Onko joku muka oikeasti saanut suhteeseen sen ihmisen johon on ihastunut?

Olen aina saanut sen ihastukseni, mutta suhteen laadusta ei voi sitten puhuakaan. Ihastun ihan vääränlaisiin ihmisiin.

Exäni oli rakkautta ensi silmäyksellä, ja se kantoi 16 vuotta, joten siitä puhun ehkä ainoana ihastuksena jonka ”oikeasti” sain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kerran saanut yhden seksisuhteeseen, mutta tuskinpa tästä mitään oikeaa parisuhdetta ikinä tulee. Olen silti onnellinen, että saan edes seksiä ihastukseltani vaikka samalla surettaa, ettei hänellä ole samanlaisia tunteita minua kohtaan.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi alapeukut, eikö ihastuksensa kanssa saisi harrastaa seksiä?

En alapeukuttanut, mutta onko joku oikeesti noin epätoivoinen, että suostuu harrastamaan edes sitä seksiä ihastuksen kanssa vaikka sillä ei oo tunteita sinua kohtaan??????

Epätoivoinen? En ole tuo viestin lähettäjä mutta itselläni olisi ainakin aika seksitön elämä jos harrastaisin seksiä vain ihastuksien kanssa. Näitä kun ei ole ollut ikinä.

Dildo on aika hyvä keksintö :D 

Miten joku pystyy olemaan suhteessa, jos ei ole ihastunutkaan? Mä en ole pystynyt. Olen siksi ollut valtaosan elämästäni sinkkuna. Ihastun ehkä n kerran 5 vuodessa ja nelikymppisenä yhtäkkiä sainkin ihastukseni ja nyt olemme naimisissa.

Mulla on ehkä semmonen että ihastun osittain siihen että joku on muhun ihastunut. Tällä kaavalla oon aina saanut sen johon oon ihastunut. Mutta mikään ei oo kestänyt ja välillä oon jopa ihmetellyt että mitä mä siin tyypissä näin...muuta kuin sen kuinka ihanalta tuntui että se himoitsi JUST MUA.

Tavallaan ehkä. Minä ja mieheni juteltiin netissä aluksi niin ettei tiedetty miltä kumpikaan näyttää. Kun sain kuvan miehestäni tajusin että hän on ehkä yksi komeimmista miehistä mitä minä olen koskaan nähnyt ja häneen olisin ihastunut täysin missä vain, jopa kadulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kerran saanut yhden seksisuhteeseen, mutta tuskinpa tästä mitään oikeaa parisuhdetta ikinä tulee. Olen silti onnellinen, että saan edes seksiä ihastukseltani vaikka samalla surettaa, ettei hänellä ole samanlaisia tunteita minua kohtaan.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi alapeukut, eikö ihastuksensa kanssa saisi harrastaa seksiä?

En alapeukuttanut, mutta onko joku oikeesti noin epätoivoinen, että suostuu harrastamaan edes sitä seksiä ihastuksen kanssa vaikka sillä ei oo tunteita sinua kohtaan??????

Epätoivoinen? En ole tuo viestin lähettäjä mutta itselläni olisi ainakin aika seksitön elämä jos harrastaisin seksiä vain ihastuksien kanssa. Näitä kun ei ole ollut ikinä.

Dildo on aika hyvä keksintö :D 

Ei dildo korvaa ihmistä, ainakin itse sekstailen mieluummin ihastukseni kanssa kuin pelkän kumipatukan.

Aina saanut! Ainut vaan että monta ihastustusta jäänyt myös saamatta.

En koskaan ole mennyt suhteeseen jossa en ole ihastunut tai ei ole ollut se ihastus number one siinä hetkessä..

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, etä miten joku jaksaa ja haluaa vapaaehoisesti ja omasta tahdostaan alisua itse siihen, että teeskentelee ja esittää ihastunutta, niin paljon, että on valmis jatkamaan tässä roolissa ja eläen sen vankina omassa parisuhteessaankin. - Kyllä minä elän paljon mieluummin sinkkuna kuin alkaisin esittämään ihastunutta ja kuvitellen ja uskotellen samalla itselleni, ettei toinen huomaisi, että en olisi häneen oikeasti ihastunut. Toki ihastuniminenkin aikanaan laantuu, eikä varmasti ole samanlaista koko suhteen ajan. Olisi hämmästytävää, jos se jatkuisi samanlaisena. Ihasuminen voi kasvaa kiintymykseksi ja rakkaudeksi. Mutta miten rakenaa sellaista yhteistä suhdetta, jossa ei koe ihastusta toista kohtaan? Luoko ja mahdollistaako kumppni tällöin, niin kallii kulissit, että mieluummin omistaa elämänsä näyttelimiselle kuin sille, että haluaisi olla, des omille tunteilleen rehellinen    

Monille pieni esittäminen on ainoa vaihtoehto jos haluaa saada parisuhteen elämänsä aikana...Läheskään kaikki kun eivät saa niitä ihastuksensa kohteita omakseen.

