Raskauden yrittäminen - kauanko yrititte esikoista?
Olemme mieheni kanssa jo jonkun aikaa yrittäneet raskautta, olemme molemmat kolmikymppisiä. Raskaus ei ole alkanut ja tämä kuukausittaisessa syklissä eläminen turhauttaa ja väsyttää. Menkkojen alkamisaikaan saa jännittää ja lopulta pettyä, kun menkat alkaa. Sen jälkeen on pari viikkoa ns. normaalia elämää ja sitten yrittämistä ovulaation aikoihin. Yrityksen jälkeen elän seuraavien kuukautisten alkuun niin kuin olisin raskaana, jotta en ruokavaliolla tm. vahingoittaisi mahdollista raskautta. Kuukautisten lähestyessä pohdin, ovatko oireet raskausoireita vai kuukautisiin liittyviä. Kun kuukautiset taas alkaa, niin harmittaa ja olen pettynyt. Kauanko te muut yrititte esikoista? Miltä teistä tuntui, jos lasta ei kuulunut?
Kaipaisin tähän ketjuun vertaistukea. Raskaus on meille molemmille toivottu asia, joten en kaipaa kommentteja, että kannattaisi jättää lapset tekemättä.
Ap
Kommentit (516)
Vierailija kirjoitti:
On normaalia kestää joitakin kuukausia, vaikka ei olisi mitään ongelmia.
Luin joskus enemmänkin tutkimustietoa hedelmällisyydestä ja sain tietää, että jos miehellä ja naisella on kaikki kunnossa, ovat hedelmällisessä iässä ja yhdyntä tapahtuu täsmälleen ovulaation aikaan, niin hedelmöittymisen todennäköisyys on tuolloin noin 30%. Tämä tuli minulle yllätyksenä, että todennäköisyys ei ole tuon suurempi, vaikka ns. kaikki osuisi ihan nappiin.
Simppelillä matikalla voisi siis tuosta laskea, että täysin tervekin pari tarvitsee keskimäärin vähintään kolme "täydellistä" yritystä, että todennäköisesti raskautuu. Sitten jos on mitä vaan hedelmällisyyttä heikentävää tekijää mukana (stressi, sairaus, ylipaino, ajoitus ei osu ihan kohdilleen...) niin todennäköisyys raskautua pienenee. Eli ei ole yhtään epänormaalia että raskautumisessa kestää, eikä se välttämättä kerro hedelmällisyysongelmista.
Itseasiassa todennäköisyyslaskennalla kolmen ”täydellisen” yrityksenkin jälkeen (jossa siis todnäk raskautua kussakin kierrossa olisi tuo 30 %) todennäköisyys tulla raskaaksi on vain n. 66 % (lasketaan vastatapahtuman kautta 1-0,7^3=0,657) eli esimerkiksi yli 90 prosentin todennäköisyyteen päästään vasta seitsemällä ”täydellisellä” yrityksellä.
T. hieman pakkomielisesti todennäköisyyslaskuja laskeskellut, 3 kuukautta yritystä takana 🙈
Kerran.
Vaimo tuli yövuorosta ja istahti päälleni, kun olin vielä nukkumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia kestää joitakin kuukausia, vaikka ei olisi mitään ongelmia.
Luin joskus enemmänkin tutkimustietoa hedelmällisyydestä ja sain tietää, että jos miehellä ja naisella on kaikki kunnossa, ovat hedelmällisessä iässä ja yhdyntä tapahtuu täsmälleen ovulaation aikaan, niin hedelmöittymisen todennäköisyys on tuolloin noin 30%. Tämä tuli minulle yllätyksenä, että todennäköisyys ei ole tuon suurempi, vaikka ns. kaikki osuisi ihan nappiin.
Simppelillä matikalla voisi siis tuosta laskea, että täysin tervekin pari tarvitsee keskimäärin vähintään kolme "täydellistä" yritystä, että todennäköisesti raskautuu. Sitten jos on mitä vaan hedelmällisyyttä heikentävää tekijää mukana (stressi, sairaus, ylipaino, ajoitus ei osu ihan kohdilleen...) niin todennäköisyys raskautua pienenee. Eli ei ole yhtään epänormaalia että raskautumisessa kestää, eikä se välttämättä kerro hedelmällisyysongelmista.
Itseasiassa todennäköisyyslaskennalla kolmen ”täydellisen” yrityksenkin jälkeen (jossa siis todnäk raskautua kussakin kierrossa olisi tuo 30 %) todennäköisyys tulla raskaaksi on vain n. 66 % (lasketaan vastatapahtuman kautta 1-0,7^3=0,657) eli esimerkiksi yli 90 prosentin todennäköisyyteen päästään vasta seitsemällä ”täydellisellä” yrityksellä.
T. hieman pakkomielisesti todennäköisyyslaskuja laskeskellut, 3 kuukautta yritystä takana 🙈
Okei täytyy heti tulla mainitsemaan vielä, että en oikeasti tiedä, pitäisikö raskausyrityksissä käyttää oikeasti tätä laskutapaa vai yksinkertaista todennäköisyyksien yhteenlaskua, riippuu varmaan siitä, onko yrityksillä toisiinsa vaikutusta vai ei tms. 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari vuotta. Itsellä vaikea raskautua; yritetty nyt toista taas kohta 2v eikä nappaa. Ylipaino on merkittävä este btw.
