Naisen "rempseys"?

Vierailija kirjoitti:

Naisen siis pitää olla hiljaa, kunnes häneltä erehtyy joku "mies" jotain kysymään? Muuten on suotavaa kuunnella hiljaa miehen yksinpuhelua 🙄

Eli vaihtoehdot on joko hiljaisuus tai fingerporin rivo-riitta. Tämä lienee sitä naisten parempaa keskustelutaitoa xD

Vierailija kirjoitti:

Olen miesvaltaisessa työpaikassa ja siinä porukassa "pärjätäkseen" on pakko olla vähän rempseä. Kuin yksi jätkistä. Työasiat hoidetaan rautaisella osaamisella ja muu yhdessäolo töissä on pitkälti aika reteää läpänheittoa. Minulla on sana hallussa, joten en tosiaankaan jää kakkoseksi juttutuokioissa.

Olisiko teidän miesten mielestä parempi, että vain hymyilisin vienosti ja vetäytyisin porukasta syrjään? Sekö minusta tekisi "oikean naisen"?

Hä?

Tilanteen mukaan. Hyväksyn rempseyden kyllä noissa hommissa naiselta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luul

Vierailija kirjoitti:

Voisin kuvitella, että se räväkkä nainen ei viehäty miehestä, joka pelkää häntä ja jolla turvallisuudentunne katoaa räväkän naisen kohdatessaan.

Eli win win, jos ap opettelee vaan välttelemään räväköitä naisia.

Tosin sitten hänelle tulee yllätyksenä, että myös hiljaisella naisella voi olla hyvin voimakas tahto ja sekin pelottaa ap:ta. Oikeastaan kaikki naiset luultavasti pelottavat ap:ta.[/quote

"Hyvin voimakas tahto"? En piittaa kenenkään voimakkaasta tahdosta. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Siinä voi kaikessa rauhassa tuoda tahtoaan esiin. Nainen voi puolestani vääntää itseään millaiselle mutkalle haluaa, en noteeraa tätä tavanomaista enempää.

Pikkuasioista en piittaa, mutta minua ei nainen voi henkisesti nujertaa. Että jos nainen haluaa "voimakasta tahtoaan" kohdentaa minuun, niin hänelle käy aika huonosti, henkisellä tasolla, elle omaa kykyä sopeutua.

Haluan asiallisuutta ja hyvää käytöstä.

ap.

Jostain 50-luvulta kenties?

Mä luulen, että aidosti epäsosiaalinen. Olen melkolailla tuon naispuolinen vastine, ilman ihmispelkoa. Hillitty ja asiallinen, en rempseä, rempseät ihmiset ovat muitakin raskaampia.

Aikanaan miehet inisivät, kuinka kaunis nainen voi olla näin kylmä. (Ongelma korjaayui ajan myötä.) En ole, lähimmilleni, mutta lähelle pääsy on liki mahdotonta. No, kaksi aviomiestä, joku on joskus onnistunutkin. Muut pidän kaukana. Niin ja parisuhteessa kukkoilu on tosiaan täysin turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Iso ääninen, koheltava päälle[ päsmäri. Äänessä alati, juoruaa ja touhuaa. Tähän päälle vielä ruokoton kielenkäyttö.

Nää on niin raskaita ihmisiä...😱

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen siis pitää olla hiljaa, kunnes häneltä erehtyy joku "mies" jotain kysymään? Muuten on suotavaa kuunnella hiljaa miehen yksinpuhelua 🙄

Eli vaihtoehdot on joko hiljaisuus tai fingerporin rivo-riitta. Tämä lienee sitä naisten parempaa keskustelutaitoa xD

Se että nainen on puhelias oli jo merkki rempseydestä. Vitsien kertominenkin nyt oli ihan painajaista. Tuolla jaottelulla olisi miesvaltaisella työpaikalla sitten ihan hiljaa... miksi ihmeessä?

Vierailija kirjoitti:

Rahvaan parissa kasvaneet eivät moiti kiroilua. On ihan vaan sivistyneistön ominaisuus tuo kiroilun kammoaminen.

Meissä akateemisissa myöskin harvemmin on "rempseitä" tai "temperamenttisia" naisia. Temperamenttisuus on minusta yleensä sitä, että kilahdetaan kontrolloimattomasti, jotta saadaan huomio itseensä. Mutta olenkin itse tosi tasainen luonne, siksi ehkä en ymmärrä sitä.

