Oikeastaan vain hyviä kokemuksia miehistä? Olenko ainoa?

Olen tuon saman todennut lukuisissa keskusteluissa. On mätämuniakin kohdalleni osunut elämän varrella, mutta se kertoo vain omasta epäonnistumisesta seurani valinnassa. Kaiken kaikkiaan suomalainen mies on kuitenkin maailman paras. Minullakin on ollut hyvä, rakastava isä, joka on ollut tasa-arvoinen puoliso äidilleni. Veljelleni hänen perheensä on kaikki kaikessa. Poikani on upea nuori mies ja mitä ilmeisimmin tekee vaimonsa onnelliseksi. Oma puolisoni on maailman huolehtivaisin ihminen ja samalla äärettömän haluttava mies. Miespuoliset ystäväni ovat reiluja, rehellisiä, hauskoja miehiä, joiden seurassa on kiva olla. Miespuoliset työkaverini samoin, ja tasa-arvo on työpaikallamme itsestäänselvyys.

Kai se kysymys on se, että voiko elää tasapainoista ja onnellista elämää, olla maanläheinen siten, että kokee, että on vain hyviä kokemuksia ilman että se johtuukin siitä, että ei ole kokenut ikävyyksiä, ei tunnistaisi niitä, tai että on vähän naiivi. Tuhannen taalan kysymys.:)

Minulla myös periaatteessa vain hyviä kokemuksia

Minua ei ole lyöty kertaakaan, ei petetty, haukuttu eikä halvennettu. Miehillä ei ole ollut päihde- eikä peliongelmia.

Kaikki on olleet vastuuntuntoisia, kunnollisia, kunnianhimoisia ja perhekeskeisiä. Osallistuneet perheen elättämiseen, kotitöihin ja lasten kasvatukseen (2. kertaa siis olen naimisissa mutta pätee myös miespuolisiin ystäviini)

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmetyttää, jos ei ole kukaan mies pettänyt, jättänyt tai kiusannut. Toisaalta olet yli 59-vuotias, joten tuolloin ei ollut nettideittailua. Oletko kenties jotenkin tosi vahvan oloinen, että miehet eivät uskalla ryttyillä sinulle vai hyväksytkö kaiken mikä tulee vastaan? Ilmeisesti et ole uraihminen, jos et ole nähnyt miesten kieroilua työelämässä?

Olen siis juuri 50-vuotta täyttänyt mutta ei minun nuoruudessani tietystikään nettideittailua ollut. Toisaalta ei 80- ja 90-luvun seurustelumaailmakaan mikään lintukoto ollut vaan kyllä kumppania vaihdettiin sujuvasti ja petettiin jos siltä vain tuntui.

Ja en kyllä ole mitenkään ulospäin kauhan vahva ihminen tai varsinkaan mitenkään jyräävä. Mutta kai siellä pohjalla on joku hyvä itsetunto niin että en hyväksy sitä että minua kohdellaan huonosti, Mutta ennemmin olen siis sovittelva ja sopeutuva kuin erityisen tiukka ihminen.

Ja uralla olen edennyt kohtuullisesti. En huippupaikoille mutta vaativiin asiantuntijatehtäviin varsin harvinaisella alalla. Ja sinne minut valittiin 200 hakijan joukosta nuorena äitinä josta kyllä nostan hattua kun toinen minut valinneista pomoista oli itse silloin eläkeikää lähestyvä varsin konservatiivinen mies.

Kurko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtavan monella tontuu olevan paljonkin huonoja kokemuksia miehistä niin parisuhteissa, deittailussa kuin muussakin elämässä. Ymmärrän että nämä ovat monille todellisuutta. Sitä ihmeellisemmältä tuntuu että olen itse päässyt viisikymppiseksi naiseksi ilman että minulla on juuri minkäänlaisia huonoja kokemuksia miehiin liittyen.

