Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun koulujärjestelmä muuttui - kun tuli tämä jatkettu oppivelvollisuus, niin mitenköhän se vaikuttaa yhteishakuun ja mahdollisuuksiin päästä jatkossa esim näihin noin 7,5 lukioihin tai muihin oppilaitoksiin Helsingissä?

Toinen lapseni ei oikein ole lukijasorttia, ainakaan nyt just, ja tässä mietitään erilaisia vaihtoehtoja ajatelleen peruskoulun loppumista ensi keväänä.

Voi tosiaan olla, ettei lukio ole lainkaan hänen, eikä hänen kaltaistensa paikka, mutta teinin aivot ovat niin merkilliset, että muutoksia voi taas yhtäkkiä vaan tapahtua.

Ei lapsestani kympin - tai edes tasaista ysin oppilasta tule - mutta normitaso ollut ennen reilua kasia ja siihen hän saattais yhtäkkiä taas yltääkin.

Niin mietin vaan, että mahtaako tämä uusi systeemi kovastikin muuttaa hakijamääriä ja nostaa edelleen pääsyrajoja?

Ihan mahdoton ajatus on, että tämä meidän loppuvuonna syntynyt, viiteryhmässään hieman lapsellinen ja meissä vanhemmissa täysin kiinni oleva tyyppi joutuisi matkaamaan jopa toiseen kaupunkiin kouluun, tuntikausia. Juu ei.

Myöskään muutto ei ole mahdollinen ( asumme Hki, työt ja muiden lasten asiat tiukasti täällä, ei ole siis mitään mahiksia muuttaa tms ).

Mutta jotain pitäis keksiä...onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?

No halutut koulutukset tulee olemaan entistä halutumpia ja sinne alapäähän ei halu kukaan koska siellä on nyt väkisin pakotettuna kaikki nekin jotka ei sinne aovellu.

Samalla samat resurssit jaetaan pakosta isommalle joukolle mikä sekin eriyttää hyviä ja huonoja kouluja.

Kilpailu kiristyy. Se on sitten vanhemman tehtävä saada lapset ajoissa kunnon putkeen ja pärjäämään kilpailussa.

Ei kaikki halua lukioon ja ei oo nk lukupäätä.

Nk "lukupää" on puppua. Kaikki terveet ihmiset pystyvät jos haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä39603 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytär olis näköjään päässy heittämällä näihin pääkaupunkiseudun eliittilukioihin. Keskiarvo 9,92. 

Hyvä sun tyttärelle, mutta tän keskustelun pointti oli kait se, miksi ihan hyvän keskiarvon (kasin tietämillä tai yli) omaavat oppilaat eivät millään pääse pk-seudulla joillakin alueilla lähilukioihin. Oman alueen lähilukion ka-raja oli tänä vuonna 8,9, ja kyllä sekin karsii monia pois.

Tilanne on kohtuuton nuorille monella tavalla, jos haluaa yhtään käyttää inhimillistä ajattelua.

Tilanne ei ole millään tavoin yllätys. Eli kuka vaan voi parantaa tuloksiaan.

Näin ajatteleva on jäänyt lapsen tasolle itsekeskeisyydessään. Jos lähes kuka vaan voi saada 9,9 ka:n (ja tämä on varmaan jopa totta), numeroarvostelu muuttuu täysin merkityksettömäksi. Sen idea on nimenomaan erotella opiskelijat. Kaikki eivät voi saada huippukeskiarvoja, tai koko hakuprosessia ei enää tarvittaisi. Aivan sama logiikka näillä ääliöillä kuin heillä, joiden mielestä kaikki voivat alkaa erikoislääkäreiksi tai vähintään käräjätuomareiksi, vaikka tosiasiassa koulutuspaikkoja on tasan se määrä kuin niitä on, ja niiden 99 prosentin, jotka eivät ole hakeneet tai päässeet näihin töihin, on pakko joka tapauksessa tehdä jotain muuta. KAIKKI eivät voit VALITA hyvää palkkaa ja etuja.

