Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä tapasit elämäsi merkittävimmän rakkauden?
Minkä ikäisenä tapasit elämäsi merkittävimmän rakkauden? Pelkään että en tapaa koskaan, koska olen jo 30-vuotias ja sinkku ollut aina..
Kommentit (1372)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te jotkut rakastutte koko ajan? Mä oon 25 enkä oo ikinä ollut rakastunut. Teininä oli yksi voimakas ihastuminen ja aikuisiällä yksi lievä. En oo ikinä seurustellut.
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole vielä tavannut..
Narsistin uhri 34-v
En sano tätä pahalla mutta älä jää uhriksi loppuelämäksesi vaan hae apua terapiasta. Ei kannata pilata elämää ja mahdollisuuksia sen takia mitä joku on joskus sinulle aiheuttanut. Iästäsi päättelen että olet vapaa ja elät omaa elämääsi nyt kuitenkin. Jätä menneisyys taakse.
Melkein 14. Nykyään aviomies ja minä melkein 30 :)
24-vuotiaana tapasin netissä ranskalaisen nuoren naisen eli 3 vuotta sitten ja kaukoihastuin. Katsotaan mitä tästä tulee kun toivottavasti pääsen yliopistovaihtoon Ranskaan ja näkemään sen nuoren naisen livenä ja vissiin tapaamaan myös sen perheen kun asuu vissiin vielä kotona. Tuolla päin Eurooppaa kun nuoret asuu kotonaan pidempään kuin täällä Pohjolassa ellei nyt käy välillä opiskelemassa isommassa kaupungissa ja siellä asu yksin tai muiden kanssa. Tosin
en myöskään laske pois ihastumista muihin
kun mikään sen ranskalaisen nuoren naisen kanssa ei oo vielä kirkossa kuulutettu. Silti oon sen suomalainen kaveri jos tää juttu ei etene vakavampaan suuntaan. On va voir.
T: M27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 17 v. Tyttö oli juuri täyttänyt 12 v. On ainoa tyttö elämässäni, joka sydämmestään väitti minulle rakastavansa. Ehdotti jopa seksiä. Olin hänelle hyvä perhetuttu. Kun menin armeijaan, en ole senjälkeen häntä tavannut. Nyt olen 73 v. Ajattelen kyllä häntä vielä silloin tällöin. Mitenkähän olisi ystävyys siinä iässä voinut jatkua?
Opiskelen siis ranskaa pääaineenani yliopistossa joten mun ranskan kielitaito on jo ihan hyvällä tasolla ja kehittyy vielä tässä tulevien vuosien aikana.
T: se edellisen viestin kirjoittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tavannut, enkä usko tapaavani.
M39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
22 vuotiaana, siitä on nyt 37 vuotta. Päivääkään en ole katunut. Keitti juuri kahvit ja piparia on myös tarjolla :)
19-vuotiaana. Oltiin muutama vuosi kavereita ennen kuin alettiin seurustelemaan. Nyt ollaan oltu naimisissa jo reilu 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
22. Oli itsellä jo aika lailla kokemusta, takana pidempääkin seurustelua. Tämä sitten kolahti.
Vierailija kirjoitti:
23
Sama. Ihan järjetön ihastuminen. En kestänyt sitä pakahduttavaa tunnetta. Oltiin hetki yhdessä. Tapailtiin, yhteiltiin satunnaisesti. Hän kuoli 2018. Ikävä joskus. Vieläkin.
Nykyisen puolison tapasin 33v. Oltu yhdessä kohta 30v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15-vuotiaana, kunnolla tutustuttiin 21-vuotiaana. Kohta 10 vuotta oltu yhdessä
16 vuotiaana. Emme tunteneet toisiamme entuudestaan. Tunne oli molemminpuolinen, erittäin voimakas ja intohimoinen. Kemiat kohtasivat. Olemme yhdessä melkein 20 v jälkeen. Lapsia on. Vaikka arki ja ruuhkavuodet vie mennessään, löytyy edelleen tarvittaessa se kipinä jonka vuoksi päädyttiin yhteen. En ihan vastaavanlaista, mutta samansuuntaista vetovoimaa tunsin toista kohtaan noin 25 vuotiaana. Se ei kuitenkaan johtanut mihinkään sillä olin kuitenkin seurustelusuhteessa.
Eli vastauksena ap:n tiedusteluun- olisiko se rakkaus kuitenkin vain voimakasta seksuaalista vetovoimaa?
31-vuotiaana ja ennen tätä on ollut parisuhteita
16-vuotiaana lukiossa. Hän oli kyllä päättänyt mennä naimisiin kanssani jo 10-vuotiaana.
20 vuotiaana.
Ensi kesänä 20 vuotta yhdessä