Ensin jo isäni oli todella upea ihminen. Hän kannusti aina meitä tyttäriään kouluttautumaan, kohteli kaikkia naisia ympärillään kunnoittavasti ja oli muutenkin kaikin puolin mallikelpoinen isä. Sitten ne ensimmäiset poikaystävät olivat tavallisia kunnollisia poikia joiden kanssa oli turvallista harjoitella kaikkia siihen liittyviä asioita.

Sitten tuli se suuri rakkaus. Mahtava mies joka on pysynyt rinnalla jo kohta 30 vuotta, mies joka on aina laittanut parisuhteen ja perheen etusijalle, laittanut ruokaa siivonnut ja valvonut sairaiden lasten kanssa. Ja kannustanut minua eteenpäin uralla ja elämässä. Uskollinenkin tuo on ainakin oman käsitykseni mukaan eikä vieläkään tunnu kyllästyneen hinkumasta viereen peiton alle vähän väliä.

Työelämässäkään en ole kokenut vähättelyä miesten taholta ja olen ollut aina vain työtoveri muiden joukossa.

Olenko jotenkin ainutlaatuinen näiden kokemusteni kanssa? Ja olenko missannut jotain olennaista elämästä kun kuvani miehistä on varmaan melkoisen ylipositiivinen siihen nähden mitä monet muut ajattelevat? Ei siis ole tarkoitus mitenkään leveillä hyvällä tuurilla miesten suhteen vaan miettiä miten todella erilainen kuva eri ihmisille voi tulla miehistä niiden omien elämänkokemusten kautta. Ja kaikki ne kuvat ovat omalla tavallaan tosia ja omalla tavallaan vääriä.

Tämä teksti kertoo sinusta eikä miehistä. Varmaan olet itse ollut henkisesti kypsä. Olet valinnut miehet järkevästi ja osannut suhtautua asioihin. Toki isää ei voi valita, mutta sinun oma käytöksesi on vaikuttanut siihen miten isäsi suhtautuu sinuun, joten olet itse vaikuttanut siihen, että suhde on ollut hyvä isään.

Olen tämän usein huomannut: on ihmisiä, joiden mielestä kaikki muut on paskoja. Yleensä se vika ei ole niissä "kaikissa muissa", vaan henkilössä itsessään. Eli sama toimii toisinkin päin. 

Olet järkyttävä esimerkki äärisovinistista. Tälläkin palstalla on ollut juttuja ilkeistä ja pahoista poikalapsista. Silloin on syytetty äitiä. Millään ei ole haluttu uskoa sitä faktaa, että osa pojista on jo syntyessään psykopaatteja, eikä äidin käyttäytymisellä ole siinä mitään merkitystä.

Mutta nyt sitten yhtäkkiä lapsi onkin vastuussa isäsuhteestaan!

Vierailija kirjoitti:

Olen tuon saman todennut lukuisissa keskusteluissa. On mätämuniakin kohdalleni osunut elämän varrella, mutta se kertoo vain omasta epäonnistumisesta seurani valinnassa. Kaiken kaikkiaan suomalainen mies on kuitenkin maailman paras. Minullakin on ollut hyvä, rakastava isä, joka on ollut tasa-arvoinen puoliso äidilleni. Veljelleni hänen perheensä on kaikki kaikessa. Poikani on upea nuori mies ja mitä ilmeisimmin tekee vaimonsa onnelliseksi. Oma puolisoni on maailman huolehtivaisin ihminen ja samalla äärettömän haluttava mies. Miespuoliset ystäväni ovat reiluja, rehellisiä, hauskoja miehiä, joiden seurassa on kiva olla. Miespuoliset työkaverini samoin, ja tasa-arvo on työpaikallamme itsestäänselvyys.

