Voiko lapsen laittaa peruskouluun minne haluaa? Mitkä ovat säännöt tässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Päättää, nimenomaan päättää. Ei tarvitse olla mitään painotusta. Kaikki koulut on pääasiassa oman alueen lapsille, mutta jos tilaa on, rehtori päättää oppilaaksiotosta.

yläaste ja painotukset, Hgissä on monenlaisia erikois ts painotettu yläaste, esim Aurinkolahdessa on tiedepainotus ja vain oman koulun oppilaille sitten on teknologiakasvatus ja siihen aikaan kun poika oli niin painotus oli Fysiikka, tietotekniikka, kuvataide, käsityö tekninen että miksi sitä sanotaan kun on ompelua jne, kotitaloutta valinnaisena sai vaan vuoden, on urheiloupainotus, luonnontiede, matikka jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Päättää, nimenomaan päättää. Ei tarvitse olla mitään painotusta. Kaikki koulut on pääasiassa oman alueen lapsille, mutta jos tilaa on, rehtori päättää oppilaaksiotosta.

Ei päätä.

Ja niitä vapaita paikkoja on ainoastaan huonoissa kouluissa. Toki sellaiseen pääsee jos vanhempi on niin idiootti että kysyy.

😂 Sullapa onkin tosi paljon tietoa asiasta. Niissä huonoissa kouluissa nimenomaan ei ole paikkoja, koska ne täyttyy lähialueen lapsista. Alueilla, joissa se osoitettu lähikoulu halutaan vaihtaa, on valinnanvaraa ja tilaa. Nimenomaan tämä tilanne on niissä paremmilla asuinalueilla, joissa ei ole kaupungin vuokra-asuntoja.

Huonoissa kouluissa lähikouluprosentti voi olla alle 50 prosenttia eli niitä ei saada täyteen edes niillä slummilapsilla.

Ylipäätään kouluja joissa olisi pelkkiä vuokra-asuntojen lapsia ei edes ole.

Huonoissa kouluissa nimenomaan on kaikki slummilapset siitä lähiympäristöstä. Heitä on paljon samassa koulupiirissä eikä heillä ole mahdollisuutta surffailla. He on mm-taustaisia.

Aivan mutta silti se lähikouluprosentti on alhainen koska sen oppilaaksiottoalueen kaikki kynnelle kykenevät ei mene sinne lähikouluun.

Vaan mihin? Huonot koulut nimenomaan täyttyvät, koska se on lähikoulu niin monelle.

Huonojen koulujen lähikouluprosentti voi olla vain 50.

Eli vain puolet niistä lapsista joiden lähikoulu se on, menee sinne. Se on siis puoliksi täynnä.

Mitä sinä et nyt ymmärrä?

Sano mulle yksi huonon alueen koulu, joka on puoliksi täynnä. Sillä alueella ei ole vanhempia, joilla olisi resursseja tai edes halua etsiä muuta koulua kuin se lähikoulu.

Ei ole mitään huonon alueen kouluja edes kun ne oppilaaksiottoalueet on kaikki sellaisia että sinne on sotkettu sosioekonomiselta taustaltaan omistusasujia ua varakkaitta ua koulutettuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Päättää, nimenomaan päättää. Ei tarvitse olla mitään painotusta. Kaikki koulut on pääasiassa oman alueen lapsille, mutta jos tilaa on, rehtori päättää oppilaaksiotosta.

Ei päätä.

Ja niitä vapaita paikkoja on ainoastaan huonoissa kouluissa. Toki sellaiseen pääsee jos vanhempi on niin idiootti että kysyy.

😂 Sullapa onkin tosi paljon tietoa asiasta. Niissä huonoissa kouluissa nimenomaan ei ole paikkoja, koska ne täyttyy lähialueen lapsista. Alueilla, joissa se osoitettu lähikoulu halutaan vaihtaa, on valinnanvaraa ja tilaa. Nimenomaan tämä tilanne on niissä paremmilla asuinalueilla, joissa ei ole kaupungin vuokra-asuntoja.

Huonoissa kouluissa lähikouluprosentti voi olla alle 50 prosenttia eli niitä ei saada täyteen edes niillä slummilapsilla.

