Lue keskustelun säännöt.
Koin jonkinlaisen valaistumisen koskien sosiaalista mediaa ja yksityiselämäni rajoja
12.06.2020 |
Tämä on kenties monelle teistä itsestäänselvää, mutta itse olen viettänyt nuoruuteni Myspace- ja Irc-galleria-aikaan ja nuoren aikuisuuden sitten Facebookin, IG:n, Snapchatin jne. aikana. Olen tavallaan kasvanut näihin palveluihin, koska olen käyttänyt nettiä varsin runsaasti jo nuoresta iästä lähtien ja pitänyt mm. julkista blogia jo teinityttönä.
Nyt olen pyristellyt eroon some- ja nettiaddiktiosta ja perehtynyt esim. dopamiiniin ja addiktioiden mekanismeihin. Vauva-palsta on muuten myös yksi tällainen alusta, josta yritän irrottautua, vaikka anonyymi onkin. Olen alkanut ymmärtää, miksi hakeudun nettiin tai miksi somen avaaminen puhelimella on niin helppoa, itse asiassa automaattista. Olen ymmärtänyt, miksi töihin keskittyminen on toisinaan niin vaikeaa, ja varsinkin tämän etäkevään ja -kesän aikana tilanne on riistäytynyt hallinnasta kokonaan.
Olen valmis lopettamaan haitallisten ja aikaavievien palveluiden käytön niiltä osin, kun ne eivät hyödytä minua esim. ammatillisesti.
Ja sitten tosiaan siihen välähdykseen: tajusin tuossa yhtenä päivänä, että minulla ei ole aiemmin käynyt mielessäkään, että minun ei ole "pakko" raportoida somessa tekemisiäni ja tekemättä jättämisiä. Miten minä hyödyn siitä, että puolitutut ihmiset tietävät minun olevan oluella ravintolassa X tai ottavan aurinkoa puistossa Y henkilön N kanssa? En oikeastaan yhtään mitenkään, enkä varsinaisesti hyödy itsekään siitä tiedosta, mitä muut tekevät tällä hetkellä.
Itse asiassa yksityisen elämän pitäminen yksityisenä voisikin olla aika tärkeä ja arvokas valinta. Mitä minun asiani kuuluvat kenellekään ja ketä ne edes kiinnostavat? Sukulaisia ja kavereita voi pitää ajan tasalla muitakin kanavia pitkin, ei yksityistä perhe-elämää jne. tarvitse laittaa someen kaiken kansan nähtäväksi. Jos tekisin sitä työkseni vaikka bloggarina, tilanne olisi eri, mutta nyt teen sitä vain muutamien tykkäysten (ja dopamiiniannosten!!) perässä.
Eihän kenellekään oikeastaan kuulu sekään, miltä satun juuri tänään näyttämään. Nähköön sitten livenä, jos joskus tavataan. Tai kenen kanssa olen parisuhteessa, tai olenko, tai onko minulla lapsia, tai missä olen töissä. Mitä väliä?
Valitettavasti en voi kokonaan lopettaa somen käyttöä ammatillisista syistä, mutta aion ehdottomasti pitää yksityisyydestäni paremman huolen nyt, kun ymmärsin, että en ole oikeastaan ikinä osannut kyseenalaistaa omien tekemisten raportoimista internetissä. Se on ollut minulle ihan luonnollista tähän saakka.
Tunnen itseni aika tyhmäksi nyt, mutta en ehkä ole sukupolveni ainoa. Ennenkin on pärjätty ihan hyvin ilman sosiaalista mediaa ja nettijulkisuutta mutta monikaan meistä ei ole elänyt sitä aikaa näin aikuisena ihmisenä. Asiaa ei auta sekään, että myös vanhemmat sukupolvet ovat "hurahtaneet" somen käyttöön ja ovatkin esim. FB:n suurin aktiivikäyttäjien ryhmä.