Paradoksi on näennäinen. Melkein kuka tahansa voi parantaa numeroitaan, mutta kaljaveikot panostavat mieluummin kaljaan eikä tämä tule muuttumaan miksikään. Yksilö kuitenkin voi vaihtaa kaljatölkin koulukirjaan ja näin parantaa omia mahdollisuuksia.

eri kirjoittaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaren lukiosta tulee suurlukio, 900 oppilasta. Painotus teknologia ja musiikki.

Vau. Hyvä, lisää varmasti tämän lukion vetovoimaa. Onko Helsingissä ollutkaan muita musiikkipainotteisia lukioita kuin Sibelius -lukio? Sibikseen on vaikea päästä, että hyvä kun saadaan lisää tarjontaa. Lisäksi isoilla lukioilla on se etu, että on voidaan tarjota todella laajaa kurssitarjontaa ja erikoisillekin kursseille on mahdollista saada riittävästi osallistujia.

Ja se haitta että oppilas hukkuu massaan eikä kukaan edes huomaa.

Asioilla on puolensa. Ja onnistuu pienessäkin lukiossa hipsutella huomaamattomasti 3 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaren lukiosta tulee suurlukio, 900 oppilasta. Painotus teknologia ja musiikki.

Vau. Hyvä, lisää varmasti tämän lukion vetovoimaa. Onko Helsingissä ollutkaan muita musiikkipainotteisia lukioita kuin Sibelius -lukio? Sibikseen on vaikea päästä, että hyvä kun saadaan lisää tarjontaa. Lisäksi isoilla lukioilla on se etu, että on voidaan tarjota todella laajaa kurssitarjontaa ja erikoisillekin kursseille on mahdollista saada riittävästi osallistujia.

Ja se haitta että oppilas hukkuu massaan eikä kukaan edes huomaa.

Asioilla on puolensa. Ja onnistuu pienessäkin lukiossa hipsutella huomaamattomasti 3 vuotta.

Helsingissä on lähtökohtaisesti kaupungin kouluissa hällä väliä ja hellurei. Kukaan ei piittaa. Sitten kun sillä asenteella vielä luodaan jättilaitoksia niin se välinpitämättömyys vain kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä39603 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytär olis näköjään päässy heittämällä näihin pääkaupunkiseudun eliittilukioihin. Keskiarvo 9,92. 

Hyvä sun tyttärelle, mutta tän keskustelun pointti oli kait se, miksi ihan hyvän keskiarvon (kasin tietämillä tai yli) omaavat oppilaat eivät millään pääse pk-seudulla joillakin alueilla lähilukioihin. Oman alueen lähilukion ka-raja oli tänä vuonna 8,9, ja kyllä sekin karsii monia pois.

Tilanne on kohtuuton nuorille monella tavalla, jos haluaa yhtään käyttää inhimillistä ajattelua.

Tilanne ei ole millään tavoin yllätys. Eli kuka vaan voi parantaa tuloksiaan.

Näin ajatteleva on jäänyt lapsen tasolle itsekeskeisyydessään. Jos lähes kuka vaan voi saada 9,9 ka:n (ja tämä on varmaan jopa totta), numeroarvostelu muuttuu täysin merkityksettömäksi. Sen idea on nimenomaan erotella opiskelijat. Kaikki eivät voi saada huippukeskiarvoja, tai koko hakuprosessia ei enää tarvittaisi. Aivan sama logiikka näillä ääliöillä kuin heillä, joiden mielestä kaikki voivat alkaa erikoislääkäreiksi tai vähintään käräjätuomareiksi, vaikka tosiasiassa koulutuspaikkoja on tasan se määrä kuin niitä on, ja niiden 99 prosentin, jotka eivät ole hakeneet tai päässeet näihin töihin, on pakko joka tapauksessa tehdä jotain muuta. KAIKKI eivät voit VALITA hyvää palkkaa ja etuja.

