Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.

Harva eliittilukiossa opiskeleva on duunariperheestä. Kyllä se, miten vanhemmat opettavat tarkastelemaan maailmaa, miten he puhuvat, mistä he puhuvat, näkyy.

Olen itse käynyt Norssin, mutta silloin pääsi sisään vähän heikommallakin. Taisi olla 8,9. Näin jälkeenpäin mietittynä mitään en hyötynyt ja sama tulos olisi ollut saatavana muissakin kouluissa. Ainoa kiinnostava tyyppikin karkasi kesken ulkomaille ja ketään en niiltä ajoilta enää tunne. Silloin sinne pääsy tuntui maailman tärkeimmältä asialta. En kirjoittanut yhtään laudaturia. Silläkään ei ole mitään merkitystä enää kukaan ei niitä arvosanoja eikä papereita koskaan kysele - ei koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.

Harva eliittilukiossa opiskeleva on duunariperheestä. Kyllä se, miten vanhemmat opettavat tarkastelemaan maailmaa, miten he puhuvat, mistä he puhuvat, näkyy.

Esikoisen luokassa Ressussa ei ollut yhtään opiskelijaa jonka vanhemmat ei olisi akateemisia. Itse asiassa iso osa oli tohtoreita.

Kyllä se vaatii todella paljon että jonkun köyhän yh-duunarin lapsi sinne asti selviää ja sieltä ulos.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän mahtaa olla kussakin aineessa peruskoulun päättäneiden keskiarvo? On vaikea ottaa kantaa lukion rajoihin, kun keskiarvvoa ja hajontaa ei tiedä.  Olen sen verran iäkäs, että kävin kansakoulua ja oppikoulua. Niihin aikoihin annettujen arvosanojen keskiarvo oli aivan pikkuisen 7.0:n yläpuolella, jolloin 9:n saaminen vaati jo erinomaista  osaamista ja kymppiin piti olla lähes täydellinen.

9 on edelleen kuule erinomainen ja 10 on täydellinen eli kymppiin pitää tehdä täydellsitä jälkeä plus vielä osoittaa harrastuneisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Onko tuollainen lähes 10 keskiarvo nykyään yleisempää kuin ennen? Minusta tuntuu, että minun kouluaikanani sellainen oli lähes urbaani legenda "tuttavani tuntee jonkun, jolla on keskiarvo 9,5". Olen pieneltä paikkakunnalta, joten tilastollisestikin kympin oppilaita sattui samaan ikäluokkaan ehkä pari. Minulla oli keskiarvo 8,4 ja pääsin naapurikuntien lukioista siihen parempaan. Toiseen pääsi kaikki halukkaat.

Joskus aikoinaan käytössä oli Gaussin käyrä, jolle peruskoulun ja lukion arvosanajakaumaa soviteltiin. Ajatus oli se, että kaikki luonnonilmiöt noudattavat normaalijakaumaa, myös oppilaiden älykkyys ja lahjakkuus. Se tarkoitti sitä, että kympin arvosanoja ei paljoa jaeltu. Se tarkoitti myös sitä, että käytännössä kuutosia tuli aina joillekin oppilaille.

Nyt vaikuttaa siltä, että jokaisessa perheessä on kympin oppilaita. Ylipäätään julkisuuteen nousee laudaturin oppilaita ja sitten koulupudokkaita, mutta se välissä oleva normaali on kadonnut jonnekin. Jotain on arvostelussa mennyt selvästi pieleen.

Kympin oppilaiden vanhemmat nostaa itseään jalustalle ja ne keskivertojen vanhemmat ei tee asiasta numeroa

Vierailija kirjoitti:

Eliittikoulussa olleena näin jälkeenpäin toivoisin olleeni jossain muualla.

Olen kuullut useamman sanovan näin. Lukio-opettaja ystäväni sanoo, että haluaa olla tavallisessa koulussa töissä, ei eliitti-koulussa, eikä ongelma-koulussa.

Miksi kaikki aina vähättelevät etteivät tehneet lukion eteen mitään ja keskiarvo lähes 10 ja toiset ei tehneet lähes mitään ja keskiarvo 7. Mikä selittää tämän ilmiön, että toiset vaan on luonnostaan fiksumpia?