Mä luulin että olen ainoa joka on tyytynyt parisuhteeseensa. Vaikka ei sekään asia ihan niin yksiselkoinen ole. Silloin en oikein tiennyt itsestäni, maailmasta enkä miehistä jotka itselleni sopisivat. 

Olen miettinyt että pitääkö olla ensin huonossa suhteessa ennen kuin tietää mitä oikeasti haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, etä miten joku jaksaa ja haluaa vapaaehoisesti ja omasta tahdostaan alisua itse siihen, että teeskentelee ja esittää ihastunutta, niin paljon, että on valmis jatkamaan tässä roolissa ja eläen sen vankina omassa parisuhteessaankin. - Kyllä minä elän paljon mieluummin sinkkuna kuin alkaisin esittämään ihastunutta ja kuvitellen ja uskotellen samalla itselleni, ettei toinen huomaisi, että en olisi häneen oikeasti ihastunut. Toki ihastuniminenkin aikanaan laantuu, eikä varmasti ole samanlaista koko suhteen ajan. Olisi hämmästytävää, jos se jatkuisi samanlaisena. Ihasuminen voi kasvaa kiintymykseksi ja rakkaudeksi. Mutta miten rakenaa sellaista yhteistä suhdetta, jossa ei koe ihastusta toista kohtaan? Luoko ja mahdollistaako kumppni tällöin, niin kallii kulissit, että mieluummin omistaa elämänsä näyttelimiselle kuin sille, että haluaisi olla, des omille tunteilleen rehellinen    

Hm, eri ihmiset vaativat erilaisia asioita suhteelta. Itselleni on päivänselvää että se "ootpas hyvännäköinen ja ihana" söpöily ei saata olla tunnepohjaista, vaan tulee halusta rakentaa elämää jonkun kanssa ja tehdä tämä iloiseksi.

Tämä on tietysti totta. - Ja totta on myö se, että minun on verraten helppa ilkkua näitä jotka ovat tai ovat olleet valmiia parisuhteeseen ilman isompia tai mahd. jopa kokonaan vailla eritystä ihastumisen tunnetta. Rakkauteen ja ihastumiseen perusuvat parisuhteet ovat historiallisesti aika uusi juttu.

Ja yhä edelleen moni elää sellaisessa köyhyydessä, että paljon mieluummin asettuisivat "ei niin ihastuttavan" kumppanin kanssa parisuhteeseen, jos kumppanin vierellä eläminen mahdollistaisi mm. päviitäisen syömisen, lepäämisen, peseytymisen ja kuka ties mahd. oppia lukemaan ja kirjoittamaan... 

Suomessa moni lienee osaksi sinkkuna siksi, että on varaa olla; kumppania tarvisee elämiseensä loppuviimein aika vähän; elanto ja elämä ei ole nimenomaisesti juurikaan hänesä kiinni  

Mä olen onnellinen etten ole päätynyt yhteen niiden kanssa, joihin olen ihastunut. Koska alkuhuuman jälkeen ovat osoittautuneet ihan hirveiksi. En luota omiin ihastumistunteisiini.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain. Olen ollut kiinnostunut tasan kahdesta miehestä ja aikajärjestyksessä jälkimmäinen oli onneksi kiinnostunut takaisin.

On edelleenkin maailman ihanin mies.

Täsmälleen sama täällä. Jos en olisi saanut häntä, kehen ihastuin, olisin tyytynyt sinkkuuteen.

Kohta on 22 vuotta yhteiseloa takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kerran saanut yhden seksisuhteeseen, mutta tuskinpa tästä mitään oikeaa parisuhdetta ikinä tulee. Olen silti onnellinen, että saan edes seksiä ihastukseltani vaikka samalla surettaa, ettei hänellä ole samanlaisia tunteita minua kohtaan.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi alapeukut, eikö ihastuksensa kanssa saisi harrastaa seksiä?