Ylipäätään kouluja joissa olisi pelkkiä vuokra-asuntojen lapsia ei edes ole.

Huonoissa kouluissa nimenomaan on kaikki slummilapset siitä lähiympäristöstä. Heitä on paljon samassa koulupiirissä eikä heillä ole mahdollisuutta surffailla. He on mm-taustaisia.

Aivan mutta silti se lähikouluprosentti on alhainen koska sen oppilaaksiottoalueen kaikki kynnelle kykenevät ei mene sinne lähikouluun.

Vaan mihin? Huonot koulut nimenomaan täyttyvät, koska se on lähikoulu niin monelle.

Huonojen koulujen lähikouluprosentti voi olla vain 50.

Eli vain puolet niistä lapsista joiden lähikoulu se on, menee sinne. Se on siis puoliksi täynnä.

Mitä sinä et nyt ymmärrä?

Sano mulle yksi huonon alueen koulu, joka on puoliksi täynnä. Sillä alueella ei ole vanhempia, joilla olisi resursseja tai edes halua etsiä muuta koulua kuin se lähikoulu.

Ei ole mitään huonon alueen kouluja edes kun ne oppilaaksiottoalueet on kaikki sellaisia että sinne on sotkettu sosioekonomiselta taustaltaan omistusasujia ua varakkaitta ua koulutettuja.

On paljon alueita, joissa ei niitä koulutettuja ja varakkaita edes ole. Ja jos on, he valitsevat toisen koulun ja silti ne huonot koulut on täynnä niistä vähempiosaisista. Sehän se suurinnongelma nykyään onkin. Syntyy huonoja kouluja kun kaikki alueen lapset ovat mm-taustaisia ja vähävaraisia. Siinä vieressä saattaa olla se parenpi alue omalla koulullaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Päättää, nimenomaan päättää. Ei tarvitse olla mitään painotusta. Kaikki koulut on pääasiassa oman alueen lapsille, mutta jos tilaa on, rehtori päättää oppilaaksiotosta.

Ei päätä.

Ja niitä vapaita paikkoja on ainoastaan huonoissa kouluissa. Toki sellaiseen pääsee jos vanhempi on niin idiootti että kysyy.

😂 Sullapa onkin tosi paljon tietoa asiasta. Niissä huonoissa kouluissa nimenomaan ei ole paikkoja, koska ne täyttyy lähialueen lapsista. Alueilla, joissa se osoitettu lähikoulu halutaan vaihtaa, on valinnanvaraa ja tilaa. Nimenomaan tämä tilanne on niissä paremmilla asuinalueilla, joissa ei ole kaupungin vuokra-asuntoja.

Huonoissa kouluissa lähikouluprosentti voi olla alle 50 prosenttia eli niitä ei saada täyteen edes niillä slummilapsilla.

Ylipäätään kouluja joissa olisi pelkkiä vuokra-asuntojen lapsia ei edes ole.

Huonoissa kouluissa nimenomaan on kaikki slummilapset siitä lähiympäristöstä. Heitä on paljon samassa koulupiirissä eikä heillä ole mahdollisuutta surffailla. He on mm-taustaisia.

Aivan mutta silti se lähikouluprosentti on alhainen koska sen oppilaaksiottoalueen kaikki kynnelle kykenevät ei mene sinne lähikouluun.

Vaan mihin? Huonot koulut nimenomaan täyttyvät, koska se on lähikoulu niin monelle.

Huonojen koulujen lähikouluprosentti voi olla vain 50.

Eli vain puolet niistä lapsista joiden lähikoulu se on, menee sinne. Se on siis puoliksi täynnä.

Mitä sinä et nyt ymmärrä?

Sano mulle yksi huonon alueen koulu, joka on puoliksi täynnä. Sillä alueella ei ole vanhempia, joilla olisi resursseja tai edes halua etsiä muuta koulua kuin se lähikoulu.

Ei ole mitään huonon alueen kouluja edes kun ne oppilaaksiottoalueet on kaikki sellaisia että sinne on sotkettu sosioekonomiselta taustaltaan omistusasujia ua varakkaitta ua koulutettuja.