Paradoksi on näennäinen. Melkein kuka tahansa voi parantaa numeroitaan, mutta kaljaveikot panostavat mieluummin kaljaan eikä tämä tule muuttumaan miksikään. Yksilö kuitenkin voi vaihtaa kaljatölkin koulukirjaan ja näin parantaa omia mahdollisuuksia.

eri kirjoittaja

Silti jos kaikki heittäisivät kaljatölkit mäkeen ja panostaisivat opiskeluun, sama määrä ihmisiä pääsisi silti rahakkaisiin koulutuksiin, ei yhtään enempää. Nyt he vaan olisivat palaneet loppuun jo ennen koulutuksen alkamista. Yhteiskunta on monimutkainen organismi, jossa kaikilla on paikkansa, myös niillä kaljatölkkityypeillä.

En tiedä missä kaljamaailmassa te elätte, mutta täällä puhutaan kai yleisesti ihan tavallisista yläasteikäisistä. ”Vaihda kaljatölkki kirjaan”? Mistäköhän tulee edes mieleen tuollainen ( jollei omasta elämästä ).

Toisella lapsellani on add, joka hankaloittaa oppimista. Siksi lukioon meneminen olisi hänelle tosi raskas vaihtoehto, vaikka sinne itse haluaakin.

Kaikille ei todellakaan ole mahdollista saada keskiarvoa ysiin tai yli, se on täysin järjetön väite.

Yhtälailla voisi kai sanoa, että kuka tahansa saa huippumannekiinin naaman ja vartalon urheilemalla paljon ja syömällä terveellisesti. Vaan entäs jos on syntynyt lyhyeksi tavisnaama-persjalkaiseksi? No niinpä, sitten on vaan keksittävä muita väyliä toteuttaa unelmiaan.

Espoossa tyttö meni kymppiluokalle ja ka oli 8,08. Ei ollut huomioinut lukioita joihin pääsee alle 8 ka:lla. Kävi kymppiluokan niin pääsi siihen lukioon mihin halusi. Tarina ei kerro mikä oli se lukio.

Mä valmistuin n. 15v sitten peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, ja olisin päässyt sillä mihin tahansa paitsi Ressun lukioon (muistan, koska hain sinne ja jäin ulos - raja oli silloin 9,3).

Jaetaanko nykyisin jotenkin merkittävästi helpommin kymppejä yläasteella, vai mistä tää rajojen pomppaus johtuu?

Ilmeisesti on niitä jotka ansaitsee kympin. Isalle peruskoulu on helppo jopa liian helppo.

Osalle ei isalle😂

Vierailija kirjoitti:

Espoossa tyttö meni kymppiluokalle ja ka oli 8,08. Ei ollut huomioinut lukioita joihin pääsee alle 8 ka:lla. Kävi kymppiluokan niin pääsi siihen lukioon mihin halusi. Tarina ei kerro mikä oli se lukio.

Jutussa kerrottiin että Etu-Töölö. Jossa ei kyllä ole mitäääään ihmeellistä.

Vierailija kirjoitti:

Mä valmistuin n. 15v sitten peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, ja olisin päässyt sillä mihin tahansa paitsi Ressun lukioon (muistan, koska hain sinne ja jäin ulos - raja oli silloin 9,3).

Jaetaanko nykyisin jotenkin merkittävästi helpommin kymppejä yläasteella, vai mistä tää rajojen pomppaus johtuu?

Rajat ei ole nousseet. Et sinä mitenkään voinut hakea joka paikkaan, ei hakuvaihtoehtoja ole kuin rajallinen määrä.

Vierailija kirjoitti:

Mä valmistuin n. 15v sitten peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, ja olisin päässyt sillä mihin tahansa paitsi Ressun lukioon (muistan, koska hain sinne ja jäin ulos - raja oli silloin 9,3).