En alapeukuttanut, mutta onko joku oikeesti noin epätoivoinen, että suostuu harrastamaan edes sitä seksiä ihastuksen kanssa vaikka sillä ei oo tunteita sinua kohtaan??????

Epätoivoinen? En ole tuo viestin lähettäjä mutta itselläni olisi ainakin aika seksitön elämä jos harrastaisin seksiä vain ihastuksien kanssa. Näitä kun ei ole ollut ikinä.

Dildo on aika hyvä keksintö :D 

Mies on sulle kävelevä dildo, kun tunteet ei oo pelissä.

Ei dildo korvaa ihmistä, ainakin itse sekstailen mieluummin ihastukseni kanssa kuin pelkän kumipatukan.

Minä sain. Tavatessani mieheni minusta tuntui kun universumi olisi pysähtynyt. Lähes 10 vuoden jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että minuun vain tyydyttiin, ilmeisesti vakituisen seksikumppanin toivossa. Tuskin kovin tärkeä olin, kun mies petti heti kun tilaisuus tuli (ja tästäkin valehteli vuosia) . Nykyään tuosta miehestä johon rakastuin suunnattomasti on jäljellä vain hyvin katkera ihmisraunio, joka syyttää minua elämänsä pilaamisesta päivittäin. En ole eronnut, koska jostain käsittämättömästä syystä mielikuva päässäni miehestäni on edelleen se maailman ihanin ihminen johon rakastuin. Vaikka hän kohtelee minua kuin koiraa, eikä selvästikään arvosta minua yhtään, joka kerta kun näen hänet minut valtaa se sama tunne kuin vuosia sitten. Kyllähän se tunne aina häviää, kun mies kertoo kuinka huono/tyhmä/mitä milloinkin olen. Ehkä minun on vaikea hyväksyä sitä, että tulin kusetetuksi tähän suhteeseen, ehkä olen läheisriippuvainen, ehkä pitäisi erota, mutta lopulta aina päädyn mielikuvaan suhteemme alkuajoilta ja tuleekin se ehkä, että mieheni on sydämestään oikeasti se maailman ihanin ihminen, johon minä rakastuin.

Yhdestä asiasta olen varma ja se on, että tämän jälkeen en halua ihastua enää kehenkään. Ihastumisista ja rakastumisista seuraa vain pohjatonta tuskaa ja surua. En ottaisi enää riskiä kokea tätä samaa uudelleen, koska ihmisiin nyt ei vain voi luottaa.

Olen aina saanut jokaisen, johon olen ihastunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kerran saanut yhden seksisuhteeseen, mutta tuskinpa tästä mitään oikeaa parisuhdetta ikinä tulee. Olen silti onnellinen, että saan edes seksiä ihastukseltani vaikka samalla surettaa, ettei hänellä ole samanlaisia tunteita minua kohtaan.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi alapeukut, eikö ihastuksensa kanssa saisi harrastaa seksiä?

En alapeukuttanut, mutta onko joku oikeesti noin epätoivoinen, että suostuu harrastamaan edes sitä seksiä ihastuksen kanssa vaikka sillä ei oo tunteita sinua kohtaan??????

Epätoivoinen? En ole tuo viestin lähettäjä mutta itselläni olisi ainakin aika seksitön elämä jos harrastaisin seksiä vain ihastuksien kanssa. Näitä kun ei ole ollut ikinä.

Dildo on aika hyvä keksintö :D 

Ei dildo korvaa ihmistä, ainakin itse sekstailen mieluummin ihastukseni kanssa kuin pelkän kumipatukan.

Mies on sulle kävelevä dildo, kun tunteet ei oo pelissä.

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen ihmetellyt. Ihastuuko nämä parisuhteeseen ihastuksen saavat helposti tai usein?

En minä ainakaan. Ehkä kyse on enemmänkin, että jos useampia miehiä on kiinnostunut sinusta samaan aikaan, niin heille tulee keskenään kisa ja sitten he kaikki haluavat sinut ja sinä valitset heistä sen ihastuksesi.

