Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 41 v. Lihaksiin ikään kuin koskee hirveästi koko ajan enkä jaksa tehdä yhtään mitään. Näin ollut jo vuoden ja olenkin sairaslomalla masennuksen takia. Mutta nuorena kun olin masentunut niin pystyin ja jaksoin silti esim urheilla. Nyt vain särkee joka paikkaa.
Nuorena masentuneena näin myös tulevaisuudessa jotain toivoa. Nyt on vaan pelkkää harmaata loppuluisua.
Eikö hoito tehoa? Lääkkeet/terapia??
On vielä muitakin keinoja.
Tsemppiä sulle🤔
Eipä oikein, kun olen niin moniongelmainen. Kaikki lähtee jo sairaasta lapsuudesta ja tunnekylmistä sadistisista vanhemmista minkä myötä kehityin niin epänormaaliksi etten ikinä saanut mitään hyviä normaaleja ihmissuhteita. Olenkin ollut yksin jo 10 vuotta mikä on tuskallista kun pohjimmiltaan kaipaan ihmisten seuraa, mutten ole riittävän normaali saadakseni hyviä ihmissuhteita. Olen totaalisessa ihmissuhdevajeessa eikä tämä iän myötä ainakaan helpotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ontuva ja vaivalloinen kävelytyyli antaa kyllä todella tätimäisen ja vanhan kuvan ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 41 v. Lihaksiin ikään kuin koskee hirveästi koko ajan enkä jaksa tehdä yhtään mitään. Näin ollut jo vuoden ja olenkin sairaslomalla masennuksen takia. Mutta nuorena kun olin masentunut niin pystyin ja jaksoin silti esim urheilla. Nyt vain särkee joka paikkaa.
Nuorena masentuneena näin myös tulevaisuudessa jotain toivoa. Nyt on vaan pelkkää harmaata loppuluisua.
Eikö hoito tehoa? Lääkkeet/terapia??
On vielä muitakin keinoja.
Tsemppiä sulle🤔Eipä oikein, kun olen niin moniongelmainen. Kaikki lähtee jo sairaasta lapsuudesta ja tunnekylmistä sadistisista vanhemmista minkä myötä kehityin niin epänormaaliksi etten ikinä saanut mitään hyviä normaaleja ihmissuhteita. Olenkin ollut yksin jo 10 vuotta mikä on tuskallista kun pohjimmiltaan kaipaan ihmisten seuraa, mutten ole riittävän normaali saadakseni hyviä ihmissuhteita. Olen totaalisessa ihmissuhdevajeessa eikä tämä iän myötä ainakaan helpotu.
Traumat voi oireilla selittämättömänä fyysisenä kipuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 41 v. Lihaksiin ikään kuin koskee hirveästi koko ajan enkä jaksa tehdä yhtään mitään. Näin ollut jo vuoden ja olenkin sairaslomalla masennuksen takia. Mutta nuorena kun olin masentunut niin pystyin ja jaksoin silti esim urheilla. Nyt vain särkee joka paikkaa.
Nuorena masentuneena näin myös tulevaisuudessa jotain toivoa. Nyt on vaan pelkkää harmaata loppuluisua.
Eikö hoito tehoa? Lääkkeet/terapia??
On vielä muitakin keinoja.
Tsemppiä sulle🤔Eipä oikein, kun olen niin moniongelmainen. Kaikki lähtee jo sairaasta lapsuudesta ja tunnekylmistä sadistisista vanhemmista minkä myötä kehityin niin epänormaaliksi etten ikinä saanut mitään hyviä normaaleja ihmissuhteita. Olenkin ollut yksin jo 10 vuotta mikä on tuskallista kun pohjimmiltaan kaipaan ihmisten seuraa, mutten ole riittävän normaali saadakseni hyviä ihmissuhteita. Olen totaalisessa ihmissuhdevajeessa eikä tämä iän myötä ainakaan helpotu.
Traumat voi oireilla selittämättömänä fyysisenä kipuna.
Myös esivaihdevuodet voivat oireilla selittämättömillä kivuilla ja masennuksella. Ehkäpä tarvitsetkin masennuslääkkeiden sijaan hormonikorvaushoitoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 41 v. Lihaksiin ikään kuin koskee hirveästi koko ajan enkä jaksa tehdä yhtään mitään. Näin ollut jo vuoden ja olenkin sairaslomalla masennuksen takia. Mutta nuorena kun olin masentunut niin pystyin ja jaksoin silti esim urheilla. Nyt vain särkee joka paikkaa.
Nuorena masentuneena näin myös tulevaisuudessa jotain toivoa. Nyt on vaan pelkkää harmaata loppuluisua.
Eikö hoito tehoa? Lääkkeet/terapia??
On vielä muitakin keinoja.
Tsemppiä sulle🤔Eipä oikein, kun olen niin moniongelmainen. Kaikki lähtee jo sairaasta lapsuudesta ja tunnekylmistä sadistisista vanhemmista minkä myötä kehityin niin epänormaaliksi etten ikinä saanut mitään hyviä normaaleja ihmissuhteita. Olenkin ollut yksin jo 10 vuotta mikä on tuskallista kun pohjimmiltaan kaipaan ihmisten seuraa, mutten ole riittävän normaali saadakseni hyviä ihmissuhteita. Olen totaalisessa ihmissuhdevajeessa eikä tämä iän myötä ainakaan helpotu.