Lopuksi vielä mainittakoon, että myös AV on yksi tällainen yksityisen ja julkisen rajoja hämärtävä alusta, jonka käyttöön aion ehdottomasti kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Kauhistelu ja sosiaalip*rno ei sekään enää anna minulle mitään, kun yritän pitää huomioni tässä hetkessä ja niissä asioissa, joihin voin tällä hetkellä vaikuttaa. Mutta Vauva onkin ihan toinen tarina.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Minua pidetään salaliittoteoreetikkona, kun itseäni ahdistaa some. Eksäni oli ohjelmoija ja hänen kauttaan silmäni on avautuneet aika paljon esim. sille, kuinka paljon tietoa yhtiöt kerää netin käyttäjistä. Nettiliikenne sähköpostit ja whatsapp-viestit mukaanlukien voi mennä yrityksille, jotka sitten yrittää täsmämarkkinoida ihmisille tuotteita. Apit kuuntelevat ja seuraavat dataa myös. Minua ahdistaa todella se, että mitään yksityisyyttä ei nykymaailmassa ole. Ei voi mennä korpeen puhelimen kanssa, koska sittenkin sijaintitiedot paikantuvat jonnekin.
Sama kokemus, eksällä sama ammatti.
Kerroin lääkärissä että ahdistaa, kun puhelimeni hakkeroitiin. Lääkäri antoi reseptin antipsykoottiin. Hieman lytätty olo jäi, ettei edes korkeakoulutettu ihminen suostu uskomaan näitä tapahtumia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin poistaa some-tilini. En ole uskaltanut. Jos tuleekin katumapäälle. Olisi noloa palata. Vaikka tiedän, että Facebook ei anna minulle mitään. Tulee vaan paska fiilis. Joskus sen takia kun kukaan ei reagoi päivityksiini tai kun muilla menee paremmin. Olenkin nyt ollut useamman kuukauden tauolla Kirjautumatta Facebookiin. poistan sen sitten kun olen valmis. Moni kaveri jo poistanutkin tilinsä.
Monet Facebookin ryhmistä ovat hyödyllisiä. Ärsyttää, kun mihinkään muuhun en koko fb:a kaipaisi.
Itselleni somesta on ollut paljon iloa: uusia kavereita (joiden kanssa näemme ihan livenä), tietoa tapahtumista ja harrastuksista, hauskoja keskusteluja vanhojen tuttujen ja sukulaisten kanssa, ja on niistä kirppiksistäkin ollut hyötyä. Minusta some on tuonut elämään vain lisää asioita. En kyllä roiku siellä koko aikaa, enkä julkaise mitään edes viikoittain - vain silloin kun on aikaa ja kiinnostaa. Voisin elää ilman somea ihan hyvin, mutta luultavasti se olisi tylsempää ja vähän hankalampaakin, kun asioista pitäisi ottaa selvää monesta eri paikasta.
Minulle Face on päiväkirja, enkä hyväksy kavereiksi sinne ketä tahansa, vaan siellä on sukulaiset, perheenjäsenet ja parhaat kaverit, eli ne joihin haluan pitää yhteyttä, miksi ihmeessä sille pitäisi olla joku "toinen kanava" face on siihen tosi hyvä.
Facessa olen myös ryhmissä jotka on monin tavoin kivoja ja hyödyllisiäkin, en näe niissä mitään pahaa.
Mutta minä olenkin keski-ikäinen ihminen joka on nuoruden elänyt ilman nettiä ja kännykkää, joten ei minulla ole kauheaa hinkua postata itsestäni kuvia koko ajan joka paikkaan tai kertoa kaikkia tekemisiäni, mutta kivoja juttuja ja varsinkin kuvia laitan. Mulla on nuorimmaisten lasten kaikki tärkeät asiat tallessa facessa, ilman sitä että sinne olen niitä postannut olisin unohtanut kaiken, ei ole koskaan tullut niitä juttuja käsin kirjoitettua ylös mihinkään, siksi en muista esikoisen juttuja juuri mitään, muutama paras on jäänyt mieleen. Nyt on lapsista paljon enemmän hyviä kuvia ja videoita kuin mihin ennen digiaikaa oli mahdollista.
Olisi ihan mahtavaa jos minusta olisi dokumenttia lapsuudesta, mitä olen puhunut ja tehnyt, mutta ei. Valokuvia jonkun verran ja lähinnä omat muistot, äiti ei enää muista juuri mitään, varsinkin kun hänellä on kolme muutakin lasta kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Facebookissa on yksi itselleni tärkeä vertaisryhmä (sairaudesta kyse). Livenä ei olisi mahdollista samalla tapaa saada tukea ja apua muiden kokemuksista, koska meitä ei yhdelle paikkakunnalle kovin paljoa ole, eikä täällä vastaavaa ryhmää ole edes olemassa. Eli on tuollaisia hyviä juttuja, harvassa tosin, ja sitten kaltaiseni addiktoituvat eivät sen takia saa irrottauduttua somesta.
