohjalta.
Julkisuudessa höpötetään laudatureista ja lukion hyvistä arvosanoista, mutta tärkein hyöty lukiosta on nimenomaan osaamiseen liittyvä pohjatyö ja osaamisvarannon laajentuminen, jonka saavuttaa suurin osa lukion käyneistä.
Ihan kokonaan toinen asia sitten on, miten edellinen opetusministeri rikkoi osaamattomuudellaan kaiken korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksellaan. Nykyisillä valintaperusteilla eivät soveltuvimmat AMK-osaajat pääse opinnoille.
Olisiko kaksoistutkinnon suorittaminen hyvä vaihtoehto jos tuo amis ei tarjoa yksistään tarpeeksi yleissivistävää osaamisvarantoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän huonolla todistuksella pääse amiksen suosituille aloille.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtoja on peräti viisi:
- seiskapuolen lukioon, niitä on muutama
- kympille korottamaan arvosanoja lukiota varten
- amiksen valmentava linja, kymppiluokan korvike amikseen tähtääville
- amikseen ammatilliseen perustutkintoon, jos selvä suunta jo tiedossa
- kaksoistutkintoon amikseen: amis + yo-tutkinto minimiaineillaHelsinki on keskittänyt kaikki oppilaitokset niin, että jos väärällä puolella kaupunkia asuu, kaikkiin noihin vaihtoehtoihin on helposti tunnin matka, mutta sille ei vaan voi mitään.
Reilun seiskan oppilaalle suosittelen lämmöllä amistutkintoa. Kun sen suorittaa hyvin, pääsee suoraan papereilla AMK:hon, jos haluaa jatkaa opintoja. Seiskan oppilas pääsääntöisesti ei lukiossa pysty tsemppaamaan niin paljon, että pääsisi yo-todistuksella yliopistoon. Amiksen käynyt voi yhtä lailla pyrkiä sinne pääsykokeella.
Ihme kommentti, et taida tietää että yliopistoon pääsee puolet jengistä edelleen ihan pääsykokeella? Monilla aloilla se todistuksella pääsy edellyttää täyttä L-E-suoraa eikä sitä saa kaikki ysin oppilaatkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koulujärjestelmä muuttui - kun tuli tämä jatkettu oppivelvollisuus, niin mitenköhän se vaikuttaa yhteishakuun ja mahdollisuuksiin päästä jatkossa esim näihin noin 7,5 lukioihin tai muihin oppilaitoksiin Helsingissä?
Toinen lapseni ei oikein ole lukijasorttia, ainakaan nyt just, ja tässä mietitään erilaisia vaihtoehtoja ajatelleen peruskoulun loppumista ensi keväänä.
Voi tosiaan olla, ettei lukio ole lainkaan hänen, eikä hänen kaltaistensa paikka, mutta teinin aivot ovat niin merkilliset, että muutoksia voi taas yhtäkkiä vaan tapahtua.
Ei lapsestani kympin - tai edes tasaista ysin oppilasta tule - mutta normitaso ollut ennen reilua kasia ja siihen hän saattais yhtäkkiä taas yltääkin.Niin mietin vaan, että mahtaako tämä uusi systeemi kovastikin muuttaa hakijamääriä ja nostaa edelleen pääsyrajoja?
Ihan mahdoton ajatus on, että tämä meidän loppuvuonna syntynyt, viiteryhmässään hieman lapsellinen ja meissä vanhemmissa täysin kiinni oleva tyyppi joutuisi matkaamaan jopa toiseen kaupunkiin kouluun, tuntikausia. Juu ei.
Myöskään muutto ei ole mahdollinen ( asumme Hki, työt ja muiden lasten asiat tiukasti täällä, ei ole siis mitään mahiksia muuttaa tms ).
Mutta jotain pitäis keksiä...onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?Vaihtoehtoja on peräti viisi:
- seiskapuolen lukioon, niitä on muutama
- kympille korottamaan arvosanoja lukiota varten
- amiksen valmentava linja, kymppiluokan korvike amikseen tähtääville
- amikseen ammatilliseen perustutkintoon, jos selvä suunta jo tiedossa
- kaksoistutkintoon amikseen: amis + yo-tutkinto minimiaineillaHelsinki on keskittänyt kaikki oppilaitokset niin, että jos väärällä puolella kaupunkia asuu, kaikkiin noihin vaihtoehtoihin on helposti tunnin matka, mutta sille ei vaan voi mitään.
