Ex vaurioitti mua pysyvästi ja katkaisi sitten välit. Mitä helvettiä voin tehdä enää
Tilanne siis se, että olimme eksän kanssa pari vuotta yhdessä. Muuten meni hyvin, mutta jossakin vaiheessa häneltä alkoi tulla erikoisia kommentteja kuten "sun kanssa on kiusallista", "oot vähän ärsyttävä tänään" jne., vaikka päivä olis ollut samanlainen kuin aina ennenkin. Sitten hänen mielensä yhtäkkiä muuttui ja selitettiin taas siitä kuinka on niin rakastunut/onneksi muutettiin yhteen, ei tiedä mitä tekisi ilman mua ja muuta sellasta.
Pari kuukautta tän jälkeen feikiprofiili otti yhteyttä facebookissa... Sanoi että hänellä on sukupuolitauti, mun pitäisi kuulemma saada tietää, vaikka eksäni kielsi kertomasta. Lopulta ex itse tunnusti että joo, näin pääsi käymään ja hän on itse asiassa pettänyt mua puoli vuotta... Jep, puoli vuotta. Koko homma esitettiin muka syyllisyydentuntoisesti mutta kuitenkin vähän mua syyttäen, lopulta sanoi että on "antanut ymmärtää" rakastavansa mua koska ei halunnut että "mieleni pahoittuu" ja "seksi oli hyvää"... Jotenkin ei edes tuntunut tajuavan millainen temppu tuo oli, vaikka alankin puolesta pitäis olla hyvä looginen päättelykyky.
No, mun mielestä seksi ei aina ollut hyvää, koska senkin kanssa sattui kaikkea erikoista. Kerran heräsin melkein sammuneena siihen, että tää mies oli mun päällä (kuulemma molemmat haluttiin, enkä mä vaan muistanut suostuneeni), pari kertaa myös muutenkin suostutteli tekemään seksissä sellaisia juttuja, joita en selvin päin halunnut tehdä. Kaikkea sellaista oksettavaa, mut ei mitenkään rikollista kuitenkaan. Enää en juo, kun tosta jäi niin turvaton olo.
Erottiin kaiken jälkeen tosi nopealla aikataululla, hän pisti kaverinsa hoitamaan muuttohommatkin. Tosta on nyt puoli vuotta aikaa mutta nuo tulevat mieleen jatkuvasti, seksitauti (en halua kertoa mikä, onneksi ei hiv) tietty muistutuksena kaikesta... On jotenkin niin hyväksikäytetty ja ahdistunut olo. Seksuaaliset jutut olisivat olleet tarpeeksi, mutta sitten vielä tuo pettäminen ja rakkauden vakuuttelu samaan aikaan... Mulla on tämän takia paniikkikohtauksia ja näen painajaisia, psyk. polillakin oon käynyt puhumassa mutta se ei auttanut.
Tuntui että ainoa tapa jolla voin päästä tästä yli on eksälle puhuminen, se että käytäis juttua läpi edes jotenkin, mut siihen ei saanut mitään yhteyttä. Laitoin ihan asiallisen viestin sähköpostilla eikä vastannut, ajattelin ettei ehkä käy siellä usein. Etsin sitten poistamani numeron uudestaan ja kerroin, että kaikesta jäi vähän hyväksikäytetty ja ahdistunut olo. Mut estettiin.
Oon miettinyt muita kanavia ottaa yhteyttä ihan vaan vähän herätelläkseni sitä ihmistä, miten helvetissä joku pystyy tekemään toiselle noin? Seksuaalisesti hyväksikäyttämään ja tartuttamaan seksitaudin, samalla kun valehtelee että rakastaa? En halua aiheuttaa mitään fyysistä kipua, mutta tekee mieli rangaista jotenkin, että ymmärtäisi edes vähän siitä millasta mulla on nyt. Ainoa millä saan oloon edes vähän helpotusta on ajatus siitä, että joko käytäisi tuo läpi tai sitten tekisin edes pienen särön sen nykyiseen elämään. Että sitä edes ärsyttäisi vähän kun saisi pienen muistutuksen siitä, mitä teki mulle ja sille toiselle.
Siitä ihmisestä en välitä enää yhtään, mutta pitäähän tuo selvittää. Tällä tyypillä on reilun ja empaattisen kaverin maine, vaikka ei olisikaan ihan sellainen niin miten joku voi tehdä toiselle noin ja sitten vielä jättää vastaamatta kokonaan?
Kommentit (11)
Anteeksi, en jaksanut lukea loppuun asti, mutta, jos nyt katkeroidut ja jäät noihin menneisiin asioihin vellomaan, niin sinulle tulee tosi kurja loppu elämä ja exä on voittanut ja saanut sen minkä halusi, sinun kurjuuden.
Näytä että pystyt jatkamaan omaa elämääsi, ja tee siitä sellainen kun haluat, koska kukaan muukaan ei sitä sinulle tee kuin sinä itse. Huomaat kyllä aikanaan että sinä olet voittaja. Tsemppiä.