On paljon alueita, joissa ei niitä koulutettuja ja varakkaita edes ole. Ja jos on, he valitsevat toisen koulun ja silti ne huonot koulut on täynnä niistä vähempiosaisista. Sehän se suurinnongelma nykyään onkin. Syntyy huonoja kouluja kun kaikki alueen lapset ovat mm-taustaisia ja vähävaraisia. Siinä vieressä saattaa olla se parenpi alue omalla koulullaan.

Alueita toki on mutta sellaisia kouluja ei ole joissa olisi pelkästään vuokra-asuntojen lapsia.

Esimerkiksi Pikku-Huopalahden peruskoulun oppilaaksiottoalueeseen kuuluu myös kalliiden omistusasuntojen lapset mm Tilkasta ja Ruskeasuolta. Ja yläkoulu on yhteinen Meilahden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Päättää, nimenomaan päättää. Ei tarvitse olla mitään painotusta. Kaikki koulut on pääasiassa oman alueen lapsille, mutta jos tilaa on, rehtori päättää oppilaaksiotosta.

Ei päätä.

Ja niitä vapaita paikkoja on ainoastaan huonoissa kouluissa. Toki sellaiseen pääsee jos vanhempi on niin idiootti että kysyy.

😂 Sullapa onkin tosi paljon tietoa asiasta. Niissä huonoissa kouluissa nimenomaan ei ole paikkoja, koska ne täyttyy lähialueen lapsista. Alueilla, joissa se osoitettu lähikoulu halutaan vaihtaa, on valinnanvaraa ja tilaa. Nimenomaan tämä tilanne on niissä paremmilla asuinalueilla, joissa ei ole kaupungin vuokra-asuntoja.

Huonoissa kouluissa lähikouluprosentti voi olla alle 50 prosenttia eli niitä ei saada täyteen edes niillä slummilapsilla.

Ylipäätään kouluja joissa olisi pelkkiä vuokra-asuntojen lapsia ei edes ole.

Huonoissa kouluissa nimenomaan on kaikki slummilapset siitä lähiympäristöstä. Heitä on paljon samassa koulupiirissä eikä heillä ole mahdollisuutta surffailla. He on mm-taustaisia.

Aivan mutta silti se lähikouluprosentti on alhainen koska sen oppilaaksiottoalueen kaikki kynnelle kykenevät ei mene sinne lähikouluun.

Vaan mihin? Huonot koulut nimenomaan täyttyvät, koska se on lähikoulu niin monelle.

Huonojen koulujen lähikouluprosentti voi olla vain 50.

Eli vain puolet niistä lapsista joiden lähikoulu se on, menee sinne. Se on siis puoliksi täynnä.

Mitä sinä et nyt ymmärrä?

Sano mulle yksi huonon alueen koulu, joka on puoliksi täynnä. Sillä alueella ei ole vanhempia, joilla olisi resursseja tai edes halua etsiä muuta koulua kuin se lähikoulu.

Ei ole mitään huonon alueen kouluja edes kun ne oppilaaksiottoalueet on kaikki sellaisia että sinne on sotkettu sosioekonomiselta taustaltaan omistusasujia ua varakkaitta ua koulutettuja.

On paljon alueita, joissa ei niitä koulutettuja ja varakkaita edes ole. Ja jos on, he valitsevat toisen koulun ja silti ne huonot koulut on täynnä niistä vähempiosaisista. Sehän se suurinnongelma nykyään onkin. Syntyy huonoja kouluja kun kaikki alueen lapset ovat mm-taustaisia ja vähävaraisia. Siinä vieressä saattaa olla se parenpi alue omalla koulullaan.

No kerropa esimerkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Päättää, nimenomaan päättää. Ei tarvitse olla mitään painotusta. Kaikki koulut on pääasiassa oman alueen lapsille, mutta jos tilaa on, rehtori päättää oppilaaksiotosta.

Ei päätä.

Ja niitä vapaita paikkoja on ainoastaan huonoissa kouluissa. Toki sellaiseen pääsee jos vanhempi on niin idiootti että kysyy.