Reilun seiskan oppilaalle suosittelen lämmöllä amistutkintoa. Kun sen suorittaa hyvin, pääsee suoraan papereilla AMK:hon, jos haluaa jatkaa opintoja. Seiskan oppilas pääsääntöisesti ei lukiossa pysty tsemppaamaan niin paljon, että pääsisi yo-todistuksella yliopistoon. Amiksen käynyt voi yhtä lailla pyrkiä sinne pääsykokeella.
Tuossa lopussa kirjoittaja suosittelee menemään ammatilliseen. jotta pääsee suoraan papereilla AMK-tasolle. Tosiaan, ammatillisen perustutkinnon todistuskella pääsee AMK:hon amiksen todistusvalinnan kiintiössä suht helposti. MUTTA kun ajatellaan itse opintoja, valitettavasti (nyky)miksen käyneillä on suuria vaikeuksia selviytyä opinnoistaan. Jo ensimmäinen lukukausi saattaa olla liian teoreettinen ja tehtävätyypit liian haastavia. Ei ole osaamista lukea artikkeleita, reflektoida niitä saati sitten itse tuottaa jotakin asiatekstiä omalta alaltaan.
Olen AMK-ope ja tilanne on huonontunut viime vuosina yleisestikin ja amis-reformi tuottaa yhä heikoimmilla teoreettisilla ja opiskelullisilla valmiuksilla olevia nuoria. Omasta oppilaitoksestani löytyy ihan dataa amistaustaisen opiskelijoiden etenemisestä, eikä se ole mitään kauhean positiivista luettavaa.
Eli neuvona huoltajille: jos nuoresi käy lukion läpi heikommin tai keskinkertaisesti, hänelllä on arvosanoista huolimatta paljon enemmän osaamisavarantoa kuin amiksen käyneellä. Lukion suorittanut on kuitenkin istunut aika monella sadalla äikän, kielen, matikan, luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden oppitunneilla ja täten on altistunut ymmärtämään teoreettisia käsitteitä, viitaustekniikoita, argumentointia - ainakin sen verran, että opiskeluvalmiudet ovat valovuoden päässä sellaiselta, joka amistautaustaisena yrittää ymmärtää vaikkapa röntgenhoitajan opinnoissa eteen tulevaa säteilyfysiikkaa peruskoulun seiskan opeilla....... Kun ammatillisessa kaikki teoreettinen opiskelu on perin ohutta.
Kannattaa siis selvittää, millaisia teoreettisia opintja AMK-opinnoissa suoritetaan ja sen perusteella arvioda, olisiko niistä helpompi suoriutua lukiopohjalta.
Julkisuudessa höpötetään laudatureista ja lukion hyvistä arvosanoista, mutta tärkein hyöty lukiosta on nimenomaan osaamiseen liittyvä pohjatyö ja osaamisvarannon laajentuminen, jonka saavuttaa suurin osa lukion käyneistä.
Ihan kokonaan toinen asia sitten on, miten edellinen opetusministeri rikkoi osaamattomuudellaan kaiken korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksellaan. Nykyisillä valintaperusteilla eivät soveltuvimmat AMK-osaajat pääse opinnoille.
Olisiko kaksoistutkinnon suorittaminen hyvä vaihtoehto jos tuo amis ei tarjoa yksistään tarpeeksi yleissivistävää osaamisvarantoa
Moikka, kaksoistutkinto on mielestäni hyvä vaihtoehto, jos haluaa normi-amista enemmän teoreettisia valmiuksia ja lisäksi ammatillisen perustutkinnon. Toki on muistettava, että kaksoistutkinnossa luetaan lukioaineet/-kurssit vain niistä aineista, jotka kirjoittaa. Mutta onhän tämäkin todella paljon enemmän teoriaa kuin olisi pelkän amm. perustutkinnon varassa. Ja nythän kirjotettavien aineiden määr tulee kasvamaan.
Kaksoistutkinnon suorittanut hakija olisi valintajonossa AMK:hon sekä amm- perustutkinnon että yo-todistuksen perusteella, eli kahdessa todistusvalintajonossa + vielä tarvittaessa valintakoe.
(Tosin täytyy kumminkin toivoa yleisellä tasolla, että vuoden 2020 epäonnistunut korkeakoulujen opiskelijavalintasysteemi romutetaan mahd. pian ja muutetaan oikeasti mittaavaksi.)
Terv sama AMK-ope
(sori kirjoitusvirheet edellisessä viestissäni, kirjoittelen aika nopeella tahdilla...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koulujärjestelmä muuttui - kun tuli tämä jatkettu oppivelvollisuus, niin mitenköhän se vaikuttaa yhteishakuun ja mahdollisuuksiin päästä jatkossa esim näihin noin 7,5 lukioihin tai muihin oppilaitoksiin Helsingissä?