Eihän edes reko-tilausta, eli ostaa paikallisilta maataloustuottajilta vaikka lihaa, pysty tekemään sometta. Ärsyttää että joutuu ensinnäkin kuulumaan faceen, liittymään julkisesti reko-ryhmään sekä julkisesti siellä tilaamaan haluamansa tuotteen eli kaikki naapurit ja kumminkaimat jotka kuuluvat samaan ryhmään näkevät että tilaan rekosta 3 kennoa kananmunia. Miksen saa suojella yksityisyyttäni ja silti kuulua tällaiseen lähiruokarenkaaseen? Miksi myös asiakkaan täytyy olla julkinen?
Kun käyt kaupassa, koko kylä näkee että paljonko ostat munia, joten mitä väliä? Ei ketään kiinnosta facessa eikä marketissa paljonko sinä ostat munia.
"Tulee vaan paska fiilis. Joskus sen takia kun kukaan ei reagoi päivityksiini tai kun muilla menee paremmin."
Tätä en ymmärrä. Ensinnäkin, face päättää mitä ja kenelle näyttää niitä postauksia, jos kukaan ei kommentoi tai tykkää, se tarkoittaa sitä että sitä ei ole kukaan nähnyt. Ja jos näyttää siltä että muilla menee paremmin, se johtuu siitä että ei kukaan halua postata mitään itkuvirsiä someen että ai kun menee huonosti säälikää minua, vaan sinne laitetaan muistiin kivoja asioita omasta elämästä joita on kiva muistella jälkikäteen. Ja mitä väliä muutenkaan sillä on että jos jollain menee paremmin kuin sulla, miten se sulta on pois? Aina jollain menee vielä huonommin kuin sulla, joten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niitä facebookryhmiä kaipaa kun eroon pääsee
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea. Mulle ihan yksi lysti mitä sä teet.
Zinc
Jaksoit kuitenkin klikata ketjun auki ja kommentoida. Zinc ei petä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Facebookissa on yksi itselleni tärkeä vertaisryhmä (sairaudesta kyse). Livenä ei olisi mahdollista samalla tapaa saada tukea ja apua muiden kokemuksista, koska meitä ei yhdelle paikkakunnalle kovin paljoa ole, eikä täällä vastaavaa ryhmää ole edes olemassa. Eli on tuollaisia hyviä juttuja, harvassa tosin, ja sitten kaltaiseni addiktoituvat eivät sen takia saa irrottauduttua somesta.
Eihän edes reko-tilausta, eli ostaa paikallisilta maataloustuottajilta vaikka lihaa, pysty tekemään sometta. Ärsyttää että joutuu ensinnäkin kuulumaan faceen, liittymään julkisesti reko-ryhmään sekä julkisesti siellä tilaamaan haluamansa tuotteen eli kaikki naapurit ja kumminkaimat jotka kuuluvat samaan ryhmään näkevät että tilaan rekosta 3 kennoa kananmunia. Miksen saa suojella yksityisyyttäni ja silti kuulua tällaiseen lähiruokarenkaaseen? Miksi myös asiakkaan täytyy olla julkinen?
Kun käyt kaupassa, koko kylä näkee että paljonko ostat munia, joten mitä väliä? Ei ketään kiinnosta facessa eikä marketissa paljonko sinä ostat munia.
Niin mutta ryhmässä tulee kavereiden postauksista pling-viesti kaikille kavereille, automaationa ellei ole poistanut sitä asetuksista kuten minä olen. Eli itse en saa viestiä että Mirkku tilasi rekosta munia, mutta hän voi saada minusta sen viestin. Siksi tämä koko systeemi ärsyttää. Miksei rekoa voi olla muuten kuin sidottuna facebookiin? Nyt ei ollut pelkistä munista kyse vaan yleensäkään yksityisyyden suojelusta, ihan samasta mistä ap:kin puhuu. Näkeehän koko kylä minut rannallakin vaikka en postaisi sitä facebookiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä facebookryhmiä kaipaa kun eroon pääsee
No ehkei jos kuuluu johonkin K18-vitsit tai naistenhuoneryhmään. Mutta moni meistä kuuluu harrastuksen tai muun tärkeän asian takia tärkeään ryhmään jonka vuoksi todella jäisi kaipaamaan niitä tietoja joita ryhmistä on saanut. Tosi moni asia tapahtuu nykyään vain facebookissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on todella huolestuttavaa jos aikuiset ihmiset uskovat että heidän PITÄÄ raportoida joka liikkeensä someen.
