Millaista lasten elämä on kerrostalossa?

Itsekin lapsuuteni kerrostalossa kasvanut. Parasta oli naapureiden lapset. Oli helppo käydä vaan pimpottamassa ovikelloa ja pyytää leikkimään. Monesti näki ikkunasta, et kaikki pihalla ja menin itsekin. Parasta! En ole omaa pihaa kaivannut, paitsi nyt näin aikuisena. Lapset arvostaa eri asioita kuin aikuiset, niinkuin joku jo totesikin aijemmin

Mä asuin oman lapsuuteni rivitalossa ja kerrostalossa. Olisin halunut omakotitaloon mutta vanhemmillani ei ollut mahdollisuutta sellaseen. Olin kateellinen kun lähes kaikilla muilla perheillä oli omakotitalot siellä missä asuin. Rivitalosta muutettiin kerrostaloon ja elämä muuttui itselleni vaan entistä ankeammaksi.

Nyt asun itse vuokralla 7v ja 9v lasteni sekä puolisoni kanssa 3h+k kerrostalossa, 75 neliötä tässä.

Haluaisin todella kovasti edelleenkin omakotitaloon, mutta ei ole mahdollisuutta hankkia kun ei ole mitään vakuusrahaa omasta takaa ja takaajia ja meillä ei ole vakituista työtä.

Alkaa olemaan kyllä ahdasta täällä meillä, lapset tarvitsisi jo omaa rauhaa, omat huoneet.

Omakotitalossa on helpompaa jos haluaa omaa rauhaa. Itse kaipaan sitä ainakin ja tarkoitan nimenomaan sellasta omaa rauhaa, että se talo on kaukana naapureista. Myöskin pihatyöt ja puutarhatyöt on mun mieleen. Kyllä itse mielelläni lähtisin kaupungista sivumpaan asumaan omakotitaloon ja lapsille olis ne omat huoneet ja se ihana oma piha. Ulos lähteminenkään ei olisi aina sellasta ruljanssia, senkun vaan astelee sinne omalle pihalle.

En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan kun muksuillekin tulee ikää, niin eihän ne enää voi olla sitten yhteisessä huoneessa. Vuokralle tarjottavat 4h+k on täällä seudulla yli 1000e/kk niinkun omakotitalotkin järjestään. Ei ole varaa sellaseen.

Kun lapset oli pieniä, asuttiin kerrostalossa, jossa oli aidattu piha. Ei mikään iso, mutta hiekkalaatikko ja vähän nurmikkoa riitti lapsille oikein hyvin siinä vaiheessa, kun heidät saattoi päästää keskenään pihalle ja kuunnella keittiön ikkunasta, koska tulee hiljaista. 

Nyt esiteiniä ja teiniä kiinnostaa vaan kaverit ja harrastukset ja ne on lähellä. Kouluunkin on lyhyt matka. Pääsevät liikkumaan itsenäisesti, eikä minun tarvitse kuskata kuin toisinaan futispeliin. 

Tunnen useammankin ihmisen, jota ovat luopuneet omakoti- tai rivitalosta aika nopeasti, kun lapset ovat kasvaneet. Vähänkin isommat haluaa puistoon tai kavereille, eivätkä viihdy siinä omalla pienellä pihalla vanhempien kanssa. 

Mielummin kannattaa miettiä, minkälaisia ihmisiä te olette, missä viihdytte, miten arjen saa rakennettua mahdollisimman mukavaksi. Lapset kyllä löytävät paikkansa.

Ei lapsia kerrostalon pihalla tarvitse koko ajan vahtia. Selviävät keskenään vahtimattakin. Muista lapsista saa kavereita. Olen itse kerrostalossa kasvanut ja kerrostalossa asun taas, ja mukava katsoa kun pihan penskat keskenään viilettävät. Kohteliaita ovat ja moni tervehtiikin.