Toinen lapseni ei oikein ole lukijasorttia, ainakaan nyt just, ja tässä mietitään erilaisia vaihtoehtoja ajatelleen peruskoulun loppumista ensi keväänä.
Voi tosiaan olla, ettei lukio ole lainkaan hänen, eikä hänen kaltaistensa paikka, mutta teinin aivot ovat niin merkilliset, että muutoksia voi taas yhtäkkiä vaan tapahtua.
Ei lapsestani kympin - tai edes tasaista ysin oppilasta tule - mutta normitaso ollut ennen reilua kasia ja siihen hän saattais yhtäkkiä taas yltääkin.Niin mietin vaan, että mahtaako tämä uusi systeemi kovastikin muuttaa hakijamääriä ja nostaa edelleen pääsyrajoja?
Ihan mahdoton ajatus on, että tämä meidän loppuvuonna syntynyt, viiteryhmässään hieman lapsellinen ja meissä vanhemmissa täysin kiinni oleva tyyppi joutuisi matkaamaan jopa toiseen kaupunkiin kouluun, tuntikausia. Juu ei.
Myöskään muutto ei ole mahdollinen ( asumme Hki, työt ja muiden lasten asiat tiukasti täällä, ei ole siis mitään mahiksia muuttaa tms ).
Mutta jotain pitäis keksiä...onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?Vaihtoehtoja on peräti viisi:
- seiskapuolen lukioon, niitä on muutama
- kympille korottamaan arvosanoja lukiota varten
- amiksen valmentava linja, kymppiluokan korvike amikseen tähtääville
- amikseen ammatilliseen perustutkintoon, jos selvä suunta jo tiedossa
- kaksoistutkintoon amikseen: amis + yo-tutkinto minimiaineillaHelsinki on keskittänyt kaikki oppilaitokset niin, että jos väärällä puolella kaupunkia asuu, kaikkiin noihin vaihtoehtoihin on helposti tunnin matka, mutta sille ei vaan voi mitään.
Reilun seiskan oppilaalle suosittelen lämmöllä amistutkintoa. Kun sen suorittaa hyvin, pääsee suoraan papereilla AMK:hon, jos haluaa jatkaa opintoja. Seiskan oppilas pääsääntöisesti ei lukiossa pysty tsemppaamaan niin paljon, että pääsisi yo-todistuksella yliopistoon. Amiksen käynyt voi yhtä lailla pyrkiä sinne pääsykokeella.
Tuossa lopussa kirjoittaja suosittelee menemään ammatilliseen. jotta pääsee suoraan papereilla AMK-tasolle. Tosiaan, ammatillisen perustutkinnon todistuskella pääsee AMK:hon amiksen todistusvalinnan kiintiössä suht helposti. MUTTA kun ajatellaan itse opintoja, valitettavasti (nyky)miksen käyneillä on suuria vaikeuksia selviytyä opinnoistaan. Jo ensimmäinen lukukausi saattaa olla liian teoreettinen ja tehtävätyypit liian haastavia. Ei ole osaamista lukea artikkeleita, reflektoida niitä saati sitten itse tuottaa jotakin asiatekstiä omalta alaltaan.
Olen AMK-ope ja tilanne on huonontunut viime vuosina yleisestikin ja amis-reformi tuottaa yhä heikoimmilla teoreettisilla ja opiskelullisilla valmiuksilla olevia nuoria. Omasta oppilaitoksestani löytyy ihan dataa amistaustaisen opiskelijoiden etenemisestä, eikä se ole mitään kauhean positiivista luettavaa.
Eli neuvona huoltajille: jos nuoresi käy lukion läpi heikommin tai keskinkertaisesti, hänelllä on arvosanoista huolimatta paljon enemmän osaamisavarantoa kuin amiksen käyneellä. Lukion suorittanut on kuitenkin istunut aika monella sadalla äikän, kielen, matikan, luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden oppitunneilla ja täten on altistunut ymmärtämään teoreettisia käsitteitä, viitaustekniikoita, argumentointia - ainakin sen verran, että opiskeluvalmiudet ovat valovuoden päässä sellaiselta, joka amistautaustaisena yrittää ymmärtää vaikkapa röntgenhoitajan opinnoissa eteen tulevaa säteilyfysiikkaa peruskoulun seiskan opeilla....... Kun ammatillisessa kaikki teoreettinen opiskelu on perin ohutta.
