Voiko lapsen laittaa peruskouluun minne haluaa? Mitkä ovat säännöt tässä?
Määräytyykö peruskoulupaikka osoitteen mukaan? Miten tuo systeemi toimii? Onko esim. oltava vähintään oman maakunnan sisällä vai kuinka?
Voiko joku opastaa mistä löydän tietoa asiasta.
Kommentit (57)
Pääsääntöisesti mennään lähikouluun. Monessa isommassa kaupungissa on herätty tähän "koulushoppailuun" (rikkaat lapset päätyvät tiettyyn kouluun kun vanhemmat muuttavat sen lähelle jne), joten lapsia voidaan heittää tasapuolisuuden nimissä vaikka mihin. Hakea ja vaihtaa saa mihin vain, jos vaan lupa tulee. Myös "väärän kunnan" koulussa voi käydä, mutta silloin esim. koulumatkat tulee itse maksaa.
Jos haluaa varmistaa paikkansa johonkin kouluun niin suosittelen erikoistumisluokkia, esim. musiikkiluokkaa.
Jos tuntee haluamansa koulun rehtorin, niin paikka kyllä järjestyy aina. Ei ne koskaan niin täynnä ole. Sosiaalinen pääoma (ja tarvittaessa taloudellinen) on se, millä nämä hommat hoidetaan.
Ainakin itse kävin yläasteen eri paikkakunnalla jossa asuin.
Kiitos vastauksista.
Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.
Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.
AP
Tunnen muutamat, jotka kävivät koulunsa toisessa kunnassa. Toisella oli "lähikouluun" pidempi matka kuin toisen kunnan kouluun ja toinen harrasti urheilua SM-tasolla ja harjoitukset oli toisen kunnan koulun lähettyvillä (lähikoulu ihan toisessa suunnassa). Molemmissa tosin on syynä kohtuuttomat matka-ajat.
Jokaiselle on määrätty lähikoulu. Sitten voi pyrkiä toiseen saman kunnan kouluun painotukseen. Tai sen perusteella että siellä on sisarus ja tai tilaa. Hyvissä harvoin on. Yksityisiin kouluihin voi mennä toiseenkin kuntaan.
T toinen kielipainotuksessa ja toinen yksityisessä
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.
AP
Ei ne rehtorit kyllä haali parempia itselleen ja suosi siskon kaimaa. Samoja okl:n kasvatteja ovat kuin opettajatkin eli yleensä ymmärtävät hyvin mikä tämän Suomen järjestelmän idea on. Tällä nimenomaan ehkäistään näitä hyväveliverkostoja. Vai jos kaikki bettre folke päätyisi oman valinnan mukaan omaan eliittiseuraansa ja eläisi koko ikänsä kohtaamatta erilaisuutta, olet sitä mieltä että se olisi täysin ok? Ja että tänne muuttaneiden pitääkin viettää koko peruskoulu omassa porukassaan, jotta eivät vahingossakaan kuule esim. suomenkieltä kouluaikana?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin itse kävin yläasteen eri paikkakunnalla jossa asuin.
Samoin mutta ainakin omalla kohdallani oli kyseessä ns. ostopaikka eli oma asuinkunta oli ostanut asuinalueemme lapsille paikan viereisen kunnan yläasteelta koska oman kunnan yläaste oli niin täynnä. Emme siis itse valinneet mennä sinne vaan se oli kunnan osoittama koulupaikka meille.
Paras systeemi just tää että mennään ensisijaisesti lähikouluun. Koska muuten vois käydä niin, että jotkut koulus ois puolityhjiä ja toiset liian täynnä. Eihän siinä ois mitään järkeä.
Ainahan voit muuttaa sen koulun oppilaaksiottoalueelle johon kakarasi haluat jos se on niin tärkeätä. :)
Vierailija kirjoitti:
Paras systeemi just tää että mennään ensisijaisesti lähikouluun. Koska muuten vois käydä niin, että jotkut koulus ois puolityhjiä ja toiset liian täynnä. Eihän siinä ois mitään järkeä.
Eihän noin olisi jos kaikki koulut olisi laadukkaita. Jokin syyhän siihwn että jotain koulua aletaan karttaa.
Mutta Suomessa yritetään aina pakolla eikä omalla ponnistelulla.
Helsingissä on muuten paljon ns lähikouluja joihin ei saada edes puolta niihin määrätuistä oppilaista.
Niin ja sitten heitän vielä sellaisen pointin, että lähikoulu ei välttämättä sitten aina ole lähin koulu. Joskus kunta voi osoittaa koulupaikan myös muualta kuin lähimmästä koulusta. Esim. oma lapseni kävi ekaluokan kunnan alakouluista siinä, joka oli kotoa nähden kauimmaisena. Siellä kun oli tilaa, kahdessa muussa ei.