Onko duunarien lapset muka jotenkin tyhmempiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän mahtaa olla kussakin aineessa peruskoulun päättäneiden keskiarvo? On vaikea ottaa kantaa lukion rajoihin, kun keskiarvvoa ja hajontaa ei tiedä.  Olen sen verran iäkäs, että kävin kansakoulua ja oppikoulua. Niihin aikoihin annettujen arvosanojen keskiarvo oli aivan pikkuisen 7.0:n yläpuolella, jolloin 9:n saaminen vaati jo erinomaista  osaamista ja kymppiin piti olla lähes täydellinen.

9 on edelleen kuule erinomainen ja 10 on täydellinen eli kymppiin pitää tehdä täydellsitä jälkeä plus vielä osoittaa harrastuneisuutta.

Monet peruskoulun oppilaat kuvittelevat, että ysin saa tekemättä mitään, jos vain itsearvioi itsensä ysin arvoiseksi ja ysi ja kymppi ovat numeroita, jotka opettaja vain jättää ilkeyttään antamatta, eihän se ole kuin antaa

Kautta linjan vaaditaan ja saadaan vähemmällä työllä parempia numeroita. Verrattuna jo 10-20 vuoden takaiseen numerot ovat varmaan kautta linjan numeroa parempia ja verrattuna omaan kouluaikaan noin 40 vuotta sitten, ne ovat paria numeroa parempia. Eräs lukion opettaja sanoi minulle, kun kerroin sanovani asian ruotsiksi lukion vitosen ruotsilla, että nykylukiossa se olisi kasi, niin ovat vaatimukset laskeneet.

Semmoista se on kun jokaisella ei ole aivan yhtä hyvät hoksottimet!

Loput voivat mennä sitten pilipalikouluihin.

Sama ongelma myös Tampereella. Pelkona on nyt se että ylä astelaiset alkavat kerätä kamalaa stressiä siitä hyvästä että pakko saada kymppejä jotta pääsee lukioon. Tällä kai nyt saadaan sitten jo samantien syrjäytettyä heikompi aines pois kouluista ja työelämästä.

Kun on kovan tason vaatimus, niin opiskelijat  sitten opiskelee. eikä häiriköi.

No onko se järkevää, että jos sattuu asumaan alueella, missä lähistöllä on lähinnä näitä korkean keskiarvon paikkoja, että ne ei-täysin-huiput joutuvat lähtemään sohaamaan tunnin julkisilla joka päivä suuntaansa? Lukiossa ei ole mitään niin erityistä, että siellä pitäisi jakaa nuoria johonkin rupusakkiin.

Huonon keskiarvon hankkiminen on ihan omaa syytä, olisi kannattanut opiskella ahkerammin. Missä tuollainen alue edes on? Ei ainakaan pk-seudulla[/

Mikä olisi sopiva kohta esimerkiksi Helsingin sisällä? Otetaan keskiarvoksi tuo tasan 8. Lännessä on Leppävaaran lukio, idässä monta rupulukiota ja pohjoisemmassa Apollo ja Medialukio. [/quote]

Noi tollasta koulukiusaajan kirjoittelua taas. Eikö se riitä, että itse pärjää loistavasti? Että sen lisäksi pitää saada itseään ( numeroissa ) huonommin pärjääville opiskelijoille ( ja täällä heidän vanhemmilleen ) mahdollisimman ikävä olo hokemalla tollasta RUPUA, miksi? Eikö teidän sieluanne yhtään nipistä olla tahallaan kusipäinen ja ilkeä?

Kumpa omista lapsistani ei tulis teidän kaltaisia aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Semmoista se on kun jokaisella ei ole aivan yhtä hyvät hoksottimet!

Loput voivat mennä sitten pilipalikouluihin.

Mikä sua ihminen vaivaa? Ihan oikeesti, hanki apua tuohon pahaan oloosi.

”Ei toki” itsellä oli 7 keskiarvo yläkoulussa plus muutama tähtimerkintä tai vastaava(tarkoitti, että oli helpotettu) ja pääsinkin just ja just lukioon. Lukiossa en sitte oikein opiskellu ja kirjotin B/C paperit (äikästä hikinen A). Näistä asioista huolimatta pääsin ekalla hakukerralla Aallon kauppikseen. Eli kyllä seiskankin keskiarvolla tulisi päästä lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.

Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.

Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.