Kannattaa siis selvittää, millaisia teoreettisia opintja AMK-opinnoissa suoritetaan ja sen perusteella arvioda, olisiko niistä helpompi suoriutua lukiopohjalta.
Julkisuudessa höpötetään laudatureista ja lukion hyvistä arvosanoista, mutta tärkein hyöty lukiosta on nimenomaan osaamiseen liittyvä pohjatyö ja osaamisvarannon laajentuminen, jonka saavuttaa suurin osa lukion käyneistä.
Ihan kokonaan toinen asia sitten on, miten edellinen opetusministeri rikkoi osaamattomuudellaan kaiken korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksellaan. Nykyisillä valintaperusteilla eivät soveltuvimmat AMK-osaajat pääse opinnoille.
Olisiko kaksoistutkinnon suorittaminen hyvä vaihtoehto jos tuo amis ei tarjoa yksistään tarpeeksi yleissivistävää osaamisvarantoa
Moikka, kaksoistutkinto on mielestäni hyvä vaihtoehto, jos haluaa normi-amista enemmän teoreettisia valmiuksia ja lisäksi ammatillisen perustutkinnon. Toki on muistettava, että kaksoistutkinnossa luetaan lukioaineet/-kurssit vain niistä aineista, jotka kirjoittaa. Mutta onhän tämäkin todella paljon enemmän teoriaa kuin olisi pelkän amm. perustutkinnon varassa. Ja nythän kirjotettavien aineiden määr tulee kasvamaan.
Kaksoistutkinnon suorittanut hakija olisi valintajonossa AMK:hon sekä amm- perustutkinnon että yo-todistuksen perusteella, eli kahdessa todistusvalintajonossa + vielä tarvittaessa valintakoe.
(Tosin täytyy kumminkin toivoa yleisellä tasolla, että vuoden 2020 epäonnistunut korkeakoulujen opiskelijavalintasysteemi romutetaan mahd. pian ja muutetaan oikeasti mittaavaksi.)
Terv sama AMK-ope
(sori kirjoitusvirheet edellisessä viestissäni, kirjoittelen aika nopeella tahdilla...)
Yleensähän ne kirjoitettavat aineet ovat ainakin juuri vieraat kielet, matematiikka, äidinkieli jotka varmasti antavat nuorelle valmiuksia sinne amk opintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koulujärjestelmä muuttui - kun tuli tämä jatkettu oppivelvollisuus, niin mitenköhän se vaikuttaa yhteishakuun ja mahdollisuuksiin päästä jatkossa esim näihin noin 7,5 lukioihin tai muihin oppilaitoksiin Helsingissä?
Toinen lapseni ei oikein ole lukijasorttia, ainakaan nyt just, ja tässä mietitään erilaisia vaihtoehtoja ajatelleen peruskoulun loppumista ensi keväänä.
Voi tosiaan olla, ettei lukio ole lainkaan hänen, eikä hänen kaltaistensa paikka, mutta teinin aivot ovat niin merkilliset, että muutoksia voi taas yhtäkkiä vaan tapahtua.
Ei lapsestani kympin - tai edes tasaista ysin oppilasta tule - mutta normitaso ollut ennen reilua kasia ja siihen hän saattais yhtäkkiä taas yltääkin.Niin mietin vaan, että mahtaako tämä uusi systeemi kovastikin muuttaa hakijamääriä ja nostaa edelleen pääsyrajoja?
Ihan mahdoton ajatus on, että tämä meidän loppuvuonna syntynyt, viiteryhmässään hieman lapsellinen ja meissä vanhemmissa täysin kiinni oleva tyyppi joutuisi matkaamaan jopa toiseen kaupunkiin kouluun, tuntikausia. Juu ei.
Myöskään muutto ei ole mahdollinen ( asumme Hki, työt ja muiden lasten asiat tiukasti täällä, ei ole siis mitään mahiksia muuttaa tms ).
Mutta jotain pitäis keksiä...onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?Vaihtoehtoja on peräti viisi:
- seiskapuolen lukioon, niitä on muutama
- kympille korottamaan arvosanoja lukiota varten
- amiksen valmentava linja, kymppiluokan korvike amikseen tähtääville
- amikseen ammatilliseen perustutkintoon, jos selvä suunta jo tiedossa
- kaksoistutkintoon amikseen: amis + yo-tutkinto minimiaineillaHelsinki on keskittänyt kaikki oppilaitokset niin, että jos väärällä puolella kaupunkia asuu, kaikkiin noihin vaihtoehtoihin on helposti tunnin matka, mutta sille ei vaan voi mitään.