😂 Sullapa onkin tosi paljon tietoa asiasta. Niissä huonoissa kouluissa nimenomaan ei ole paikkoja, koska ne täyttyy lähialueen lapsista. Alueilla, joissa se osoitettu lähikoulu halutaan vaihtaa, on valinnanvaraa ja tilaa. Nimenomaan tämä tilanne on niissä paremmilla asuinalueilla, joissa ei ole kaupungin vuokra-asuntoja.

Huonoissa kouluissa lähikouluprosentti voi olla alle 50 prosenttia eli niitä ei saada täyteen edes niillä slummilapsilla.

Ylipäätään kouluja joissa olisi pelkkiä vuokra-asuntojen lapsia ei edes ole.

Huonoissa kouluissa nimenomaan on kaikki slummilapset siitä lähiympäristöstä. Heitä on paljon samassa koulupiirissä eikä heillä ole mahdollisuutta surffailla. He on mm-taustaisia.

Aivan mutta silti se lähikouluprosentti on alhainen koska sen oppilaaksiottoalueen kaikki kynnelle kykenevät ei mene sinne lähikouluun.

Vaan mihin? Huonot koulut nimenomaan täyttyvät, koska se on lähikoulu niin monelle.

Huonojen koulujen lähikouluprosentti voi olla vain 50.

Eli vain puolet niistä lapsista joiden lähikoulu se on, menee sinne. Se on siis puoliksi täynnä.

Mitä sinä et nyt ymmärrä?

Sano mulle yksi huonon alueen koulu, joka on puoliksi täynnä. Sillä alueella ei ole vanhempia, joilla olisi resursseja tai edes halua etsiä muuta koulua kuin se lähikoulu.

Ei ole mitään huonon alueen kouluja edes kun ne oppilaaksiottoalueet on kaikki sellaisia että sinne on sotkettu sosioekonomiselta taustaltaan omistusasujia ua varakkaitta ua koulutettuja.

On paljon alueita, joissa ei niitä koulutettuja ja varakkaita edes ole. Ja jos on, he valitsevat toisen koulun ja silti ne huonot koulut on täynnä niistä vähempiosaisista. Sehän se suurinnongelma nykyään onkin. Syntyy huonoja kouluja kun kaikki alueen lapset ovat mm-taustaisia ja vähävaraisia. Siinä vieressä saattaa olla se parenpi alue omalla koulullaan.

No kerropa esimerkkejä.

Itäkeskus, Puotila, Mellunmäki, Vantaalla usemapikin alue.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Päättää, nimenomaan päättää. Ei tarvitse olla mitään painotusta. Kaikki koulut on pääasiassa oman alueen lapsille, mutta jos tilaa on, rehtori päättää oppilaaksiotosta.

Ei päätä.

Ja niitä vapaita paikkoja on ainoastaan huonoissa kouluissa. Toki sellaiseen pääsee jos vanhempi on niin idiootti että kysyy.

😂 Sullapa onkin tosi paljon tietoa asiasta. Niissä huonoissa kouluissa nimenomaan ei ole paikkoja, koska ne täyttyy lähialueen lapsista. Alueilla, joissa se osoitettu lähikoulu halutaan vaihtaa, on valinnanvaraa ja tilaa. Nimenomaan tämä tilanne on niissä paremmilla asuinalueilla, joissa ei ole kaupungin vuokra-asuntoja.

Huonoissa kouluissa lähikouluprosentti voi olla alle 50 prosenttia eli niitä ei saada täyteen edes niillä slummilapsilla.

Ylipäätään kouluja joissa olisi pelkkiä vuokra-asuntojen lapsia ei edes ole.

Huonoissa kouluissa nimenomaan on kaikki slummilapset siitä lähiympäristöstä. Heitä on paljon samassa koulupiirissä eikä heillä ole mahdollisuutta surffailla. He on mm-taustaisia.

Aivan mutta silti se lähikouluprosentti on alhainen koska sen oppilaaksiottoalueen kaikki kynnelle kykenevät ei mene sinne lähikouluun.

Vaan mihin? Huonot koulut nimenomaan täyttyvät, koska se on lähikoulu niin monelle.