Jaetaanko nykyisin jotenkin merkittävästi helpommin kymppejä yläasteella, vai mistä tää rajojen pomppaus johtuu?

Kiristyneestä kilpailusta.

Hgissä yli 9 lukioihin pyritään monista eri peruskouluista monilta eri paikkakunnilta.

Vierailija kirjoitti:

Mä valmistuin n. 15v sitten peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, ja olisin päässyt sillä mihin tahansa paitsi Ressun lukioon (muistan, koska hain sinne ja jäin ulos - raja oli silloin 9,3).

Jaetaanko nykyisin jotenkin merkittävästi helpommin kymppejä yläasteella, vai mistä tää rajojen pomppaus johtuu?

Osaajat erottuvat nykyään helpommin, koska kokonaisuutena osaamistaso on heikentynyt (esim. laskeneet Pisa-pisteet).

Lukioverkko on Helsingissä keskittynyt niin paljon, että koska lähes jokainen joutuu menemään kauemmaksi lukioon, haetaan samalla vaivalla niihin parempiin. Päälle ysin oppilaat keskittyvät norsseihin, Ressuun ja SYK:iin. Vikaan et tainnut itse hakea, koska sinne ei kyllä A-enkun linjalle ole ikinä päässyt 9,1:n keskiarvolla.

Espoolaiset ja vieläkin kauempaa tulevat tähtäävät aiempaa useammin Helsingin lukioihin. Espoon oma eliittilukio Etelä-Tapiola onkin tämän vuoksi menettänyt asemiaan keskiarvokilpailussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä valmistuin n. 15v sitten peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, ja olisin päässyt sillä mihin tahansa paitsi Ressun lukioon (muistan, koska hain sinne ja jäin ulos - raja oli silloin 9,3).

Jaetaanko nykyisin jotenkin merkittävästi helpommin kymppejä yläasteella, vai mistä tää rajojen pomppaus johtuu?

Osaajat erottuvat nykyään helpommin, koska kokonaisuutena osaamistaso on heikentynyt (esim. laskeneet Pisa-pisteet).

Lukioverkko on Helsingissä keskittynyt niin paljon, että koska lähes jokainen joutuu menemään kauemmaksi lukioon, haetaan samalla vaivalla niihin parempiin. Päälle ysin oppilaat keskittyvät norsseihin, Ressuun ja SYK:iin. Vikaan et tainnut itse hakea, koska sinne ei kyllä A-enkun linjalle ole ikinä päässyt 9,1:n keskiarvolla.

Espoolaiset ja vieläkin kauempaa tulevat tähtäävät aiempaa useammin Helsingin lukioihin. Espoon oma eliittilukio Etelä-Tapiola onkin tämän vuoksi menettänyt asemiaan keskiarvokilpailussa.

Etelä-Tapiola on menettänyt asemiaan koska Espooseen on tullut muitakin korkean keskiarvon lukioita, esim. uusi Otaniemen lukio. Ei siis siksi että espoolaiset suuntaisivat entistä enemmän Helsinkiin.

Enemmän tulijoita Helsinkiin on mm. Vantaalta jossa ei ole yhtään omaa "eliittilukiota".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espoossa tyttö meni kymppiluokalle ja ka oli 8,08. Ei ollut huomioinut lukioita joihin pääsee alle 8 ka:lla. Kävi kymppiluokan niin pääsi siihen lukioon mihin halusi. Tarina ei kerro mikä oli se lukio.

Jutussa kerrottiin että Etu-Töölö. Jossa ei kyllä ole mitäääään ihmeellistä.

Ihmeellistä oli se että ei ymmärtänyt laittaa lukiota johon sata varmasti pääsee. Kävi kymppiluokan turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä valmistuin n. 15v sitten peruskoulusta 9,1 keskiarvolla, ja olisin päässyt sillä mihin tahansa paitsi Ressun lukioon (muistan, koska hain sinne ja jäin ulos - raja oli silloin 9,3).