Reilun seiskan oppilaalle suosittelen lämmöllä amistutkintoa. Kun sen suorittaa hyvin, pääsee suoraan papereilla AMK:hon, jos haluaa jatkaa opintoja. Seiskan oppilas pääsääntöisesti ei lukiossa pysty tsemppaamaan niin paljon, että pääsisi yo-todistuksella yliopistoon. Amiksen käynyt voi yhtä lailla pyrkiä sinne pääsykokeella.
Tuossa lopussa kirjoittaja suosittelee menemään ammatilliseen. jotta pääsee suoraan papereilla AMK-tasolle. Tosiaan, ammatillisen perustutkinnon todistuskella pääsee AMK:hon amiksen todistusvalinnan kiintiössä suht helposti. MUTTA kun ajatellaan itse opintoja, valitettavasti (nyky)miksen käyneillä on suuria vaikeuksia selviytyä opinnoistaan. Jo ensimmäinen lukukausi saattaa olla liian teoreettinen ja tehtävätyypit liian haastavia. Ei ole osaamista lukea artikkeleita, reflektoida niitä saati sitten itse tuottaa jotakin asiatekstiä omalta alaltaan.
Olen AMK-ope ja tilanne on huonontunut viime vuosina yleisestikin ja amis-reformi tuottaa yhä heikoimmilla teoreettisilla ja opiskelullisilla valmiuksilla olevia nuoria. Omasta oppilaitoksestani löytyy ihan dataa amistaustaisen opiskelijoiden etenemisestä, eikä se ole mitään kauhean positiivista luettavaa.
Eli neuvona huoltajille: jos nuoresi käy lukion läpi heikommin tai keskinkertaisesti, hänelllä on arvosanoista huolimatta paljon enemmän osaamisavarantoa kuin amiksen käyneellä. Lukion suorittanut on kuitenkin istunut aika monella sadalla äikän, kielen, matikan, luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden oppitunneilla ja täten on altistunut ymmärtämään teoreettisia käsitteitä, viitaustekniikoita, argumentointia - ainakin sen verran, että opiskeluvalmiudet ovat valovuoden päässä sellaiselta, joka amistautaustaisena yrittää ymmärtää vaikkapa röntgenhoitajan opinnoissa eteen tulevaa säteilyfysiikkaa peruskoulun seiskan opeilla....... Kun ammatillisessa kaikki teoreettinen opiskelu on perin ohutta.
Kannattaa siis selvittää, millaisia teoreettisia opintja AMK-opinnoissa suoritetaan ja sen perusteella arvioda, olisiko niistä helpompi suoriutua lukiopohjalta.
Julkisuudessa höpötetään laudatureista ja lukion hyvistä arvosanoista, mutta tärkein hyöty lukiosta on nimenomaan osaamiseen liittyvä pohjatyö ja osaamisvarannon laajentuminen, jonka saavuttaa suurin osa lukion käyneistä.
Ihan kokonaan toinen asia sitten on, miten edellinen opetusministeri rikkoi osaamattomuudellaan kaiken korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksellaan. Nykyisillä valintaperusteilla eivät soveltuvimmat AMK-osaajat pääse opinnoille.
Olisiko kaksoistutkinnon suorittaminen hyvä vaihtoehto jos tuo amis ei tarjoa yksistään tarpeeksi yleissivistävää osaamisvarantoa
Moikka, kaksoistutkinto on mielestäni hyvä vaihtoehto, jos haluaa normi-amista enemmän teoreettisia valmiuksia ja lisäksi ammatillisen perustutkinnon. Toki on muistettava, että kaksoistutkinnossa luetaan lukioaineet/-kurssit vain niistä aineista, jotka kirjoittaa. Mutta onhän tämäkin todella paljon enemmän teoriaa kuin olisi pelkän amm. perustutkinnon varassa. Ja nythän kirjotettavien aineiden määr tulee kasvamaan.
Kaksoistutkinnon suorittanut hakija olisi valintajonossa AMK:hon sekä amm- perustutkinnon että yo-todistuksen perusteella, eli kahdessa todistusvalintajonossa + vielä tarvittaessa valintakoe.
(Tosin täytyy kumminkin toivoa yleisellä tasolla, että vuoden 2020 epäonnistunut korkeakoulujen opiskelijavalintasysteemi romutetaan mahd. pian ja muutetaan oikeasti mittaavaksi.)