Huonojen koulujen lähikouluprosentti voi olla vain 50.

Eli vain puolet niistä lapsista joiden lähikoulu se on, menee sinne. Se on siis puoliksi täynnä.

Mitä sinä et nyt ymmärrä?

Sano mulle yksi huonon alueen koulu, joka on puoliksi täynnä. Sillä alueella ei ole vanhempia, joilla olisi resursseja tai edes halua etsiä muuta koulua kuin se lähikoulu.

Ei ole mitään huonon alueen kouluja edes kun ne oppilaaksiottoalueet on kaikki sellaisia että sinne on sotkettu sosioekonomiselta taustaltaan omistusasujia ua varakkaitta ua koulutettuja.

On paljon alueita, joissa ei niitä koulutettuja ja varakkaita edes ole. Ja jos on, he valitsevat toisen koulun ja silti ne huonot koulut on täynnä niistä vähempiosaisista. Sehän se suurinnongelma nykyään onkin. Syntyy huonoja kouluja kun kaikki alueen lapset ovat mm-taustaisia ja vähävaraisia. Siinä vieressä saattaa olla se parenpi alue omalla koulullaan.

No kerropa esimerkkejä.

Itäkeskus, Puotila, Mellunmäki, Vantaalla usemapikin alue.

Kaikissa noissa Helsibgin puolen kouluissa on runsaasti omistusasuntoja ihan siellä omallakin alueella. Ja itiksedsä ja Puotilassa on lapsia Marjaniemestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Päättää, nimenomaan päättää. Ei tarvitse olla mitään painotusta. Kaikki koulut on pääasiassa oman alueen lapsille, mutta jos tilaa on, rehtori päättää oppilaaksiotosta.

Ei päätä.

Ja niitä vapaita paikkoja on ainoastaan huonoissa kouluissa. Toki sellaiseen pääsee jos vanhempi on niin idiootti että kysyy.

😂 Sullapa onkin tosi paljon tietoa asiasta. Niissä huonoissa kouluissa nimenomaan ei ole paikkoja, koska ne täyttyy lähialueen lapsista. Alueilla, joissa se osoitettu lähikoulu halutaan vaihtaa, on valinnanvaraa ja tilaa. Nimenomaan tämä tilanne on niissä paremmilla asuinalueilla, joissa ei ole kaupungin vuokra-asuntoja.

Huonoissa kouluissa lähikouluprosentti voi olla alle 50 prosenttia eli niitä ei saada täyteen edes niillä slummilapsilla.

Ylipäätään kouluja joissa olisi pelkkiä vuokra-asuntojen lapsia ei edes ole.

Huonoissa kouluissa nimenomaan on kaikki slummilapset siitä lähiympäristöstä. Heitä on paljon samassa koulupiirissä eikä heillä ole mahdollisuutta surffailla. He on mm-taustaisia.

Aivan mutta silti se lähikouluprosentti on alhainen koska sen oppilaaksiottoalueen kaikki kynnelle kykenevät ei mene sinne lähikouluun.

Vaan mihin? Huonot koulut nimenomaan täyttyvät, koska se on lähikoulu niin monelle.

Huonojen koulujen lähikouluprosentti voi olla vain 50.

Eli vain puolet niistä lapsista joiden lähikoulu se on, menee sinne. Se on siis puoliksi täynnä.

Mitä sinä et nyt ymmärrä?

Sano mulle yksi huonon alueen koulu, joka on puoliksi täynnä. Sillä alueella ei ole vanhempia, joilla olisi resursseja tai edes halua etsiä muuta koulua kuin se lähikoulu.

Ei ole mitään huonon alueen kouluja edes kun ne oppilaaksiottoalueet on kaikki sellaisia että sinne on sotkettu sosioekonomiselta taustaltaan omistusasujia ua varakkaitta ua koulutettuja.

On paljon alueita, joissa ei niitä koulutettuja ja varakkaita edes ole. Ja jos on, he valitsevat toisen koulun ja silti ne huonot koulut on täynnä niistä vähempiosaisista. Sehän se suurinnongelma nykyään onkin. Syntyy huonoja kouluja kun kaikki alueen lapset ovat mm-taustaisia ja vähävaraisia. Siinä vieressä saattaa olla se parenpi alue omalla koulullaan.

