Minkä ikäisenä tapasit elämäsi merkittävimmän rakkauden?

25.

Erottiin kolmevitosena vaimon aloitteesta ja loppuelämä onkin ollut p*skaa lapsia lukuunottamatta. Molemmilla.

19-v ja 42-v. Ensimmäisen kanssa yli 20 vuotta yhdessä ja yksi lapsi, hyviä ja huonoja vuosia mutta pääosin vain hyviä muistoja. Edelleen hyvät välit ja yhteinen lapsi pitää meidät tavallaan aina yhdessä. Toisen kanssa nyt yksi vuosi takana ja hyvin on sujunut myös se pahasti parjattu uusperhe-elämä 🙂 Tykätään olla yhdessä ja lapsikin tuntuu tykkäävän tästä uudesta kuviosta 🙂

Tavattiin kun oltiin 11 ja 13. Seurustella tosin alettiin tästä vasta 5 vuotta myöhemmin. :D

Nykyisin ollaan 29 ja 31, naimisissa ja 4 lasta. Kyllä musta tuntuu vieläkin, että tuon miehen kanssa voin kuvitella viettäväni loppuelämäni. ❤️

44v.

15 vuotiaana ja edelleen yhdessä 16 vuoden jälkeen.

Tutustuttiin, kun olin 37. Rakastuttiin, kun olin 47. Nyt 7 vuotta myöhemmin olemme hyviä ystäviä, elämä tuli rakkauden väliin...

39

86 marraskuu - 89 lokakuu. Oltiin 16-19. Vieläkin kaipaan häntä ja muistelen yhteistä aikaamme paljon. Elämä eroitti, tahoillamme omat elämät olleet jo vuosikymmenet muualla. Olen saanut hyvän elämän, miehen, kodin sekä arvostetun työn. En haluaisi häntä enää tavata. Maailma on muuttunut, me olemme kumpikin muuttuneita. Meillä ei olisi enää mitään yhteistä. Paitsi muistot. Niitä haluan vaalia. Silloin kun olin vielä nuori.

Mistäs sitä tietää kun on ehkä 40 vuotta ainakin eloa jäljellä. Mutta puolet elämästä kestänyt suhde alkoi 19 vuotiaana.

43 olin ja nyt 14 vuotta yhdessä.

22-vuotiaana.Hän oli 27.

Yhdessä 14 vuotta❤️

33-vuotiaana.

22 vuotiaana mut tajusin tunteeni vasta 27 vuotiaana. Ny tässä työstänki et saatais toisemme ❤

Yleensä se on se nuoruuden rakkaus se oikea mutta tuet voi erota ja voi tapahtua pahojakin asioita mutta kyllä se rakkaus pysyy siellä salaisesti.

31 v.

35-v. Nyt naimisissa 25 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

14v. En saanut häntä koskaan.

N 38

Minä olin 13 vuotias, en myöskään häntä saanut. Naapurin poika ja ikäiseni. Rakastuin liian nuorena hän ei vielä siinä vaiheessa että olisi kyennyt rakastumaan.

Tapasin ihanan mieheni 51-vuotiaana. Hän oli ensimmäinen mies, jolle olen ollut uskollinen. Jotainhan se kertoo. Aiemmat olivat vain menoksi. 

   Ensimmäinen aviomieheni oli kiva naapurinpoika. Olin silloin 30-vuotias, joten AP kyllä sinä sen kivan naapuripojan löydät. 975

Vaikea sanoa, kai merkityksellisn rakkaus on mieheni koska hänen kanssaan olen jakanut eniten ja suhde on ollut pisin, paras ja vaiherikkain. Ainakin tästä suhteesta toivottavasti tulee se kirkkaasti elämän pituinen suhde, nyt takana reilu 10 vuotta. Mieheni tapasin siis 20-vuotiaana, ihastuin alussa, mutta rakastuin vasta vähitellen kun oltiin jo saatu lapsetkin. Tosin tämä tuntuu oikeastaan paremmalta. Elämä yhdessä ei ollut niin helppoa, että tunteet olisivat vahvistuneet salamana.

Olen rakastunut sen lisäksi kahdesti, toisen hyvin merkittävän ihmisen tapasin 10-vuotiaana ja rakastuin 13-14-vuotiaana. Suhde vaikutti paljon teini-iässä ja oli oikeastaan parasta mitä minulla oli elämässä. Kaipailin häntä välillä vielä parikymppisenäkin. Onneksi päädyin yhteen kuitenkin mieheni kanssa, hänellä on ollut niin paljon parempi vaikutus, ei tyhjiä lupauksia vaan lupaukset pidetään. Ensirakkaus on melkoinen rimanalittaja ja tiedän, ettei edes tapaa lapsiaan.

18 vuotiaana - edelleeen yhdessä, naimisissa, onnellisina, 36 vuotta myöhemmin! <3