Terv sama AMK-ope
(sori kirjoitusvirheet edellisessä viestissäni, kirjoittelen aika nopeella tahdilla...)
Yleensähän ne kirjoitettavat aineet ovat ainakin juuri vieraat kielet, matematiikka, äidinkieli jotka varmasti antavat nuorelle valmiuksia sinne amk opintoihin.
Tätä just tarkoitin, kaikki vaan ei sitä tedä. Luulevat että kaksoitutkinro tarkoittaa samaa kuin amiksen JA lukion käyminen. (Se olisi kolmoistutkinto..) Terveisin Tuo joka vastasi että kaksoistutkint on hyvä vaihtoehto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koulujärjestelmä muuttui - kun tuli tämä jatkettu oppivelvollisuus, niin mitenköhän se vaikuttaa yhteishakuun ja mahdollisuuksiin päästä jatkossa esim näihin noin 7,5 lukioihin tai muihin oppilaitoksiin Helsingissä?
Toinen lapseni ei oikein ole lukijasorttia, ainakaan nyt just, ja tässä mietitään erilaisia vaihtoehtoja ajatelleen peruskoulun loppumista ensi keväänä.
Voi tosiaan olla, ettei lukio ole lainkaan hänen, eikä hänen kaltaistensa paikka, mutta teinin aivot ovat niin merkilliset, että muutoksia voi taas yhtäkkiä vaan tapahtua.
Ei lapsestani kympin - tai edes tasaista ysin oppilasta tule - mutta normitaso ollut ennen reilua kasia ja siihen hän saattais yhtäkkiä taas yltääkin.Niin mietin vaan, että mahtaako tämä uusi systeemi kovastikin muuttaa hakijamääriä ja nostaa edelleen pääsyrajoja?
Ihan mahdoton ajatus on, että tämä meidän loppuvuonna syntynyt, viiteryhmässään hieman lapsellinen ja meissä vanhemmissa täysin kiinni oleva tyyppi joutuisi matkaamaan jopa toiseen kaupunkiin kouluun, tuntikausia. Juu ei.
Myöskään muutto ei ole mahdollinen ( asumme Hki, työt ja muiden lasten asiat tiukasti täällä, ei ole siis mitään mahiksia muuttaa tms ).
Mutta jotain pitäis keksiä...onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?Vaihtoehtoja on peräti viisi:
- seiskapuolen lukioon, niitä on muutama
- kympille korottamaan arvosanoja lukiota varten
- amiksen valmentava linja, kymppiluokan korvike amikseen tähtääville
- amikseen ammatilliseen perustutkintoon, jos selvä suunta jo tiedossa
- kaksoistutkintoon amikseen: amis + yo-tutkinto minimiaineillaHelsinki on keskittänyt kaikki oppilaitokset niin, että jos väärällä puolella kaupunkia asuu, kaikkiin noihin vaihtoehtoihin on helposti tunnin matka, mutta sille ei vaan voi mitään.
Reilun seiskan oppilaalle suosittelen lämmöllä amistutkintoa. Kun sen suorittaa hyvin, pääsee suoraan papereilla AMK:hon, jos haluaa jatkaa opintoja. Seiskan oppilas pääsääntöisesti ei lukiossa pysty tsemppaamaan niin paljon, että pääsisi yo-todistuksella yliopistoon. Amiksen käynyt voi yhtä lailla pyrkiä sinne pääsykokeella.
Tuossa lopussa kirjoittaja suosittelee menemään ammatilliseen. jotta pääsee suoraan papereilla AMK-tasolle. Tosiaan, ammatillisen perustutkinnon todistuskella pääsee AMK:hon amiksen todistusvalinnan kiintiössä suht helposti. MUTTA kun ajatellaan itse opintoja, valitettavasti (nyky)miksen käyneillä on suuria vaikeuksia selviytyä opinnoistaan. Jo ensimmäinen lukukausi saattaa olla liian teoreettinen ja tehtävätyypit liian haastavia. Ei ole osaamista lukea artikkeleita, reflektoida niitä saati sitten itse tuottaa jotakin asiatekstiä omalta alaltaan.
Olen AMK-ope ja tilanne on huonontunut viime vuosina yleisestikin ja amis-reformi tuottaa yhä heikoimmilla teoreettisilla ja opiskelullisilla valmiuksilla olevia nuoria. Omasta oppilaitoksestani löytyy ihan dataa amistaustaisen opiskelijoiden etenemisestä, eikä se ole mitään kauhean positiivista luettavaa.
