Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka päästä eroon itsesyytöksistä, kun jäi huonoon suhteeseen jumiin vuosiksi ja menetti siinä parhaat aikuisvuotensa?
04.06.2020 |
Vaikka olen jo sinkku, mietin tuota suhdetta ja olen tajunnut, että olisi pitänyt lähteä jo vuosia sitten. Parhaat aikuisvuoteni menivät huonossa parisuhteessa. (25v-37v) Vaikka eron merkit olivat ilmassa jo kolmenkympin kieppeillä. Kaduttaa ja harmittaa. Miten monta hyvää miestä meni ohitseni kun roikuin väärässä?! :'(
Kommentit (38)
Huh. Ehkä tilanteeni ei olekaan niin paha kun erosin juuri paskasta kulissisuhteesta :D
n27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen 44v mies,ja edelleen elän nuoruusvuosia,en jaksa vielä vanhentua. Mutta nyt nuoret naiset pitää kokea lomamatkoilla thaimaassa.Ja niitä matkoja riittää, taas kerran kunhan korona hellittää.
Saitteko lapsia tuossa liitossa?
Itse lohduttaudun sillä, että syntyi sentään jotain hyvää, eli yhteiset lapset, muuten paskasta liitosta. Lapsista olen kiitollinen ja se oikeastaan värjää koko suhteen hieman enemmän kauniin väriseksi. Suhde kesti reilu 10 vuotta, ”parhaat vuodet”.
Vierailija kirjoitti:
Huh. Ehkä tilanteeni ei olekaan niin paha kun erosin juuri paskasta kulissisuhteesta :D
n27
Miten näille nuorille saisi iskostettua päähän, että elämä ei ole ohi kolmekymppisenä vaikka palstamammailevat miehet sitä väittävätkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän harmituksen, mutta itsesyytöksillä jatkat ja pidät huonoa suhdetta elämässäsi. Olet vielä suhteellisen nuori ja sinulla on monta hyvää vuotta edessä, iloa, suhteita, seikkailuja halutessasi mahdollisesti perhe.
Sure suhteen epäonnistuminen loppuun, hyväksy että se on osa sinua ja olet oppinut siinä paljon asioita itsestäsi ja maailmasta ja lopuksi päästä irti.
Älä anna sen tuhota ihanaa tulevaisuuttasi :)
Voit olla onnellinen ja täydellinen myös yksin.
Vierailija kirjoitti:
Saitteko lapsia tuossa liitossa?
Itse lohduttaudun sillä, että syntyi sentään jotain hyvää, eli yhteiset lapset, muuten paskasta liitosta. Lapsista olen kiitollinen ja se oikeastaan värjää koko suhteen hieman enemmän kauniin väriseksi. Suhde kesti reilu 10 vuotta, ”parhaat vuodet”.
Emme saaneet lapsia. En ole oikeastaan koskaan halunnut lapsia ja mies oli samoilla linjoilla asian suhteen. Olen alkanut tosin kyseenalaistamaan tämänkin päätöksen. Olisinko halunnut lapsia toisen miehen kanssa? Nyt se saattaa olla jo liian myöhäistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsienteko voi olla jo myöhäistä mutta miehiä on vapaana kyllä mielin määrin.
Vierailija kirjoitti:
Huh. Ehkä tilanteeni ei olekaan niin paha kun erosin juuri paskasta kulissisuhteesta :D
n27
Ja me toiset emme ole koskaan edes seurustelleet...
n27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20 vuotta sitten hukkasin 2 vuotta elämästäni p*skassa suhteessa, enkä ole vieläkään antanut itselleni anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
37-vuotiaana ei ole vielä elämä ohi. Ehdit tavata monia mielenkiintoisia miehiä! Tuttavani oli "jumissa" huonossa liitossaan vuosikymmeniä. Vihdoin sai erottua viisikymppisenä ja on muuten katkera emäntä ollut siitä lähtien. Puhuu elämättömästä nuoruudestaan. Ukkonsa otti nuoremman.
Miksi tämä kommentti sai niin paljon alapeukkua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän ne olleet "parhaita" vuosia jos olit paskassa suhteessa. Voit ajatella että nyt sulla parhaat vuodet vasta edessä. Ja jotkut on huonossa suhteessa hautaan saakka, aatteles.
Sinun täytyy vain antaa itsellesi omat virheesi anteeksi. Muuten et pääse eteenpäin, vain katkeruus jää kalvamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika mennyt ei palaa vaikka kuinka katuisit.
Nyt vaan lakkaat käyttämästä hyviä vuosiasi murehtimiseen. Minäkin olin paskassa suhteessa mielestäni parhaat vuodet, 25-31. Erosta on vain nelisen kuukautta aikaa, olen edelleen 31 ja Elämä ja ehkä nuoruuskin jatkuu vielä lapsemme kanssa, jota ei olisi jos ei olisi tuota suhdettakaan ollut. Pitää toki nyt tutustua ensin itseeni, että millainen ihminen oikeastaan olinkaan, kun tuossa suhteessa piti koko ajan olla näkymätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh. Ehkä tilanteeni ei olekaan niin paha kun erosin juuri paskasta kulissisuhteesta :D
n27
Miten näille nuorille saisi iskostettua päähän, että elämä ei ole ohi kolmekymppisenä vaikka palstamammailevat miehet sitä väittävätkin?
Minun elämä alkoi 32-vuotiaana kun pääsin narsistieksästäni eroon. Nyt naimisissa ihanan kiltin miehen kanssa ja vauva mahassa.<3
Tajuamalla sen, että elämässä on paljon muutakin kuin jonkun miehen metsästys. En ymmärrä ihmisiä, joiden ainoa tavoite elämässä on löytää joku mies/nainen. Ei ihme ole, että avioeroja on niin paljon, kun onnellisuus ulkoistetaan jonkun toisen ihmisen varaan. Sitten naimisiin menon jälkeen ihmetellään, että tässäkö tämä nyt oli.
Kai siinä jotain hyvääkin oli jos noin pitkäksi aikaa jäit suhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Huh. Ehkä tilanteeni ei olekaan niin paha kun erosin juuri paskasta kulissisuhteesta :D
n27
Onhan se kiva tulla vittuilemaan 10 vuotta vanhemmalle ettei itse ole tehnyt samaa virhettä. Tilannetaju?
Alue: Aihe vapaa
37-vuotiaana ei ole vielä elämä ohi. Ehdit tavata monia mielenkiintoisia miehiä! Tuttavani oli "jumissa" huonossa liitossaan vuosikymmeniä. Vihdoin sai erottua viisikymppisenä ja on muuten katkera emäntä ollut siitä lähtien. Puhuu elämättömästä nuoruudestaan. Ukkonsa otti nuoremman.