Mikä työpaikka? Jos et kerro, valehtelet vain miesten maineen parantamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Katsot miehiä ruusunpunaisten lasien läpi. Kieltäydyt näkemästä miehissä mitään huonoja tai edes neutraaleja piirteitä. Palvot miehiä sairaalloisen fanaattisesti. Siksi sinulla ei mukamas ole huonoja kokemuksia miehistä. Ajattelepa jos tuntemiesi miesten tilalla olisikin naisia, ja he toimisivat samoin kuin miehet? Mitä mieltä siitä olisit? Silloin tietenkin tuomitsisit naiset täysin ja itkisit naisten pahuutta, kiljuisit kurkku suorana: "nainen on naiselle susi" "miehet on kaikin tavoin täydellisiä".

Asetapa miehille edes puoliksi yhtä suuret vaatimukset kuin mitä naisille asetat, niin huomaat nopeasti, että kaikki kokemuksesi miehistä ovat huonoja.

En ymmärrä rinnastusta. Mikä miehen positiivinen käytös on negatiivinen naiseen siirrettynä? En kyllä keksi yhtään ominaisuutta lähippirini miehissä joka olisi naisessa todella huono tai negatiivinen.

Enkä kyllä katso miehiä ruusunpunaisten lasien läpi. Tietenkin he ovat ihmisiä huonoine ja hyvine ominaisuuksineen kuten naisetkin. Mutta he eivät silti ole käyttäyttyneet minia kohtaan hunosti, vihamielisesti tai väheksyen.

Hyvä isäsuhde on kaiken pohja. Olet saanut aivan erinomaisen miehen mallin lapsuudestasi, joten olet tiennyt mikä on hyvää käytöstä. Hyvä itsetunto, joka sinulle on rakentunut, suojaa sinua manipuloivilta ihmisiltä, ei pelkästään miehiltä. Huonoja, ikäviä ja väkivaltaisia miehiä on olemassa, mutta rakentuneen elämänkatsomuksesi ansiosta nämä eivät pääse vaikutuspiiriisi. Lisäksi tukiverkkosi olisi heittänyt tällaiset ihmiset ulos elämästäsi.

Onneksi olkoon. Olet erittäin etuoikeutettu ja onnekas.

Vierailija kirjoitti:

Minulla myös periaatteessa vain hyviä kokemuksia

Minua ei ole lyöty kertaakaan, ei petetty, haukuttu eikä halvennettu. Miehillä ei ole ollut päihde- eikä peliongelmia.

Kaikki on olleet vastuuntuntoisia, kunnollisia, kunnianhimoisia ja perhekeskeisiä. Osallistuneet perheen elättämiseen, kotitöihin ja lasten kasvatukseen (2. kertaa siis olen naimisissa mutta pätee myös miespuolisiin ystäviini)

EI JUMALAUTA!

Kuvittelepa miestä kirjoittamassa näin: "Minulla on naisista vain hyviä kokemuksia. Minua ei ole lyöty kertaakaan, ei petetty, haukuttu eikä halvennettu. Naisilla ei ole ollut päihde- eikä peliongelmia.

Kaikki on olleet vastuuntuntoisia, kunnollisia, kunnianhimoisia ja perhekeskeisiä. Osallistuneet perheen elättämiseen, kotitöihin ja lastenkasvatukseen. (2. kertaa siis olen naimisissa mutta pätee myös naispuolisiin ystäviini)"

Naisilta vaaditaan PALJON ENEMMÄN kuin miehiltä. Ei yhdellekään miehelle riitä se, että nainen ei lyö, ei ole alkoholisti, osallistuu työntekoon ja lasten kasvatukseen.. Nuo ovat ihan minimivaatimuksia!

Olet. Eihän niitä älyä eläinkään.

Vierailija kirjoitti:

Mulla myös vain hyviä kokemuksia ja mullakin taustalla ihana suhde omiin vanhempiin. Pitkä parisuhde päätyi miehen kuolemaan, mutta parin vuoden jälkeen löytyi vielä nelikymppisenä aivan upea reilusti nuorempi mies, jonka kanssa ollaan nyt naimisissa.