Eli neuvona huoltajille: jos nuoresi käy lukion läpi heikommin tai keskinkertaisesti, hänelllä on arvosanoista huolimatta paljon enemmän osaamisavarantoa kuin amiksen käyneellä. Lukion suorittanut on kuitenkin istunut aika monella sadalla äikän, kielen, matikan, luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden oppitunneilla ja täten on altistunut ymmärtämään teoreettisia käsitteitä, viitaustekniikoita, argumentointia - ainakin sen verran, että opiskeluvalmiudet ovat valovuoden päässä sellaiselta, joka amistautaustaisena yrittää ymmärtää vaikkapa röntgenhoitajan opinnoissa eteen tulevaa säteilyfysiikkaa peruskoulun seiskan opeilla....... Kun ammatillisessa kaikki teoreettinen opiskelu on perin ohutta.
Kannattaa siis selvittää, millaisia teoreettisia opintja AMK-opinnoissa suoritetaan ja sen perusteella arvioda, olisiko niistä helpompi suoriutua lukiopohjalta.
Julkisuudessa höpötetään laudatureista ja lukion hyvistä arvosanoista, mutta tärkein hyöty lukiosta on nimenomaan osaamiseen liittyvä pohjatyö ja osaamisvarannon laajentuminen, jonka saavuttaa suurin osa lukion käyneistä.
Ihan kokonaan toinen asia sitten on, miten edellinen opetusministeri rikkoi osaamattomuudellaan kaiken korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksellaan. Nykyisillä valintaperusteilla eivät soveltuvimmat AMK-osaajat pääse opinnoille.
Olisiko kaksoistutkinnon suorittaminen hyvä vaihtoehto jos tuo amis ei tarjoa yksistään tarpeeksi yleissivistävää osaamisvarantoa
Moikka, kaksoistutkinto on mielestäni hyvä vaihtoehto, jos haluaa normi-amista enemmän teoreettisia valmiuksia ja lisäksi ammatillisen perustutkinnon. Toki on muistettava, että kaksoistutkinnossa luetaan lukioaineet/-kurssit vain niistä aineista, jotka kirjoittaa. Mutta onhän tämäkin todella paljon enemmän teoriaa kuin olisi pelkän amm. perustutkinnon varassa. Ja nythän kirjotettavien aineiden määr tulee kasvamaan.
Kaksoistutkinnon suorittanut hakija olisi valintajonossa AMK:hon sekä amm- perustutkinnon että yo-todistuksen perusteella, eli kahdessa todistusvalintajonossa + vielä tarvittaessa valintakoe.
(Tosin täytyy kumminkin toivoa yleisellä tasolla, että vuoden 2020 epäonnistunut korkeakoulujen opiskelijavalintasysteemi romutetaan mahd. pian ja muutetaan oikeasti mittaavaksi.)
Terv sama AMK-ope
(sori kirjoitusvirheet edellisessä viestissäni, kirjoittelen aika nopeella tahdilla...)
Yleensähän ne kirjoitettavat aineet ovat ainakin juuri vieraat kielet, matematiikka, äidinkieli jotka varmasti antavat nuorelle valmiuksia sinne amk opintoihin.
Unohtamatta reaalia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko kaksoistutkinnon suorittaminen hyvä vaihtoehto jos tuo amis ei tarjoa yksistään tarpeeksi yleissivistävää osaamisvarantoa[/quote]
Olen ymmärtänyt, että se vasta olis aika hiton raskasta ja moni lopettaakin sen siksi kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun koulujärjestelmä muuttui - kun tuli tämä jatkettu oppivelvollisuus, niin mitenköhän se vaikuttaa yhteishakuun ja mahdollisuuksiin päästä jatkossa esim näihin noin 7,5 lukioihin tai muihin oppilaitoksiin Helsingissä?
Toinen lapseni ei oikein ole lukijasorttia, ainakaan nyt just, ja tässä mietitään erilaisia vaihtoehtoja ajatelleen peruskoulun loppumista ensi keväänä.
Voi tosiaan olla, ettei lukio ole lainkaan hänen, eikä hänen kaltaistensa paikka, mutta teinin aivot ovat niin merkilliset, että muutoksia voi taas yhtäkkiä vaan tapahtua.
Ei lapsestani kympin - tai edes tasaista ysin oppilasta tule - mutta normitaso ollut ennen reilua kasia ja siihen hän saattais yhtäkkiä taas yltääkin.Niin mietin vaan, että mahtaako tämä uusi systeemi kovastikin muuttaa hakijamääriä ja nostaa edelleen pääsyrajoja?