Vappu Pimiä on hyvä esimerkki rempseästä naisesta. Jos taas haetaan enemmänkin räväkkää naista, niin Kaarina Hazard voisi olla aika lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahvaan parissa kasvaneet eivät moiti kiroilua. On ihan vaan sivistyneistön ominaisuus tuo kiroilun kammoaminen.

Meissä akateemisissa myöskin harvemmin on "rempseitä" tai "temperamenttisia" naisia. Temperamenttisuus on minusta yleensä sitä, että kilahdetaan kontrolloimattomasti, jotta saadaan huomio itseensä. Mutta olenkin itse tosi tasainen luonne, siksi ehkä en ymmärrä sitä.

Eikö ole? Et ilmeisesti ole koskaan ollut teekkari tai DI?

Rempseys ei tarkoita teininen draamaa.

Rempseä ihminen voi olla täys helmi tai rasittava ihminen. Mielikuva riippuu kumpaan ajatussuuntaan lähtee.

Positiivista: nauravainen, puhelias, avoin, lempeä, ahkera, valmis yrittämään parhaansa ja oppimaan uutta, sinut itsensä kanssa ja hyvä itsetunto, oma-aloitteinen, ei muodosta klikkejä vaan on kaikkien kaveri, elämäniloinen, ei nillitä turhasta, hyvä stressinsietokyky

Negatiivista: liika suorasukaisuus ja avoimuus, tilan vieminen muilta, kovaääninen, jääräpäinen, urkkiminen ja juoruilu, itsensä korostaminen (erityisesti yhtenä jätkistä) ja metelin pitäminen itsestään ja suorituksistaan, ylipositiivisuus (feikkkiys), pomottaminen, muiden arvostelu, äkkipikaisuus, yleinen syyttäjyys, vouhottaminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahvaan parissa kasvaneet eivät moiti kiroilua. On ihan vaan sivistyneistön ominaisuus tuo kiroilun kammoaminen.

Meissä akateemisissa myöskin harvemmin on "rempseitä" tai "temperamenttisia" naisia. Temperamenttisuus on minusta yleensä sitä, että kilahdetaan kontrolloimattomasti, jotta saadaan huomio itseensä. Mutta olenkin itse tosi tasainen luonne, siksi ehkä en ymmärrä sitä.

Eikö ole? Et ilmeisesti ole koskaan ollut teekkari tai DI?

Rempseys ei tarkoita teininen draamaa.

Meillä taitaa olla vähän eri käsitys sanan merkityksestä. Eivät teekkarit tai DIt ole minusta rempseitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luul

Vierailija kirjoitti:

Voisin kuvitella, että se räväkkä nainen ei viehäty miehestä, joka pelkää häntä ja jolla turvallisuudentunne katoaa räväkän naisen kohdatessaan.

Eli win win, jos ap opettelee vaan välttelemään räväköitä naisia.

Tosin sitten hänelle tulee yllätyksenä, että myös hiljaisella naisella voi olla hyvin voimakas tahto ja sekin pelottaa ap:ta. Oikeastaan kaikki naiset luultavasti pelottavat ap:ta.[/quote

"Hyvin voimakas tahto"? En piittaa kenenkään voimakkaasta tahdosta. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Siinä voi kaikessa rauhassa tuoda tahtoaan esiin. Nainen voi puolestani vääntää itseään millaiselle mutkalle haluaa, en noteeraa tätä tavanomaista enempää.

Pikkuasioista en piittaa, mutta minua ei nainen voi henkisesti nujertaa. Että jos nainen haluaa "voimakasta tahtoaan" kohdentaa minuun, niin hänelle käy aika huonosti, henkisellä tasolla, elle omaa kykyä sopeutua.

Haluan asiallisuutta ja hyvää käytöstä.

ap.

Jostain 50-luvulta kenties?

Mä luulen, että aidosti epäsosiaalinen. Olen melkolailla tuon naispuolinen vastine, ilman ihmispelkoa. Hillitty ja asiallinen, en rempseä, rempseät ihmiset ovat muitakin raskaampia.

Aikanaan miehet inisivät, kuinka kaunis nainen voi olla näin kylmä. (Ongelma korjaayui ajan myötä.) En ole, lähimmilleni, mutta lähelle pääsy on liki mahdotonta. No, kaksi aviomiestä, joku on joskus onnistunutkin. Muut pidän kaukana. Niin ja parisuhteessa kukkoilu on tosiaan täysin turhaa.