Mä päätin jo nuorena, että turpaani en ota enkä pettämistä siedä vaikka monet sanoi, että kyllä toi sun mustavalkoinen asenne vielä jossain vaiheessa muuttuu.  Eikä ole onneksi tarvinnut.

Ihan uteliaisuudesta kysyn: missä kohtaa tuossa asenteessasi oli mustavalkoista asennetta? Kumpaa sanojien mielestä olisi kuulunut sietää, turpaan saamista vai pettämistä? Vai molempia? Onko tuollainen ajattelu kovinkin tyypillistä jossain tietyssä ikäluokassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla myös periaatteessa vain hyviä kokemuksia

Minua ei ole lyöty kertaakaan, ei petetty, haukuttu eikä halvennettu. Miehillä ei ole ollut päihde- eikä peliongelmia.

Kaikki on olleet vastuuntuntoisia, kunnollisia, kunnianhimoisia ja perhekeskeisiä. Osallistuneet perheen elättämiseen, kotitöihin ja lasten kasvatukseen (2. kertaa siis olen naimisissa mutta pätee myös miespuolisiin ystäviini)

EI JUMALAUTA!

Kuvittelepa miestä kirjoittamassa näin: "Minulla on naisista vain hyviä kokemuksia. Minua ei ole lyöty kertaakaan, ei petetty, haukuttu eikä halvennettu. Naisilla ei ole ollut päihde- eikä peliongelmia.

Kaikki on olleet vastuuntuntoisia, kunnollisia, kunnianhimoisia ja perhekeskeisiä. Osallistuneet perheen elättämiseen, kotitöihin ja lastenkasvatukseen. (2. kertaa siis olen naimisissa mutta pätee myös naispuolisiin ystäviini)"

Naisilta vaaditaan PALJON ENEMMÄN kuin miehiltä. Ei yhdellekään miehelle riitä se, että nainen ei lyö, ei ole alkoholisti, osallistuu työntekoon ja lasten kasvatukseen.. Nuo ovat ihan minimivaatimuksia!

Niinpä. Jos mies käyttäytyy kuten vastuullinen ihminen, siinä sitä pitäisi sitten ollakin tarpeeksi. Sitten ihmetellään miksei naisille mikään riitä. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla myös periaatteessa vain hyviä kokemuksia

Minua ei ole lyöty kertaakaan, ei petetty, haukuttu eikä halvennettu. Miehillä ei ole ollut päihde- eikä peliongelmia.

Kaikki on olleet vastuuntuntoisia, kunnollisia, kunnianhimoisia ja perhekeskeisiä. Osallistuneet perheen elättämiseen, kotitöihin ja lasten kasvatukseen (2. kertaa siis olen naimisissa mutta pätee myös miespuolisiin ystäviini)

EI JUMALAUTA!

Kuvittelepa miestä kirjoittamassa näin: "Minulla on naisista vain hyviä kokemuksia. Minua ei ole lyöty kertaakaan, ei petetty, haukuttu eikä halvennettu. Naisilla ei ole ollut päihde- eikä peliongelmia.

Kaikki on olleet vastuuntuntoisia, kunnollisia, kunnianhimoisia ja perhekeskeisiä. Osallistuneet perheen elättämiseen, kotitöihin ja lastenkasvatukseen. (2. kertaa siis olen naimisissa mutta pätee myös naispuolisiin ystäviini)"

Naisilta vaaditaan PALJON ENEMMÄN kuin miehiltä. Ei yhdellekään miehelle riitä se, että nainen ei lyö, ei ole alkoholisti, osallistuu työntekoon ja lasten kasvatukseen.. Nuo ovat ihan minimivaatimuksia!

Kyllä nuo vaatimukset riittävät ainakin minulle oikein hyvin myös naisten kohdalla siihen että pitäisin noita naisia mukavina ja hyvinä ihmisinä joista minulla on vain hyviä kokoemuksia.