Koulut on rakennettu sen mukaan, kuinka paljon koululaisia alueella on. Sen takia on olemassa oppilaaksiottoalueet ja koulupiirit, jotta kaikki pääsevät ja mahtuvat lähikouluunsa, niin kuin laki määrää. Jos haluaa muualle kuin lähikouluun, voi anoa paikkaa toisesta koulusta. Jos siellä sattuu olemaan tilaa, paikka mahdollisesti järjestyy (ellei sen kaukaisemman koulun rehtori halua pitää pienempiä luokkakokoja tms.).
Usein koulut kilpailevat oppilaista, koska rahaa tulee oppilasmäärän mukaan, ja siksi peruskouluissa on painotusluokkia, joilla houkutellaan koulupiirin ulkopuoleltakin oppilaita. Välillä on kyllä sellaisia ikäluokkia, että seinät tulevat kerta kaikkiaan vastaan eikä pystytä ottamaan ylimääräisiä oppilaita ulkopuolelta. Tämä ei ole mikään rehtoreiden mielivaltaisesti päättämä asia, vaan jokaisella on lakisääteinen oikeus lähikouluun, ja jos tilaa riittää, voidaan ottaa ulkopuoleltakin oppilaita.
Meidän kunnassamme saa kuljetuksen kauempaan kouluun vain, jos olisi oikeutettu kuljetukseen myös lähikouluunsa, mutta en tiedä, onko se lakisääteinen asia.
Yksityisiin kouluihin on erillinen haku, ja niissä saattaa olla myös maksullista toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja sitten heitän vielä sellaisen pointin, että lähikoulu ei välttämättä sitten aina ole lähin koulu. Joskus kunta voi osoittaa koulupaikan myös muualta kuin lähimmästä koulusta. Esim. oma lapseni kävi ekaluokan kunnan alakouluista siinä, joka oli kotoa nähden kauimmaisena. Siellä kun oli tilaa, kahdessa muussa ei.
Sepä. Meilläkin oli kolme alakoulua lähempänä kuin se ns lähikoulu.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.
AP
"Hyvävelisysteemi" ei ole sukupuolineutraali termi, ole hyvä ja päivitä se välittömästi, tai ala puhumaan edes hyväsiskojärjestelmästä joka kuvaa paremmin naisvaltaisten alojen korruptiota.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.
AP
Nimenomaan ei oo mielivaltainen systeemi, kun jokaiselle on ennalta määritetty koulupaikka asuinalueen mukaan. Eli valitsemalla osoitteesi voit eniten ja helpoiten vaikuttaa mihin kouluun lapsi menee. Toki noita koulupiirejäkin tarkastetaan säännöllisesti ja voidaan muuttaa mihin kouluun alueelta mennän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Eli käytännössä systeemi on täysin mielivaltainen riippuen siitä, mitä rehtori/koulu päättää ja kenet sattuu tuntemaan. Vähän tällaista epäilinkin -- hyväveliesimerkki parhaimmillaan.Aika hassua että Suomessa sallitaan tuollainen systeemi vuonna 2020, luulisi olevan selkeästi läpimätä systeemi.
AP
Nimenomaan ei oo mielivaltainen systeemi, kun jokaiselle on ennalta määritetty koulupaikka asuinalueen mukaan. Eli valitsemalla osoitteesi voit eniten ja helpoiten vaikuttaa mihin kouluun lapsi menee. Toki noita koulupiirejäkin tarkastetaan säännöllisesti ja voidaan muuttaa mihin kouluun alueelta mennän.
Meillä lapsen lähin koulu on 4 km päässä, mutta lapsen lähikouluun on matkaa yli 25 km. Koulupiirirajat vedettiin niin, että tiettyyn kouluun saatiin tarpeeksi oppilaita. Edes pyynnöstä lasta ei saanut lähikouluun, joten lapsi meni naapurikuntaan kouluun, matkaa 7 km. Siellä rehtorille sopi hyvin, että lapsi tuli ei-lähikouluun.
Oppilaaksi otot rajat, lähikoulu ensisijainen ja jos muualle niin onko tilaa? En tiedä.
Ylioppilastutkinnot halutaan lopettaa hirveällä kiireellä tehdyn pääsykoeuudistuksen takia.
Kohta kaikki arvosanatkin ovat omavalvontatasolla.
Ajokortitkin ilmoitusluonteisiksi.
Jokaisella peruskoululla on oppilaaksiottoalue, joka perustuu asuinpaikkaan. Toiseen saman kunnan kouluun voi hakea koulupaikkaa, ja se on sitten lähinnä kiinni kyseisen koulun rehtorista, hyväksyykö hakemuksen (vaikuttaa esim. se, kuinka täynnä kyseinen koulu on). Näissä tapauksissa tosin koulukuljetuksia ei yleensä makseta, koulukuljetus olisi mahdollinen pelkästään siihen nimettyyn lähikouluun, jos kriteerit kuljetukselle täyttyy. Toiseen kuntaan taasen voi olla aika vaikea päästä peruskouluun, ellei kyse ole jostain erityisoppilaitoksesta tms. Nämä päätökset ovat aina harkinnanvaraisia.