No kerropa esimerkkejä.

Itäkeskus, Puotila, Mellunmäki, Vantaalla usemapikin alue.

Puotila on kylläkin omistusasuntovaltainen alue ja siellä asuu paljon koulutettuja perheitä. Se ei tod ole mukään vuokraslummi😂

Koulushoppailla voi ilman muuttamistakin. Tekee muuttoilmoituksen sen koulun alueelle jonne haluaa lapsen esim. tuttavan luo tai vuokrayksiöön, ja kun koulupaikka on saatu niin "muuttaa" takaisin kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Koulushoppailla voi ilman muuttamistakin. Tekee muuttoilmoituksen sen koulun alueelle jonne haluaa lapsen esim. tuttavan luo tai vuokrayksiöön, ja kun koulupaikka on saatu niin "muuttaa" takaisin kotiin.

Tietenkin. Ei kai tämä nyt mikään uusi tieto kellekään ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Kyllä me olemme muuton yhteydessä soittaneet suoraan rehtorille. Varmaan suurin osa meneekin siihen lähikouluun mutta ei ole kiveen hakattu systeemi. Joku mainitsikin tämän (ällöttävän) koulushoppailun mutta ainakin me olemme olleet tyytyväisiä vaihtoehtoiseen (ei-niin-haluttuun) kouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Kyllä me olemme muuton yhteydessä soittaneet suoraan rehtorille. Varmaan suurin osa meneekin siihen lähikouluun mutta ei ole kiveen hakattu systeemi. Joku mainitsikin tämän (ällöttävän) koulushoppailun mutta ainakin me olemme olleet tyytyväisiä vaihtoehtoiseen (ei-niin-haluttuun) kouluun. 

Niin. Sinä sait lapsesi huonoon kouluun, koska sellaissa on tilaa.

Koulushoppailu on sitten taas hyvän vanhemman toimintaa. Tutkimusten mukaan opetus laahaa jopa kaksi vuotta jäljessä noissa huonoissa kouluissa. Kuka kunnon vanhempi lapsensa sellaiseen haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Höpöhöpö. Niissä kouluissa, missä olen työskennellyt, ei oteta oppilaita toiselta koulualueelta tai toisesta kunnasta, jos tilaa ei ole. Ja tilaa ei usein ole ellei ole kyse pienestä koulusta. Muualta otetaan oppilaita vain siinä tapauksessa, että tilaa tosiaankin on jäljellä. Rehtorit pyrkivät siihen ettei luokkakoot kasva aivan mahdottomiksi, niin jos jokaisella 7. luokalla on jo 23 oppilasta niin toisesta koulupiiristä ei oteta yhtäkään lisää. Nämä rajat ovat kuntakohtaisia, mutta meillä pyritään pysymään tuossa 23:ssa oppilaassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Kyllä me olemme muuton yhteydessä soittaneet suoraan rehtorille. Varmaan suurin osa meneekin siihen lähikouluun mutta ei ole kiveen hakattu systeemi. Joku mainitsikin tämän (ällöttävän) koulushoppailun mutta ainakin me olemme olleet tyytyväisiä vaihtoehtoiseen (ei-niin-haluttuun) kouluun. 

Niin. Sinä sait lapsesi huonoon kouluun, koska sellaissa on tilaa.

Koulushoppailu on sitten taas hyvän vanhemman toimintaa. Tutkimusten mukaan opetus laahaa jopa kaksi vuotta jäljessä noissa huonoissa kouluissa. Kuka kunnon vanhempi lapsensa sellaiseen haluaa?