Jos saat yhden saat ne muutkin, mutta kannattaa ottaa se yksi paras kokonaisuus. Puoliso nimittäin määrittelee pitkälti onko elämäsi onnellinen vai ei. Huono puoliso voi tehdä elämästä yhtä hlvttiä.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain. Tavatessani mieheni minusta tuntui kun universumi olisi pysähtynyt. Lähes 10 vuoden jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että minuun vain tyydyttiin, ilmeisesti vakituisen seksikumppanin toivossa. Tuskin kovin tärkeä olin, kun mies petti heti kun tilaisuus tuli (ja tästäkin valehteli vuosia) . Nykyään tuosta miehestä johon rakastuin suunnattomasti on jäljellä vain hyvin katkera ihmisraunio, joka syyttää minua elämänsä pilaamisesta päivittäin. En ole eronnut, koska jostain käsittämättömästä syystä mielikuva päässäni miehestäni on edelleen se maailman ihanin ihminen johon rakastuin. Vaikka hän kohtelee minua kuin koiraa, eikä selvästikään arvosta minua yhtään, joka kerta kun näen hänet minut valtaa se sama tunne kuin vuosia sitten. Kyllähän se tunne aina häviää, kun mies kertoo kuinka huono/tyhmä/mitä milloinkin olen. Ehkä minun on vaikea hyväksyä sitä, että tulin kusetetuksi tähän suhteeseen, ehkä olen läheisriippuvainen, ehkä pitäisi erota, mutta lopulta aina päädyn mielikuvaan suhteemme alkuajoilta ja tuleekin se ehkä, että mieheni on sydämestään oikeasti se maailman ihanin ihminen, johon minä rakastuin.

Yhdestä asiasta olen varma ja se on, että tämän jälkeen en halua ihastua enää kehenkään. Ihastumisista ja rakastumisista seuraa vain pohjatonta tuskaa ja surua. En ottaisi enää riskiä kokea tätä samaa uudelleen, koska ihmisiin nyt ei vain voi luottaa.

❤️

Oletko puhunut tästä hänen kanssaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, etä miten joku jaksaa ja haluaa vapaaehoisesti ja omasta tahdostaan alisua itse siihen, että teeskentelee ja esittää ihastunutta, niin paljon, että on valmis jatkamaan tässä roolissa ja eläen sen vankina omassa parisuhteessaankin. - Kyllä minä elän paljon mieluummin sinkkuna kuin alkaisin esittämään ihastunutta ja kuvitellen ja uskotellen samalla itselleni, ettei toinen huomaisi, että en olisi häneen oikeasti ihastunut. Toki ihastuniminenkin aikanaan laantuu, eikä varmasti ole samanlaista koko suhteen ajan. Olisi hämmästytävää, jos se jatkuisi samanlaisena. Ihasuminen voi kasvaa kiintymykseksi ja rakkaudeksi. Mutta miten rakenaa sellaista yhteistä suhdetta, jossa ei koe ihastusta toista kohtaan? Luoko ja mahdollistaako kumppni tällöin, niin kallii kulissit, että mieluummin omistaa elämänsä näyttelimiselle kuin sille, että haluaisi olla, des omille tunteilleen rehellinen    

Monille pieni esittäminen on ainoa vaihtoehto jos haluaa saada parisuhteen elämänsä aikana...Läheskään kaikki kun eivät saa niitä ihastuksensa kohteita omakseen.

Niin. - Kai siihen parin metsästämiseen tarvitaan toisinaan hieman valkoisia valheita. - Eron huomaa kyllä Suomessa ja monin paikoin muualla maailmalla vallinneisiin käsityksiin. Suomalaise ovatt keskenään hyvässä ja pahassa hyvin tasaa-arvoisia. -

Jos minä miehenä ehdottaisin deitilleni, että laiteaanko lasku puoliksi, niin toki Suomessa on heitä, joille tällainen ehdotus on ehdoton turn off. Mutta vastaavasti osa deittikumppaneista saattaisi esittää vastaavaa itse, ennen kuin minä ennättäsin sanomaan mitään asiasta.

Riippumatta siitä, mitä vastaisin, niin yhteiselomme saattaisi jatkua, ainakin seuraaville treffeille ilman, että kummallekaan jäisi eriyisen paha mieli.

Kun  taas monin paikoin maailmaa erinomaisen moni nainen tekisi välittömän johtopäätöksen, että en voi olla hänestä erinomaisen kiinnostunut, ellen edes treffeillä ollessa esitä haluani maksaa, . Ja tarviasessa toista ja alleviivaa haluani, jos nainen "haluaa" tosiatmiseen, että hän kyllä maksaa lasku; ainakin oman osuutensa ..

Olen ihastunut kaksi kertaa, ensimmäinen ei lähemmin tutustuttua ollutkaan niin ihana, toinen oli ja on edelleen. Vuosikymmen takana jo yhteistä matkaa.