Ihan mahdoton ajatus on, että tämä meidän loppuvuonna syntynyt, viiteryhmässään hieman lapsellinen ja meissä vanhemmissa täysin kiinni oleva tyyppi joutuisi matkaamaan jopa toiseen kaupunkiin kouluun, tuntikausia. Juu ei.
Myöskään muutto ei ole mahdollinen ( asumme Hki, työt ja muiden lasten asiat tiukasti täällä, ei ole siis mitään mahiksia muuttaa tms ).
Mutta jotain pitäis keksiä...onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?No halutut koulutukset tulee olemaan entistä halutumpia ja sinne alapäähän ei halu kukaan koska siellä on nyt väkisin pakotettuna kaikki nekin jotka ei sinne aovellu.
Samalla samat resurssit jaetaan pakosta isommalle joukolle mikä sekin eriyttää hyviä ja huonoja kouluja.
Kilpailu kiristyy. Se on sitten vanhemman tehtävä saada lapset ajoissa kunnon putkeen ja pärjäämään kilpailussa.
Ei kaikki halua lukioon ja ei oo nk lukupäätä.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kaksoistutkinnon suorittaminen hyvä vaihtoehto jos tuo amis ei tarjoa yksistään tarpeeksi yleissivistävää osaamisvarantoa
Olen ymmärtänyt, että se vasta olis aika hiton raskasta ja moni lopettaakin sen siksi kesken.
On niitä jotka käy anmattikoulun ja lukion yhtaikaa ja etevimmät pääsee halutessaan yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Pääkaupunkiseudulla jo 7-vuotiaat kulkevat kouluun sen tunnin. Ei se nyt mikään taakka ole lukiolaiselle. JA monesti harrastukset ja työpaikat ovat siellä, missä lukiokin.
Anteeksi mutta onko tämä totta, ihan hirveää! Meidän lapsella oli raskain koulumatka ekaluokkalaisena, kun hän pyöräili 3km turvallista pyörätietä pitkin. Näin pikkukaupungissa. Asumme lukion vieressä.
Esim jos haluaa Sykkiin jo ala-asteelta joka on Etelä-Haagassa ja asutaan vaikka Tammisalossa joja on idässä nk parempaa aluetta ts kallista niin ensiksi bus .sitten metro ja taas bus ja siitä kävelyä. Tuskin kukaan laittaa 7 v yksin menemään. Vanhempi vie tai mummo ja myös takas kotiin sama homma.
Tammisalossa on 1-2 luokkaa omalla alueella. Siirtyvät Porolahden peruskouluun. Painotettu Kulosaaressa muunmuassa
Itäkeskuksen peruskoulun kielilinjoille haettiin samalla pääsykokeella kuin SYK:iin. Oma lapseni meni Itikseen, vaikka olisi päässyt Sykkiinkin. Ei mennyt lukioonkaan Sykkiin, vaikka olisi päässyt sinnekin.
7 v yksin kulkeminen kauempaa Etelä-Haagaan ei kiva jos lähempänäkin on. Monesti näkee että mummo tai äiti tai joku muu saattaa.
Kaksoistutkinto on hyvä vaihtoehto niille jotka tietävät mihin tähtäävät. En suosittelisi sitä kuitenkaan niille, jotka eivät keskiarvonsa puolesta pääsisi lukioon. On aika raskas ja paljon työtä vaativa vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kaksoistutkinnon suorittaminen hyvä vaihtoehto jos tuo amis ei tarjoa yksistään tarpeeksi yleissivistävää osaamisvarantoa
Olen ymmärtänyt, että se vasta olis aika hiton raskasta ja moni lopettaakin sen siksi kesken.
On niitä jotka käy anmattikoulun ja lukion yhtaikaa ja etevimmät pääsee halutessaan yliopistoon.
Kaksoistutkinnon suorittaminen ei tarkoita sitä että opiskelija lukee yhtä aikaa tutkintoja. Vaan opiskelijalle laaditaan opintosuunnitelma ja hän opiskelee tutkinnot limittäin. Esimerkiksi kuukausi lukio opintoja johon sisältyy vaikka äidinkieltä ja matikkaa ja seuraavan kuukauden niitä ammattiopintoja. Se miksi opiskelija usein lopettaa kesken juurikin ne lukio-opinnot johtuu siitä että kaksoistutkintoa on hakeutunut suorittamaan sellainen jonka ei olisi alunperinkään kannattanut lukio opintoihin suunnata vaan valita suosiolla se amiksen linja.
Espoonlahden lukio eli Jylla on Espoonlahdessa.
ohis