Juuri näin. 

On 50-luvulta että tuodaan esiin naisen "voimakasta tahtoa" mihin miehen pitäisi sopeutua. Moni mies tähän kyllä lähteekin.

ap.

Itselleni rempseys ja räväkkyys tuovat tyystin eri asioita mieleen... Räväkkyydestä enemmän tässä ketjussa on nähdäkseni puhuttu: niistä kiroilevista, kouvolatukkaisista, pantterikuvioisiin asuihin pukeutuneista "röökimuijista".

Mielestäni rempseys voi olla paljon positiivisempi ominaisuus. Esim. moni naispuolisista opiskelukavereistani (teekkari) on varsin rempseä. Nauravainen, vaikka suofutismatsiin ilomielin mukaan lähtevä, joviaali ja reilu nainen. Rempseät ottavat porukkaan mukaan tällaiset ujot seinäruusutkin ja ovat niitä, jotka osallistuvat vaivaannuttaviin ryhmäleikkeihin ensimmäisinä, jotta meidän sosiaalisesti taidottomien ei tarvitse. Rempseää naista ei nolota kertoa kuinka housut repesivät pyörän selkään noustessa, vaan osaa nauraa sattumukselle.

Näin minä asian näen... :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä miten tämä on tietty naistyyppi jonka edustajat ovat kuin samasta puusta veistettyjä, räikeä tukka, tosi kova ääni, alkoa kuluu, dominoi keskustelua kuittailemalla kaikille tosi suoraan, lapsellisia päähänpinttymiä ( mä juon vain lehmämukeista, käyn vain tuurissa hakemassa synttärijuomat). Siis yleisesti erittäin jätkämäinen asenne: mitä sitä turhia, hän tekee näin ja se saa passata kaikille.

Mietin onko se joillain joku suojakuori, saa huomiota, pidetään " hyvänä ja persoonallisena " tyyppinä. Ja todellakin näytetään että hänelle ei ryppyillä.

Ainakin minun elämäni helpottui, kun ujous karisi ja uskalsin alkaa osoittaa ajattelukykyäni. Nuorempana olin vain "hiljainen ja omituinen" ja minua kiusattiin sekä lääpittiin estoitta. Kun sain itseluottamusta, minua alettiin kuvailla paljon positiivisemmin ja ennen kaikkea monipuolisemmin: terävä, nokkela, rempseä, fiksu, aikaansaava, erikoinen, älykäs, kohtelias, mielenkiintoinen - jopa noheva.

Miesonnea on ollut niiden miesten kanssa, jotka haluavat haastaa itseään ja jotka lukevat paljon - mutta jotka odottavat samoja valmiuksia myös puolisoltaan.

Suvun vanhat naiset tuovat minulle edelleen esiin, etteivät tykkää miesmäisistä naisista.

Minun kohdallani ainoa ero vanhan ja nykyisen minäni välillä on, etten enää pyydä olemassaoloani anteeksi.

t. 32

Tässä kommentissa on jotenkin vellit ja puurot sekaisin. Rempseä/miesmäinen nainen ei todellakaan ole synomyymi itsevarmalle naiselle/ihmiselle. Itsevarma ihminen ei pyytele  anteeksi olemassaoloaan , mutta se ei tarkoita törkeätä/tökeröä käytöstä. Remseä ei ole = itsevarma.

Eikä naisen tarvitse olla "miesmäinen" ollakseen itsevarma. Nainen voi olla naisellinen ja silti itsevarma, koska ei miesmäisyys naisella tarkoita itsevarmuutta tai naisellisuus naisella epävarmuutta. 

Päinvastoin, itse olisin naisena pois mukavuusalueeltani, jos minun pitäisi alkaa olemaan  miehekäs. Ja miksi naisen pitäisi olla miehekäs ollakseen itsevarma?  

Minua varmasti joku ulkopuolinen saattaisi kuvata rempseäksi.. suurimmaksi osin vain ulkonäön takia, mutta myös, koska saatan joskus olla hiukan kovaääninen. Vihaan kuitenkin itseäni ja haluaisin olla sellainen hiljainen ja näkymätön, jostain syystä vain en osaa ”tappaa” omaa persoonaani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin kuvitella, että se räväkkä nainen ei viehäty miehestä, joka pelkää häntä ja jolla turvallisuudentunne katoaa räväkän naisen kohdatessaan.