Traumat voi oireilla selittämättömänä fyysisenä kipuna.
Myös esivaihdevuodet voivat oireilla selittämättömillä kivuilla ja masennuksella. Ehkäpä tarvitsetkin masennuslääkkeiden sijaan hormonikorvaushoitoa?
Kyllä kyse on ennemmin noista traumoista, koska olen huomannut että kivut helpottaa jos saan osakseni empaattista vuorovaikutusta mutta sitä vaan on tarjolla erittäin harvoin. Eipä sillä, kohtahan ne vaihdevuodetkin pukkaa päälle kaiken muun kamalan lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lonkka ja polvileikkaukset
Miten olet päässyt? Minulla todettiin oikeassa polvessa kulumaa ja nivelrikkoa. Yksityisellä maksoin itse kuvaukset, koska julkisen puolen työterveydestä sain vain särkylääkettä 2 käyntikerralla. Menin kuvauksen jälkeen omalle terveysasemalle saadakseni lähetteen tekonivelleikkaukseen. Arvio oli, että pitää odottaa noin 5 vuotta. Siis ei leikkausta vaan sitä että suostutaan asentamaan se tekonivel. Liian nuori olen lääkärin mukaan ja kun ei vaikuta työntekoon.
On päiviä jolloin en pysty kävelemään työpaikan rappusia vuorotahtiin, pitää nousta vasen jalka edellä. Ennen kävin naisten höntsä-sählyssä. Se oli pakko lopettaa kun polvi kipeytyy. Joskus se turposikin. Lääkäri ehdotti kortisonipiikkiä, jos turpoaa vielä. Miksei sitä vaan voisi leikata? Yhteiskunnan säästölinja. Se että ihmiset joutuu polvikivun takia jättämään liikuntaharrastuksia, maksaa loppupelissä paljon enemmän, voi tulla muutakin terveysvaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonkka ja polvileikkaukset
Miten olet päässyt? Minulla todettiin oikeassa polvessa kulumaa ja nivelrikkoa. Yksityisellä maksoin itse kuvaukset, koska julkisen puolen työterveydestä sain vain särkylääkettä 2 käyntikerralla. Menin kuvauksen jälkeen omalle terveysasemalle saadakseni lähetteen tekonivelleikkaukseen. Arvio oli, että pitää odottaa noin 5 vuotta. Siis ei leikkausta vaan sitä että suostutaan asentamaan se tekonivel. Liian nuori olen lääkärin mukaan ja kun ei vaikuta työntekoon.
On päiviä jolloin en pysty kävelemään työpaikan rappusia vuorotahtiin, pitää nousta vasen jalka edellä. Ennen kävin naisten höntsä-sählyssä. Se oli pakko lopettaa kun polvi kipeytyy. Joskus se turposikin. Lääkäri ehdotti kortisonipiikkiä, jos turpoaa vielä. Miksei sitä vaan voisi leikata? Yhteiskunnan säästölinja. Se että ihmiset joutuu polvikivun takia jättämään liikuntaharrastuksia, maksaa loppupelissä paljon enemmän, voi tulla muutakin terveysvaikutusta.
Minä olen vasta nelikymppinen, mutta todella paha kuluma toisessa polvessa. Olen liikunnassa telonut polveni niin monta kertaa nuorena. Minä olen saanut apua hyaluronihaposta, jota pistetään polveen. Ennen puhuttiin kukonheltasta. Tekonivelen saan kuulema vasta viisikymppisenä, eli melkein kymmenen vuotta saa odotella.
Vierailija kirjoitti:
Ihonväriset isot maxi sloggi alushousut
😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peilistä ei katso kaunis nainen vaan vanha mummo 👵
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonkka ja polvileikkaukset
Miten olet päässyt? Minulla todettiin oikeassa polvessa kulumaa ja nivelrikkoa. Yksityisellä maksoin itse kuvaukset, koska julkisen puolen työterveydestä sain vain särkylääkettä 2 käyntikerralla. Menin kuvauksen jälkeen omalle terveysasemalle saadakseni lähetteen tekonivelleikkaukseen. Arvio oli, että pitää odottaa noin 5 vuotta. Siis ei leikkausta vaan sitä että suostutaan asentamaan se tekonivel. Liian nuori olen lääkärin mukaan ja kun ei vaikuta työntekoon.
On päiviä jolloin en pysty kävelemään työpaikan rappusia vuorotahtiin, pitää nousta vasen jalka edellä. Ennen kävin naisten höntsä-sählyssä. Se oli pakko lopettaa kun polvi kipeytyy. Joskus se turposikin. Lääkäri ehdotti kortisonipiikkiä, jos turpoaa vielä. Miksei sitä vaan voisi leikata? Yhteiskunnan säästölinja. Se että ihmiset joutuu polvikivun takia jättämään liikuntaharrastuksia, maksaa loppupelissä paljon enemmän, voi tulla muutakin terveysvaikutusta.