Sekoitat nyt sen että nuo eivät yksin riitä siihen että rakastuu johonkin romanttisesti. Eikä tietysti riitäkään. Mutta nyt puhuttiin siitä millaiset ihmiset saavat sinulle hyvän kuvan jostain sukupuolesta. Ja siihen riittää että kohtelee sinua hyvin ja reilusti.

Lähes heti tuli ilmi sun hyvä isäsuhde, joka lienee vaikuttanut alitajuntaasi siten, että valikoit isäsi kaltaisia miehiä kumppaniksi. Juopon tytär pariutuu valitettavan usein juopon kanssa ja kierre jatkuu. 

Pakko sanoa että positiivisille ihmisille sattuu positiivisia asioita ja jos kohtelee ihmisiä hyvin niin hekin kohtelevat sinua. Tai ainakin uskon että ap:lla on juuri se oikea ote elämään mikä näkyy ihmisissä myös hänen ympärillään. Sellaisen kuvitelman hänestä sain. Oli sitten niin tai näin toivon välillä että mullakin olisi terve, positiivinen suhtautuminen elämään ja ihmisiin ympärilläni. Pääpiirteittäin näin onkin mutta jotkut asiat ovat saaneet musta epävarman ihmisen joka on menettänyt uskon ihmisiin ja välillä se tulee esiin ihmissuhteissa. Kunpa saisin takaisin uskon että kaikki menee hyvin elämässä enkä vain pelkäisi pahinta koko ajan.

"miten todella erilainen kuva eri ihmisille voi tulla miehistä niiden omien elämänkokemusten kautta".

Tuossapa se on. Eri ihmisiä kohdellaan eri tavalla. Eikä se tarkoita sitä, että jotkut ansaitsisivat huonoa kohtelua.

Se on jotkin piirteet ihmisessä, jotka määräävät miten häntä kohdellaan. Jos se on pärstäkerroin, sille ei voi juuri mitään.

Jotkut näyttävät iloisilta ja sympaattisilta. Eivät sellaiset voi edes kuvitella miten kohdellaan jos siltä ei näytä.

Hyvä esimerkki on, kun jokin näyttelijä on puettu "läskipukuun" päivän ajaksi. Se on suurinpiirtein itkenyt illalla, kun on menettänyt uskon ihmisiin. Niin paljon ulkomuoto merkitsee.

Vierailija kirjoitti:

Kai se kysymys on se, että voiko elää tasapainoista ja onnellista elämää, olla maanläheinen siten, että kokee, että on vain hyviä kokemuksia ilman että se johtuukin siitä, että ei ole kokenut ikävyyksiä, ei tunnistaisi niitä, tai että on vähän naiivi. Tuhannen taalan kysymys.:)

Sinä, joka alapeukutit tätä, miksi..?

Olet varmaan positiivinen ihminen, et siis kauheasti muita tuomitse ja otat ihmisen ihmisenä, olet myös järkevä ja hyvällä itsetunnolla varustettu, eli siis sinua on suosinut ne hyvät eväät mitä ihminen tarvitsee jotta tuohon tilanteeseen olet päässyt, hyvä juttu mutta totuus on että kokemuksia on kaikilla ihan laidasta laitaan, joillakin vain hyviä, toisilla enimmäkseen pahoja ja muilla (kuten minulla) on sekä että hyviä että pahoja kokemuksia joista olen oppinut ja päässyt pikkuhiljaa vain niihin hyviin kokemuksiin miesten kanssa sillä itsetuntoni oli surkea nuorempana enkä tiennyt mitä travitsin. Nykyään tiedän ja valitsen hyviä vaihtoehtoja.

Ota myös huomioon että AP ei varmaan kauheasti pyöri netissä, facessa, instassa joissa ihan varmasti tulee vastaan limanuljaskoja ja minä lasken myös limanuljaskat mukaan kuinka moni mies käyttäytyy epäasiallisesti.