Saako 3-vuotiaanne olla hetken yksin kotona/ulkona?
Meidän poika on nyt 3 v 1 kk ja on pari kertaa ollut yksin kotona noin 3 min. kun olen käynyt talomme (kerrostalo) alakerrassa olevassa kaupassa hakemassa esim. maidon. Ulkona ei saa muuten olla yksin (kun ei ole mitään omaa pihaa, paitsi talonyhtiön takapiha, mikä on täynnä autoja), mutta muutaman kerran poika on odottanut samaisen kaupan edessä siskonsa kanssa (joka on rattaissa), kun ole hakenut kaupasta nopeasti jotain. Kaupassa on isot ikkunat, joiden edessä rattaat + poika odottavat, joten näen heidät siinä melkein koko ajan (kassalta näen koko ajan). Kaupan ja talomme edessä menee autotie, jossa ei kovin paljon autoja liiku ja tien reunaan on pysäköity autoja (ne ovat siinä aika hyvä " aita" ), joten en usko hetkeäkään, että poika lähtisi autotielle, vaikken häntä pieneen hetkeen (max. 20 sek. mulla voi mennä niin, etten näe kaupan ikkunaan) näekään. Poika seisoo rattaiden vieressä kuin liimattu.
Äitini luona maalla, poika saa olla itsekseen pihalla, mutta käyn koko ajan kurkkimassa, mitä hän tekee. Lähellä ei ole mitään vaarallista ja poika leikkii aina samassa paikassa terassilla, johon näkyy olohuoneesta. Miehen vanhemmat asuvat järven rannalla ja vaikka talo ei olekaan ihan rannassa, en siellä uskalla antaa pojan olla kuin ihan pienen hetken yksin talon edessä. Siis sen verran, että saan itselleni kengät jalkaan tms. ja vaikka poika saisi sillä aikaa päähänsä lähteä rantaan (mitä en kyllä ikimaailmassa usko), ei hän ehtisi kuin korkeintaan puoleen väliin matkassa.
Kaiken kaikkiaan poika tuntuu tosi luotettavalta, mutta tietenkään en voi 100 % luottaa häneen, koska on kuitenkin vielä ihan lapsi. Poika liikkuu yleensä juosten ja kadulla saa juosta edellä, koska pysähtyy aina ennen suojatietä odottamaan, että kadun yli mennään käsi kädessä.
Mitenkäs muilla?
Kommentit (98)
Mä olen ihan samaa mieltä, että miksi lasten pitäisi olla yksin pihalla, jos kerran äiti tai isä on heidän kanssaan kotona. Itse en ymmärrä miksi mä jättäisin pojan yksin ulos ja tulisin itse sitten sisään. Kärjistäen voisi sanoa, että istuisin sitten itse ikkunassa katsomassa ulkona leikkivää poikaa, vai? Koska niin monihan kertoo miten ikkunasta näkee suoraan lasten leikkipaikalle ;) Eihän lapselle tarvitse kuin hetkeksi kääntää selkänsä niin johan ehtii kadota...
Ja minä taas en ymmärrä miksi lapsi pitäisi ottaa sisälle jos vain käväsen (1-2 min yleensä) itse sisällä. Meillä kun periatteena ettei sisällä olla kengät jalassa, niin reissuun menisi triplaten aikaa ja poika hermostuisi. Tai miksi huudattaa lasta sisällä esim.ruoanlaiton aikana kun hän voi yhtä turvallisesti olla ulkona kuin sisällä (näköyhteys). Kun sitä ruokaakin on pakko laittaa ettei lapsi+ me vanhemmat kuolla nälkään ;) Kuitenkin suurin osa kertoi että mahdollisuuksien mukaan ovat ulkona lapsien kanssa ja tilanteet jolloin lapsi/lapset yksin ulkona oleskelevat ovat aika lyhytaikaisia. Myöhemmällä iällä minusta on ihan hyvä että annetaan luottamusta pieni pala kerrallaan. Näin me ollaan erilaisia ja toki asumismuoto, lapsen tempperamentti ja halu ulkoilla yms vaikuttavat asiaan.