Jaetaanko nykyisin jotenkin merkittävästi helpommin kymppejä yläasteella, vai mistä tää rajojen pomppaus johtuu?

Osaajat erottuvat nykyään helpommin, koska kokonaisuutena osaamistaso on heikentynyt (esim. laskeneet Pisa-pisteet).

Lukioverkko on Helsingissä keskittynyt niin paljon, että koska lähes jokainen joutuu menemään kauemmaksi lukioon, haetaan samalla vaivalla niihin parempiin. Päälle ysin oppilaat keskittyvät norsseihin, Ressuun ja SYK:iin. Vikaan et tainnut itse hakea, koska sinne ei kyllä A-enkun linjalle ole ikinä päässyt 9,1:n keskiarvolla.

Espoolaiset ja vieläkin kauempaa tulevat tähtäävät aiempaa useammin Helsingin lukioihin. Espoon oma eliittilukio Etelä-Tapiola onkin tämän vuoksi menettänyt asemiaan keskiarvokilpailussa.

Etelä-Tapiola on menettänyt asemiaan koska Espooseen on tullut muitakin korkean keskiarvon lukioita, esim. uusi Otaniemen lukio. Ei siis siksi että espoolaiset suuntaisivat entistä enemmän Helsinkiin.

Enemmän tulijoita Helsinkiin on mm. Vantaalta jossa ei ole yhtään omaa "eliittilukiota".

Markinlaakson lukio luma 9,5. Sinne tullaan Tuusulaa myöten . Kyllä Espoolaisia menee Ressunki lukioon. Otaniemen luonnontiede linja vetää niitä jotka aiemmin halusi Etikseen.

Etis oli numero 1 mitä tulee parhaiten kirjoittaviin ja Ressun lukio 2.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espoossa tyttö meni kymppiluokalle ja ka oli 8,08. Ei ollut huomioinut lukioita joihin pääsee alle 8 ka:lla. Kävi kymppiluokan niin pääsi siihen lukioon mihin halusi. Tarina ei kerro mikä oli se lukio.

Jutussa kerrottiin että Etu-Töölö. Jossa ei kyllä ole mitäääään ihmeellistä.

Ihmeellistä oli se että ei ymmärtänyt laittaa lukiota johon sata varmasti pääsee. Kävi kymppiluokan turhaan.

Koska halveksi sitä.

En ysty käsittämään että joku haluaa niin kiihkeästi Etu-Töölön lukioon että haaskaa vuoden. Se ei oikeasti ole millään tavoin ihmeellinen lukio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaren lukiosta tulee suurlukio, 900 oppilasta. Painotus teknologia ja musiikki.

Ja upouusi rakennus!

Myös kielilukio saa uuden rakennuksen ensi vuoden syksyksi. 100 metrin päässä Metropolian kampuksesta. Toisen ja kolmannen asteen olisi uudessa LOPSissa tarkoitus tehdä yhteistyötä, joten osan kursseista voi käydä AMK:n puolella.

En oikein pysty tajuamaan, tätä käydään kaikkea sekaisin -ajattelua.

Jatkossa yläkoululaiset voi suorittaa lukion kursseja. Lukiolaiset AMK ja yliopiston. Kaikille tehdään oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Kirjoituksia voi uusia miten vaan ja kirjoittaa samaa ainetta eri laajuisena. Jokaisella on yksilöllinen opintopolku. Sanon vaan, ettei minua olisi 18-v iässä kiinnostanut pätkääkään mikään yliopistokurssi. En olisi ollut valmis.

Kukaan ei loppupeleissä kiinnity mihinkään ja vaarana on olla koko ajan jonkinlaisessa välitilassa. Ehkä jotain hyvääkin on. Ainakin lukion opoille riittää töitä.