Olen 29 ja tuntuu että elämä on jo ohi
Mahdollisuudet yliopisto-opiskeluun menivät vuosia sitten. Nyt olisin vaan säälittävä vanhus nuorten joukossa siellä. Kumppania ei löydy, vaikka olisi jokaisella seuranhakupalstalla. Olen kai liian tavallisen näköinen, enkä ole mitään elämässä saavuttanut. Lapsuudenhaaveeni eli näyttelijäksi opiskelu ei koskaan toteutunut, koska sairastin masennusta koko nuoruuteni. Voiko huonommin mennä?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
30v kaikki on jo nähty loppuelo vaan kärsitään tätä typeryyttä missä ei ole mitään järkeä. En ymmärrä mistä ihmiset saa intonsa kaikkeen tyhjänpäiväisyyten ja oravanpyörässä pyörimiseen.
Hieno asenne !
Mikä keksintö saisi järkeä tähän typeryyteen ?
Tee se
Sul on tosi paha ikä/kolmenkympinkriisi. Mulla oli myös ja kesti monta vuotta.. Nyt päälle kolmenkympin ja ohi on, milloinkohan alkoi helppaamaan - 31 vuotiaana, ehkä?
Auttaisiko lista? Listaat unelmia ja tavoitteita ja ei ku toteuttamaan.
Ja hae niihin opintoihin, oikeesti, hae! Minäkin opiskelen toista tutkintoa näillä vanhoilla päivillä - yliopistolla ihan normisettiä lukea toinen, tai miksei ekakin, ns vanhemmalla iällä. Ne bileet on niin nähty, paljon tehokkaampaa opiskelu nyt.
Tsemppiä, kyl se vielä helpottaa! <3
Nuori olet.