Oona
Oona82:
Ja minä taas en ymmärrä miksi lapsi pitäisi ottaa sisälle jos vain käväsen (1-2 min yleensä) itse sisällä. Meillä kun periatteena ettei sisällä olla kengät jalassa, niin reissuun menisi triplaten aikaa ja poika hermostuisi. Tai miksi huudattaa lasta sisällä esim.ruoanlaiton aikana kun hän voi yhtä turvallisesti olla ulkona kuin sisällä (näköyhteys). Oona
Se on pitkälti myös tottumuskysymys. Meillä lapset eivät ole koskaan saaneet olla yksin ulkona ja eivät huuda sitä aikaa kun ruokaa laitetaan. Lapset ovat tottuneet siitä alusta asti että kun ruuanlaitto alkaa niin sitten mennään sisälle ja he saavat leikkiä sisäleikkejä kun äiti laittaa pöperöä. Kyllähän he vastalauseet esittävät kun eivät sisään halua tulla mutta se menee ohi hetkessä koska tietävät että homma menee niin ja se on äiti tai isi joka määrää että homma menee sillä samalla tavalla ja johdonmukaisesti.
Ehkä teillä tuo reilu vuoden vanha pysyy aloillaan ja laitat ruokaa sen pienen hetken max 10min kuten aiemmin kerroit. Monilla muilla on tilanne kuitenkin se, että ruokaa ei laiteta 10 minuutissa ja lapset ovat liikkuvaisempia. Ja monesti iän kanssa tulee sitä rohkeutta ja uteliaisuutta (sekä myös tyhmänrohkeutta) lisää ja vuoden ikäisenä suht rauhallinenkin lapsi saattaa olla aika uhmakas ja omaan kaikkivoipaisuuteensa luottava menijä parin vuoden päästä.
Nämä on näitä riskejä tai normaaleja kuvioita missä eri perheillä on eri käytännöt. Itse koen ulosjättämisen isona riskinä. Ja sellaisena riskinä, jossa minulla on täysi valta estää pahan tapahtuminen pienellä viitseliäisyydellä.
Mutta eiköhän me olla tämän tyyppisiä keskusteluja käyty jo odotuspuolella- alkaa jotenkin tulla kaikki vakuumikalakeskustelut mieleen... ;-)
Mutta onko todella niin, että lapsen itku ja kiukuttelu menee turvallisuuden edelle? Jos lapsi kiukuttelee autossa ettei haluaa turvaistuimeen, saako hän päättää asiasta?
Meillä on neljä alle 4v lasta ja kyllä vaan asiat sutviutuu vaikkei kukaan saakkaan yksin ulkona olla. Teen ruuan illalla aina valmiiksi seuraavaa päivää varten ja sisälle ei tarvitse tulla kuin lämmittämään se. Kotityöt hoidan yleensä päiväuniaikaan tai sitten miehen tultua kotiin jolloin hän on lasten kanssa. Ulkona ollaan siis melkein koko päivä, ei mitään pikkupyrähdyksiä. Ja jos minulla on jotain siivoushommaa, ruuanlaittoa yms sisällä, sitten tullaan koko porukka sisälle. Joskus se harmittaa lapsia, joskus ei, mutta lapset eivät siitä päätä.
Momentti: Ehkä teillä tuo reilu vuoden vanha pysyy aloillaan ja laitat ruokaa sen pienen hetken max 10min kuten aiemmin kerroit. Monilla muilla on tilanne kuitenkin se, että ruokaa ei laiteta 10 minuutissa ja lapset ovat liikkuvaisempia. Ja monesti iän kanssa tulee sitä rohkeutta ja uteliaisuutta (sekä myös tyhmänrohkeutta) lisää ja vuoden ikäisenä suht rauhallinenkin lapsi saattaa olla aika uhmakas ja omaan kaikkivoipaisuuteensa luottava menijä parin vuoden päästä.