Minä olen normaalipainoinen, miehellä on ylipainoa.
Ap
Siis nykynormaali vai oikeasti normaali?
Ensimmäisen kuukauden sisään ehkäisyn lopettamisesta. 27-vuotiaana.
Esikoinen sai alkunsa 2kierron jälkeen. Toista ja kolmatta saikin sit pidempään yrittää, ikäerot noin 4v, vaikka aina edellisen ollessa noin 1v oli toivottua. Ei kyllä mitenkään "tähdätty" tiettyihin päiviin, vaan enemmän tulee jos on tullakseen mielellä. 3 keskenmenoakin tuli nuorempia odotellessa, 1kpl ekan ja tokan välissä, 2kpl tokan ja kolmannen, se oli rankkaa.
Ikä vaikuttaa varmaan paljon. Olin 25 kun saimme esikoisen, ja sitten 29 kun toisen, ja 33 kun kolmannen. Nykypäivän elämä ja naisen luonnollinen lisääntymis-ikä ei käy yksiin oikein nykyään. Tosi moni on "valmis äidiksi" noin 30-35v iässä. Mutta se on jo vaikeampaa silloin.
Vierailija kirjoitti:
Pari vuotta. Itsellä vaikea raskautua; yritetty nyt toista taas kohta 2v eikä nappaa. Ylipaino on merkittävä este btw.
Minä tulin raskaaksi vahingossa vaikka söin pillereitä ja olin ylipainoa oli silloin 18 kg. Ihan terveen lapsen synnytin. Niin eli miten se ylipaino oli este? Ja en minäkään ollut silloin mikään teini vaan 32 kun raskaaksi tulin
Vuosi yritettiin itsekseen. Sitten mentiin hoitoihin ja puolen vuoden hoitojen jälkeen tulin raskaaksi. Oltiin 28v. Toista alettiin yrittämään 31v ja mentiin suoraan hoitoihin joista vajaan vuoden kuluttua onnistui. Minulla todettiin siis ongelmia hedelmällisyyden kanssa.
Itsellä meni 3 vuotta. Emme varsinaisesti yrittämällä yrittäneet lasta, mutta ehkäisy jätettiin pois mentaliteetilla "lapsi tulkoon, jos on tullakseen". Olin 28v lapsen syntyessä.
Edelliseen lisään vielä, että tosiaan yhdyntöjä oli epäsäännöllisesti(joskus useampi viikkokin välissä), joten en tiedä miten paljon nopeammin raskautuminen olisi tapahtunut totisella yrittämisellä.
- 351
Esikoisen saimme neljännestä kierrosta 36-vuotiaana. Toinen ensimmäisellä 39-vuotiaana ja kolmas ihan vahingossa 42-vuotiaana.
3vuotta tahkottiin ekaa mutta ”vain” 6kk tokaa mihin mahtui keskenmenokin, Ikä 30v. ja 35v.
Noin 5-6 kertaa siinä taisi mennä. Toisen lapsen kohdalla menikin sitten vuosia.
Kahdeksan vuotta, kaikki keinot käytettiin. Useita keskenmenoja, ei lasta.
2,5 vuotta. Vuoden jälkeen hakeuduin gynelle. Löytyi PCOS ja päästiin lähetteellä julkiselle hoitoihin. Suosittelen samaa, jos vuodessa ei tärppää. Lisääntymishäiriöt ovat yllättävän yleisiä, eikä niissä ole mitään hävettävää.
Kolme kiertoa. Oltiin 40. Ja kyse mun esikoisesta ja miehen 3. Tätä ennen kärsin lapsettomuudesta pitkässä suhteessa...
Jätin pillerit pois ja raskaus alkoi seuraavassa kuussa, olin 29 v. Toinen vei kaksi kuukautta, olin 32 v.
- eka toisesta kierrosta
- toka n 1,5 vuotta. Kohdun ulkopuolinen
raskaus.
- kolmas n 1,5 vuotta. Takana yksi
epäonnistunut IVF. Ikäero esikoiseen 3.5v
- neljäs pakastealkioista. Ikäero kolmannen ja
neljännen välillä 4 vuotta
- viides sai alkunsa spontaanisti. Ikäero
edelliseen kuusi vuotta.
Ehkäisyä ei ole käytetty sen jälkeen, kun se jäi pois ekasta yrityksestä. Yhteensä siis noin viisi raskautta 13 vuoden yrityksestä. Lapsia neljä.
Olimme olleet 3 v naimisissa ja kyllä paljon silloin harrastimme seksiä eli tulin heti raskaaksi, olin ollut hänelle jo kahdesti raskaana, eka oli abortti ja toka keskenmeno ja kolmas oli sitten meidän ensimmäinen lapsemme ja siihen jäi lapsenteko, aivan hirveä kokemus koko synnytys, ei mitään kivunlievennystä saanut ja siksi halusimme abortin kun ei meillä ollut vielä kunnon kotia, olimme nuoria ja nyt sitten on kaikki mitä haluamme elämältä, seksiä ei enää ole niin paljon mutta on kuitenkin, 50 vuotiaita olemme. Päällä kannattaa olla ja nostaa jalat seinälle sen ihanuuden jälkeen puoleksi tunniksi.
30-vuotiaana tulin heti ekasta kierrosta raskaaksi, 33-vuotiaana meni 4 kk ja 37-vuotiaana meni 6 kk.