Kuhan jotakin.
Minulla laantui someinnostus myös alun huuman jälkeen. Päivitin silloinkin lähinnä jotain lomakuvia yms. facebookiin, harvemmin arjen juttuja. Nyt seuraan facebookista pelkkiä ryhmiä, tosi harvoin tulee nähtyä edes mitään kaverien postauksia. 20% mainoksia, 70% ryhmien matskua, 10% kavereiden juttuja.
En ikinä hypännyt instamaailmaan, tietääkseni monet vaihtoivat facebookista sinne. Ahdistaisi ladata koko elämä ja tekemiset nettiin ja pysyä ajan tasalla muiden kuulumisista. Mieluummin tapaan livenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samat oivallukset tuli myös mulle. Nykyään on ihanaa, kun somesta ei löydy mitään tietoja minusta.
Vierailija kirjoitti:
Minua pidetään salaliittoteoreetikkona, kun itseäni ahdistaa some. Eksäni oli ohjelmoija ja hänen kauttaan silmäni on avautuneet aika paljon esim. sille, kuinka paljon tietoa yhtiöt kerää netin käyttäjistä. Nettiliikenne sähköpostit ja whatsapp-viestit mukaanlukien voi mennä yrityksille, jotka sitten yrittää täsmämarkkinoida ihmisille tuotteita. Apit kuuntelevat ja seuraavat dataa myös. Minua ahdistaa todella se, että mitään yksityisyyttä ei nykymaailmassa ole. Ei voi mennä korpeen puhelimen kanssa, koska sittenkin sijaintitiedot paikantuvat jonnekin.
Niinpä!
Minä en ole kokenut mitään valaistumista, vaikka rikollisesti itseni ja perheeni kimpussa olleetpaskisiset haluavat tietenkin kuvitella niin ja todennäköisesti kertoilevat miin. Olisihan se häpeä jos se: Ihan hyvällä vaan muka auttaminen osoittautuu ihan muuksi. Vuosikymmenten törkyrikokset kyseessä ja uhri muka mt-ongelmainen jota autetaan ja ties mitä törkyvalheita ollut liikenteessä.
Mikä häpeä! Henkilölle tehdään törkeitä rikoksia, joo terveydenhuollossa asti.
Näitä perustellaan koska oli pakko?
Eh, henkilö ei ikinä ollut pakkohoidossa tai edunvalvonnassa.
Selvtä miten tuollainen voisi siis olla mahdollista?
Ja kun paljastuu muille, että mikään ei ole luvallista vaan valetta js rikoksia, niin mitenköhön muut suhtautuu tuohon auttamiseen?
Miten toimii sellaisen henkilön seuraamimen ja maalittaminen, joka ei ole somessa? Miten vieraat ihmiset tietäisivät hänestä mitään, tekemisiään, menemisiään, mielipiteitään, kun ei ole somessa?
Miten paikannus toimii, kun ei ole edes kännyä mukana?
Ja muuten vaikka kuinka olisi helppo hakkeroida jonkun känny, sehän on laitonta? Kuten paikannus.
Eihän edes reko-tilausta, eli ostaa paikallisilta maataloustuottajilta vaikka lihaa, pysty tekemään sometta. Ärsyttää että joutuu ensinnäkin kuulumaan faceen, liittymään julkisesti reko-ryhmään sekä julkisesti siellä tilaamaan haluamansa tuotteen eli kaikki naapurit ja kumminkaimat jotka kuuluvat samaan ryhmään näkevät että tilaan rekosta 3 kennoa kananmunia. Miksen saa suojella yksityisyyttäni ja silti kuulua tällaiseen lähiruokarenkaaseen? Miksi myös asiakkaan täytyy olla julkinen?