Jaa. Lapseni on ollut sekä yksityiskoulussa, "huonossa" koulussa että yhtenäiskoulussa ja on ollut kaikissa ysin, kympin oppilas. Jatko-opintojen suhteen voi käytännössä valita mitä vain. Jossain oli tutkittukin että värikkäämmän taustan nuori pärjää paremmin yliopistossakin koska siellä viimeistään pitää tottua erilaisiin kulttuureihin ja toimintamalleihin. Ainakin meillä päin oli "huonossa" koulussa opettajilla erityisosaamista, homma toimi ja pidettiin tiukka kuri. Ei paljon isin lakimiehillä uhkailtu jos Neelapetteri ei saanut käyttää omppupuhelinta tunnilla :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Kyllä me olemme muuton yhteydessä soittaneet suoraan rehtorille. Varmaan suurin osa meneekin siihen lähikouluun mutta ei ole kiveen hakattu systeemi. Joku mainitsikin tämän (ällöttävän) koulushoppailun mutta ainakin me olemme olleet tyytyväisiä vaihtoehtoiseen (ei-niin-haluttuun) kouluun. 

Niin. Sinä sait lapsesi huonoon kouluun, koska sellaissa on tilaa.

Koulushoppailu on sitten taas hyvän vanhemman toimintaa. Tutkimusten mukaan opetus laahaa jopa kaksi vuotta jäljessä noissa huonoissa kouluissa. Kuka kunnon vanhempi lapsensa sellaiseen haluaa?

Jaa. Lapseni on ollut sekä yksityiskoulussa, "huonossa" koulussa että yhtenäiskoulussa ja on ollut kaikissa ysin, kympin oppilas. Jatko-opintojen suhteen voi käytännössä valita mitä vain. Jossain oli tutkittukin että värikkäämmän taustan nuori pärjää paremmin yliopistossakin koska siellä viimeistään pitää tottua erilaisiin kulttuureihin ja toimintamalleihin. Ainakin meillä päin oli "huonossa" koulussa opettajilla erityisosaamista, homma toimi ja pidettiin tiukka kuri. Ei paljon isin lakimiehillä uhkailtu jos Neelapetteri ei saanut käyttää omppupuhelinta tunnilla :)

Eli lapsesi ei siis ole enää edes kouluikäinen joten miten hän edes liittyy koko ketjuun enää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista.

Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.

Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.

AP

Mitähän sinä soperrat?

Jokaiselle lapselle on lähikoulupaikka. Se määräytyy sen mukaan missä lapsi on kirjoilla.

Sitten voi hakea erilaisille painotusluokille, kielikouluihin jne.

Ei rehtorit päätä yhtään mitään.

Kyllä me olemme muuton yhteydessä soittaneet suoraan rehtorille. Varmaan suurin osa meneekin siihen lähikouluun mutta ei ole kiveen hakattu systeemi. Joku mainitsikin tämän (ällöttävän) koulushoppailun mutta ainakin me olemme olleet tyytyväisiä vaihtoehtoiseen (ei-niin-haluttuun) kouluun. 

Niin. Sinä sait lapsesi huonoon kouluun, koska sellaissa on tilaa.

Koulushoppailu on sitten taas hyvän vanhemman toimintaa. Tutkimusten mukaan opetus laahaa jopa kaksi vuotta jäljessä noissa huonoissa kouluissa. Kuka kunnon vanhempi lapsensa sellaiseen haluaa?

Jaa. Lapseni on ollut sekä yksityiskoulussa, "huonossa" koulussa että yhtenäiskoulussa ja on ollut kaikissa ysin, kympin oppilas. Jatko-opintojen suhteen voi käytännössä valita mitä vain. Jossain oli tutkittukin että värikkäämmän taustan nuori pärjää paremmin yliopistossakin koska siellä viimeistään pitää tottua erilaisiin kulttuureihin ja toimintamalleihin. Ainakin meillä päin oli "huonossa" koulussa opettajilla erityisosaamista, homma toimi ja pidettiin tiukka kuri. Ei paljon isin lakimiehillä uhkailtu jos Neelapetteri ei saanut käyttää omppupuhelinta tunnilla :)

Eli lapsesi ei siis ole enää edes kouluikäinen joten miten hän edes liittyy koko ketjuun enää?

Siellähän tuo yhtenäiskoulussa porskuttaa eli on hyvinkin kouluikäinen. 

Hei, tiedättekö voiko lapsi jäädä vanhaan kouluun jos kunta vaihtuu? Jos muuttaa Kauniaisiin, voiko jäädä kouluun Espooseen? Kiitos!