Harva eliittilukiossa opiskeleva on duunariperheestä. Kyllä se, miten vanhemmat opettavat tarkastelemaan maailmaa, miten he puhuvat, mistä he puhuvat, näkyy.

Esikoisen luokassa Ressussa ei ollut yhtään opiskelijaa jonka vanhemmat ei olisi akateemisia. Itse asiassa iso osa oli tohtoreita.

Kyllä se vaatii todella paljon että jonkun köyhän yh-duunarin lapsi sinne asti selviää ja sieltä ulos.

  jokainen joka on päässyt sinne yli 9 ka:lla pääsee ulos sieltä ja jopa hyvin paperein oli köyhä ja ei akateemiset vanhemmat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Alle kasin keskiarvolla se oikea paikka ei ole lukio. Meillä oli lukioluokalla kaksi, jotka ei päässeet oman kuntansa lukioon, heillä keskiarvo 7 ja jotain. Ei heillä ollut toivoakaan pärjätä lukiossa.

Vierailija

”Ei toki” itsellä oli 7 keskiarvo yläkoulussa plus muutama tähtimerkintä tai vastaava(tarkoitti, että oli helpotettu) ja pääsinkin just ja just lukioon. Lukiossa en sitte oikein opiskellu ja kirjotin B/C paperit (äikästä hikinen A). Näistä asioista huolimatta pääsin ekalla hakukerralla Aallon kauppikseen. Eli kyllä seiskankin keskiarvolla tulisi päästä lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tuollainen lähes 10 keskiarvo nykyään yleisempää kuin ennen? Minusta tuntuu, että minun kouluaikanani sellainen oli lähes urbaani legenda "tuttavani tuntee jonkun, jolla on keskiarvo 9,5". Olen pieneltä paikkakunnalta, joten tilastollisestikin kympin oppilaita sattui samaan ikäluokkaan ehkä pari. Minulla oli keskiarvo 8,4 ja pääsin naapurikuntien lukioista siihen parempaan. Toiseen pääsi kaikki halukkaat.

Joskus aikoinaan käytössä oli Gaussin käyrä, jolle peruskoulun ja lukion arvosanajakaumaa soviteltiin. Ajatus oli se, että kaikki luonnonilmiöt noudattavat normaalijakaumaa, myös oppilaiden älykkyys ja lahjakkuus. Se tarkoitti sitä, että kympin arvosanoja ei paljoa jaeltu. Se tarkoitti myös sitä, että käytännössä kuutosia tuli aina joillekin oppilaille.

Nyt vaikuttaa siltä, että jokaisessa perheessä on kympin oppilaita. Ylipäätään julkisuuteen nousee laudaturin oppilaita ja sitten koulupudokkaita, mutta se välissä oleva normaali on kadonnut jonnekin. Jotain on arvostelussa mennyt selvästi pieleen.

kymppi tulee kun kokeiden ka on lähes kymppi,  (peruskoulussa) aktiivinen, tekee ylimääräisiä tehtäviä. Lukekaa opsia. 

Tämän oppivelvollisuusuudistuksen myötä olen havainnut useitä kirjotuksia aiheesta ”huonolla yo-todistuksella ei tee mitään” ja että ”paremmin pärjää, jos menee amikseen, jollei ole lukijatyyppi” jne. Tämä kaikki on ollut tuloillaan jo pitkään, on puhuttu siitä, miten ”persvakomiehet” ovat katoava luonnonvara ja miten suurten ikäluokkien myötä katosi - katoaa - infalle välttämättömät duunarit, kuten putkimiehet, sähkärit jne. Kaikki eivät tosiaan voi vaan suunnitella ja tutkia, jonkun on osattava myös TEHDÄ. Ja tämä oppivelvollisuus-uudistus tähtää nyt siihen, että koulutetaan ns. väkisin näihin tarpeellisiin ”persvakoammatteihin” jengiä, koska mikään ei toimi ilman heitä. Jonkun on aurattava kadut talvella, avattava tukkeutuneet putket, rakennettava käsillään, osattava kaivaa, ajaa trukkia ja myös hoitaa perustasolla, joka ei vaadi (ammatti-)korkeakoulua.

Nyt niitä persvakomiehiä aletaan taas leipoa amiksissa. Ja akateemisesti heikommin pärjääviä tyttöjä ohjataan todennäköisesti vaan yhä hanakammin hoiva-alalle.