Koita päästä terapiaan puhumaan. Mitään parannusta oloosi tuskin saat exäsi kanssa. Jatka elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Koita päästä terapiaan puhumaan. Mitään parannusta oloosi tuskin saat exäsi kanssa. Jatka elämääsi.
Nimenomaan johonkin terapiaan puhumaan asioista! Myös LUOTETTAVALLE muulle ihmiselle puhuminen voi auttaa.
Jos joku on kuspää, niin ei se kuspää sitä itse tajua - ei puhuminen auta.
Kerro itse itsellesi, että ansaitset parempaa ja laitat jatkossa rajat - etsit itsellesi sen oikeasti sinua rakastavan kumppanin.
Sun pitää ymmärtää että mitä ilmeisimmin sun exä ei ole varustettu normaalilla tunne-elämällä, joten et ikinä tule saamaan sen kanssa aikaan sellaista keskustelua, jonka normaalin ihmisen kanssa saisit. Ei se tule katumaan, tai ymmärtämään, tai pyytämään anteeksi vilpittömästi, tai kertomaan miksi teki kuten teki. Korkeintaan voi ladella moisia, jos haluaa yhä hyötyä sinusta.
Koeta ymmärtää että se on sillä tavalla pipi ja nyt kävi näin, eikä sulla oikein ole muita vaihtoehtoja kuin todeta asia ja koettaa saada itsesi kasaan vaikka terapialla.
Sinun ex on luonnevikainen, eli sanotaan nyt mielisairas eikä sokerikuorruteta jollain persoonallisuushäiriö lätinällä. Jos luulet että saat exääsi ikinä heräteltyä niin se ei onnistu. Hän on nyt jonkun muun virhe ja monen muun tulevan. Näitä ihmisiä on maailma täynnä.
Olen miettinyt onko minussa jotain vikaa, kun olen kohdannut todella järkyttävää kohtelua, mustamaalausta ja muuta. Olen nyt jättänyt asian taakseni ja tiedän että moni olisi kostanut, murtunut jne, mutta itellä on lähinnä fiilis että onneksi en tarvitse noita ihmisiä enää nähdä ja että onhan heillä surkea elämä kun pitää kiusata ja onneksi itse saan iloni muista asioista kuin kiusaamisesta. Niin, siis sillä lailla vikaa, etten jää jumittamaan noihin asioihin vaan katson eteenpäin, tuntuu että se on harvinaista?
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt onko minussa jotain vikaa, kun olen kohdannut todella järkyttävää kohtelua, mustamaalausta ja muuta. Olen nyt jättänyt asian taakseni ja tiedän että moni olisi kostanut, murtunut jne, mutta itellä on lähinnä fiilis että onneksi en tarvitse noita ihmisiä enää nähdä ja että onhan heillä surkea elämä kun pitää kiusata ja onneksi itse saan iloni muista asioista kuin kiusaamisesta. Niin, siis sillä lailla vikaa, etten jää jumittamaan noihin asioihin vaan katson eteenpäin, tuntuu että se on harvinaista?
Resilienssi.
Exäsi on sut rikkonut, mutta ei se sua pysty korjaamaan. Se on sun tehtävä, vaikka se väärältä tuntuukin.
Tuo jätkä vaikuttaa täysin empatiakyvyttömältä ja vastuuntunnottomalta, ei se halua eikä aio puhua sun kanssa, ei se halua kuulla siitä. Sitäpaitsi saat vaan hullun exän maineen. Todennäköisesti menee niin, että kun uuden kanssa tulee ero niin koittaa su taas mut älä mee siihen.
Unohda se. Pura tuntojasi ystävillesi ja terapiassa, tai vaikka täällä palstalla.
Päästä se mies menemään ja katko kaikki siteet, ei se tee sulle mitään hyvää. Keskity itsees, harrasta ja liiku, kohtele itseäsi hyvin ja tee itsellesi mieluisia asioita itsetuntoasi kehittäen.
Elämä ei ole oikeudenmukaista mutta siitä selvitään.
Mun ex oli täys hirviö mua kohtaan viimeisen kuukauden. Olisi ollut tärkeä keskustella, että olisi jäänyt parempi mieli... mutta minkäs teet, kun äijää ei kiinnosta. Mykkäkoulu käynnissä.
Kyllä sattuu, mutta onneksi tämä tynne menee ohi. Mitään hyvää en tule hänestä ikinä sanomaan. Toivottavasti en mitään.
Tekisi mieli kertoa sille, että tuon takia mulla on nykyään nää paniikkikohtaukset ja painajaiset, sanoa että oon lopettanut juomisen kun saan humalassa takaumia sen toiminnasta. Yhteiseltä ystävältä kuulin että sillä on uusi suhde ja ylennys töissä, pitäisi kysyä millä oikeudella se vetää muita mukaan tuollaisen narsistisen ja valehtelevan hyväksikäyttäjän elämään ja on sitten vastaamatta mitään.