Eli win win, jos ap opettelee vaan välttelemään räväköitä naisia.

Tosin sitten hänelle tulee yllätyksenä, että myös hiljaisella naisella voi olla hyvin voimakas tahto ja sekin pelottaa ap:ta. Oikeastaan kaikki naiset luultavasti pelottavat ap:ta.[/quote

"Hyvin voimakas tahto"? En piittaa kenenkään voimakkaasta tahdosta. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Siinä voi kaikessa rauhassa tuoda tahtoaan esiin. Nainen voi puolestani vääntää itseään millaiselle mutkalle haluaa, en noteeraa tätä tavanomaista enempää.

Pikkuasioista en piittaa, mutta minua ei nainen voi henkisesti nujertaa. Että jos nainen haluaa "voimakasta tahtoaan" kohdentaa minuun, niin hänelle käy aika huonosti, henkisellä tasolla, elle omaa kykyä sopeutua.

Haluan asiallisuutta ja hyvää käytöstä.

ap.

Miksi ajattelit että tahto kohdistuisi jotenkin sinuun? Tai että kävisi huonosti?Outo asetelma sun mielessäsi.

Varmaan sen takia, koska henkilö jolle vastasin meni henkilökohtaiselle tasolle kirjoituksessaan. 

ap.

Jokainen olkoon mitä on mutta lähipiirissä on kaksi keski-ikäistä naista. Kovalla äänellä posmotetaan omat ja joskus muidenkin asiat. Yleensä puhe on vaan omassa itsessä ja omissa menoissa. Nauru raikaa kilometrien päähän. Ollaan vähän pahansuovia ja suorasukaisia. Sellainen tilanteeseen kuuluva hienotunteisuus puuttuu. Tehdään itsensä näkyväksi keinolla millä tahansa. Joskus se voi olla ulkoistakin huomionhakuisuutta ja hieman mautonta pukeutumista tai esim. että vaatteet on siistit mutta hampaat harjaamatta ja esim. vanhat kynsilakat kynsissä. Jotenkin haluttaisiin olla hienompia kuin ollaankaan ja eväät riittää. Ollaan usein vähän dominoivia ihmisiä eli päälle päsmätään muille ihmisille.

Usein näillä on kuitenkin pitkä työhistoria eli siinä suhteessa arvostan heitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luul

Vierailija kirjoitti:

Voisin kuvitella, että se räväkkä nainen ei viehäty miehestä, joka pelkää häntä ja jolla turvallisuudentunne katoaa räväkän naisen kohdatessaan.

Eli win win, jos ap opettelee vaan välttelemään räväköitä naisia.

Tosin sitten hänelle tulee yllätyksenä, että myös hiljaisella naisella voi olla hyvin voimakas tahto ja sekin pelottaa ap:ta. Oikeastaan kaikki naiset luultavasti pelottavat ap:ta.[/quote

"Hyvin voimakas tahto"? En piittaa kenenkään voimakkaasta tahdosta. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Siinä voi kaikessa rauhassa tuoda tahtoaan esiin. Nainen voi puolestani vääntää itseään millaiselle mutkalle haluaa, en noteeraa tätä tavanomaista enempää.

Pikkuasioista en piittaa, mutta minua ei nainen voi henkisesti nujertaa. Että jos nainen haluaa "voimakasta tahtoaan" kohdentaa minuun, niin hänelle käy aika huonosti, henkisellä tasolla, elle omaa kykyä sopeutua.

Haluan asiallisuutta ja hyvää käytöstä.

ap.

Jostain 50-luvulta kenties?

Mä luulen, että aidosti epäsosiaalinen. Olen melkolailla tuon naispuolinen vastine, ilman ihmispelkoa. Hillitty ja asiallinen, en rempseä, rempseät ihmiset ovat muitakin raskaampia.

Aikanaan miehet inisivät, kuinka kaunis nainen voi olla näin kylmä. (Ongelma korjaayui ajan myötä.) En ole, lähimmilleni, mutta lähelle pääsy on liki mahdotonta. No, kaksi aviomiestä, joku on joskus onnistunutkin. Muut pidän kaukana. Niin ja parisuhteessa kukkoilu on tosiaan täysin turhaa.

Juuri näin. 