Minä olen vasta nelikymppinen, mutta todella paha kuluma toisessa polvessa. Olen liikunnassa telonut polveni niin monta kertaa nuorena. Minä olen saanut apua hyaluronihaposta, jota pistetään polveen. Ennen puhuttiin kukonheltasta. Tekonivelen saan kuulema vasta viisikymppisenä, eli melkein kymmenen vuotta saa odotella.
No sitten eri sairaanhoitopiireillä on eri linjaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peilistä ei katso kaunis nainen vaan vanha mummo 👵
"Peili näyttää vain sen, minkä voi" 😉
En oo tätimäistynyt, enkä aiokaan. Hoikka, vaalea paksu pitkä tukka, hyvä ryhti, tyylikkäät vaatteet, sileä iho, hyvä mieli, reipas olemus, valoisa leikkisä luonne.
N43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on muukin elämä ihan per seellään niin ei yhtään naurata nää hamsterinposket. Äidiltä peritty. Vielä noin viisi vuotta sitten kolmivitosena leukalinja oli selkeä, en tajunnutkaan miten paljon se leuan malli vaikuttaa ulkonäköön. Leukani on aina ollut sellainen matala ja heikko. Vahvaleukaisilla ja korkeaposkipäisillä se naama ei niin valahda iän myötä. Naamani on myös aina ollut tosi epäsymmetrinen eikä se nyt tästä kaunistu.
Vierailija kirjoitti:
En oo tätimäistynyt, enkä aiokaan. Hoikka, vaalea paksu pitkä tukka, hyvä ryhti, tyylikkäät vaatteet, sileä iho, hyvä mieli, reipas olemus, valoisa leikkisä luonne.
N43
Vartuhan 10v🤔
Vierailija kirjoitti:
Mulla on muukin elämä ihan per seellään niin ei yhtään naurata nää hamsterinposket. Äidiltä peritty. Vielä noin viisi vuotta sitten kolmivitosena leukalinja oli selkeä, en tajunnutkaan miten paljon se leuan malli vaikuttaa ulkonäköön. Leukani on aina ollut sellainen matala ja heikko. Vahvaleukaisilla ja korkeaposkipäisillä se naama ei niin valahda iän myötä. Naamani on myös aina ollut tosi epäsymmetrinen eikä se nyt tästä kaunistu.
Ei se naama korkeaposkisella ja vahvaleukaisella valahdakaan niin nopeasti, mutta he miehistyvät. Kun leuka levenee vanhetessa, alkaa näyttää vähän miehekkäältä. Juuri kesällä tapasin hyvän ystävän lukioajoilta ja mieleen nousi vain ajatus, että onpa tullut miehen näköiseksi.
Minulla on pistetty vähän tasoittavaa ainetta sibelius-ryppyihin. En tässä mainosta tarkemmin, mutta kyse ei ole botoxista.
Se maksaa rahaa. Liikaa.
Ihon väri naamassa on muuttunut, tullut punakkuutta, joka voi välillä lehahtaa. Kosmetologi sanoi, että couperosa-iho. Alkoholi, etenkin viinilasillinen, aiheuttaa hetkessä punoitusoireen. Joskus saunan jälkeen naama jää tuntikausiksi punoittamaan. Jos syön hyvin mausteista ruokaa, en hikoile kuten eräät, mutta on riski, että posket lehahtaa punaiseksi. Tämän takia en syö ravintoloissa mausteista ruokaa enkä ota viiniä. Jos joskus tekee mieli viinilasillinen tai pari juoda, teen sen kotona enkä katso peiliin. Nuorena olin kova saunomaan ja käymään uimahallissa. Nyt uimahallissa posket kuumottaa, naaman iho ärtyy, jos sukeltaa tai saunoo. Järvessä uidessa sitä ei tapahdu, eli johtuisiko kloorivedestä tuo reaktio. Ja ihon ohenemisesta ja herkistymisestä tietysti se juurisyy.
Vierailija kirjoitti:
Ontuva ja vaivalloinen kävelytyyli antaa kyllä todella tätimäisen ja vanhan kuvan ihmisestä.
Se on jo "mummoa"
Olein tätiytynyt. Juttelen kävely/hiihtolenkillä käydessäni mummojen ja muiden täti-ihmisten kanssa. En jaksa enää tätä, kuinka menneet muotivillitykset tulevat uudestaan. Viihdyn kotipihalla tuulipuvussa ja matalavartisissa kumppareissa kitkemässä ja poimimassa marjoja. En löydä vaatekaupoista vaatteita, jotka vielä 90-luvulla olivat asiallisia työvaatteita. Painoakin on kertynyt. Peilistäni katson äitini naamaa. Kun oltiin perheen kanssa ulkona syömässä, mies sanoi, että istun tissit pöydällä. Nuorena minuakin järkytti nämä sukuni naisten kauheat isot hyllyvät tätitissit. En tajua, joskus mulla oli vaatekoko 34-36 ja kuppikoko A.
Eikö hoito tehoa? Lääkkeet/terapia??
On vielä muitakin keinoja.
Tsemppiä sulle🤔