On 50-luvulta että tuodaan esiin naisen "voimakasta tahtoa" mihin miehen pitäisi sopeutua. Moni mies tähän kyllä lähteekin.

ap.

Onhan niitä miehissäkin paljon, jotka pitävät parisuhdetta jonain tahtojen tai herraparatkoon, valtataisteluna. Ehkä ne sitten sopivat toisenlaisille ihmisille, minä en jaksaisi pitkään kuunnella.

Sanakirjasta:

Rempseä:

1. Reipas

2. Mutkaton

3. Rehvakas

4. Reteä

Reipas ja mutkaton nainen kuulostaa teekkarilta tai partiolaiselta, ei kouvolatukkaiselta röökimuijalta... Ehkä rempseiden naisten rehvakkuus ärsyttää niin pahasti, ettei rempseyden hyviä puolia haluta nähdä?

Vierailija kirjoitti:

Sanakirjasta:

Rempseä:

1. Reipas

2. Mutkaton

3. Rehvakas

4. Reteä

Reipas ja mutkaton nainen kuulostaa teekkarilta tai partiolaiselta, ei kouvolatukkaiselta röökimuijalta... Ehkä rempseiden naisten rehvakkuus ärsyttää niin pahasti, ettei rempseyden hyviä puolia haluta nähdä?

Suomalainen ei saa olla itsevarma... etenkään nainen. Siksi tässäkään keskustelussa ei tunnusteta muita naistyyppejä kuin "normaali" ujo nainen ja kamala, kiroileva rivo-riitta. Oikeasti rempseä nainen kuuluu teekkari-partiolais-suojalkapalloilija-eräjaana -kategoriaan. Sellaisiin, joiden itseluottamus voi oudoksuttaa, mutta eivät he omahyväisiä ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä miten tämä on tietty naistyyppi jonka edustajat ovat kuin samasta puusta veistettyjä, räikeä tukka, tosi kova ääni, alkoa kuluu, dominoi keskustelua kuittailemalla kaikille tosi suoraan, lapsellisia päähänpinttymiä ( mä juon vain lehmämukeista, käyn vain tuurissa hakemassa synttärijuomat). Siis yleisesti erittäin jätkämäinen asenne: mitä sitä turhia, hän tekee näin ja se saa passata kaikille.

Mietin onko se joillain joku suojakuori, saa huomiota, pidetään " hyvänä ja persoonallisena " tyyppinä. Ja todellakin näytetään että hänelle ei ryppyillä.

Ainakin minun elämäni helpottui, kun ujous karisi ja uskalsin alkaa osoittaa ajattelukykyäni. Nuorempana olin vain "hiljainen ja omituinen" ja minua kiusattiin sekä lääpittiin estoitta. Kun sain itseluottamusta, minua alettiin kuvailla paljon positiivisemmin ja ennen kaikkea monipuolisemmin: terävä, nokkela, rempseä, fiksu, aikaansaava, erikoinen, älykäs, kohtelias, mielenkiintoinen - jopa noheva.

Miesonnea on ollut niiden miesten kanssa, jotka haluavat haastaa itseään ja jotka lukevat paljon - mutta jotka odottavat samoja valmiuksia myös puolisoltaan.

Suvun vanhat naiset tuovat minulle edelleen esiin, etteivät tykkää miesmäisistä naisista.

Minun kohdallani ainoa ero vanhan ja nykyisen minäni välillä on, etten enää pyydä olemassaoloani anteeksi.

t. 32

Tässä kommentissa on jotenkin vellit ja puurot sekaisin. Rempseä/miesmäinen nainen ei todellakaan ole synomyymi itsevarmalle naiselle/ihmiselle. Itsevarma ihminen ei pyytele  anteeksi olemassaoloaan , mutta se ei tarkoita törkeätä/tökeröä käytöstä. Remseä ei ole = itsevarma.

Eikä naisen tarvitse olla "miesmäinen" ollakseen itsevarma. Nainen voi olla naisellinen ja silti itsevarma, koska ei miesmäisyys naisella tarkoita itsevarmuutta tai naisellisuus naisella epävarmuutta. 

Päinvastoin, itse olisin naisena pois mukavuusalueeltani, jos minun pitäisi alkaa olemaan  miehekäs. Ja miksi naisen pitäisi olla miehekäs ollakseen itsevarma?  

Miehet ovat siis törkeitä ja tökeröitä 😂