Täsmennyksenä, että ruoanlaittoon menee kokonaisuudessaan kauemmin, mutta tuo on se aika minkä poika on yksin ulkona/ovenravossa ;) Ja toki jos huomaan, että ulkona olo on vaarallista niin silloin poika sisälle vaikka itkunkin kanssa. Mutta jos hän sievästi leikkii vaikka auton kanssa niin silloin hän puolestani voi olla ulkona. Ja kyllä tilanne voi olla eri jo ensi kesänä ja säännöt muuttuu sen myötä. Turvallisuus ennenkaikkea.
Lily: Anteeksi kun vänkään
Mutta onko todella niin, että lapsen itku ja kiukuttelu menee turvallisuuden edelle? Jos lapsi kiukuttelee autossa ettei haluaa turvaistuimeen, saako hän päättää asiasta?
Meillä on neljä alle 4v lasta ja kyllä vaan asiat sutviutuu vaikkei kukaan saakkaan yksin ulkona olla. Teen ruuan illalla aina valmiiksi seuraavaa päivää varten ja sisälle ei tarvitse tulla kuin lämmittämään se. Kotityöt hoidan yleensä päiväuniaikaan tai sitten miehen tultua kotiin jolloin hän on lasten kanssa. Ulkona ollaan siis melkein koko päivä, ei mitään pikkupyrähdyksiä. Ja jos minulla on jotain siivoushommaa, ruuanlaittoa yms sisällä, sitten tullaan koko porukka sisälle. Joskus se harmittaa lapsia, joskus ei, mutta lapset eivät siitä päätä.
Minusta on kyllä ihan eri asia jos lapsi on ulkona yksin näköyhteyden päässä kuin että autossa ilman turvavöitä. Ei meilläkään lapsi saa päättää asioista, mutta ei myöskään äiti turhaan huudattaa lasta jos siihen ei ole tarvetta. Niitä itkuja ja kieltämisiä kun on muutenkin niin en näe miksi niitä pitäisi ehdoin tahdoin vielä keksiä. Toki kuten yllä jo kirjoitin jos ulkoleikit näyttävät menevän vaarallisiksi (nyt tai tulevaisuudessa) poika joutuu olemaan sisällä sen aikaa mitä minullakin pitää olla. Nyt tilanne vaan on se, että jos poika on sisällä ja minä laitan ruokaa hän roikkuu housunlahkeessa ja kitisee ja silloin on vaara saada kuumaa päälleen kun kattiloiden ym kanssa touhuan. Yleensä ei suostu silloin yksin leikkimään vaikka mitä keksisin. Ja toki minäkin valmistelen ruokaa etukäteen ym., mutta minusta on mukavampi syödä ruoka silloin kun se on tehty (kun mies tulee kotiin), kuitenkin päivällä lämmitellään. Päikkäriajan olen taas pyhittänyt itselleni sillä olen raskaana ja jos touhuan koko päivän saankin sitten illalla lähteä synnyttämään ja viikkoja kuitenkin vasta 29. Muihin kotitöihin poika osallistuu kykynsä/halunsa mukaan (esim.pyykit). Ja niitä tehdään silloin kun aikaa on.
Oona kiittää ja kuittaa. Aihe tältä osin päättyy minun osaltani. Ajattelen kuitenkin poikani etua ja turvallisuutta, enkä koe menettelytavassani olevan sen suurempia riskejä kuin jos poika sisällä olisi. Kodinhan on itseasiassa tutkittu olevan melkoisen vaarallinen paikka ;)
Lily:
Mutta onko todella niin, että lapsen itku ja kiukuttelu menee turvallisuuden edelle?
Tähän pitää kyllä sanoa, että meillä 3.5v:n ulkona leikkiminen on vähintään yhtä turvallista, kuin sisällä koheltaminen vuoden ikäisen pikkusiskon kanssa. Sisällä kaksistaan saavat paljon enemmän kolhuja ja ehtivät vaikka mihin vaaranpaikkoihin. Aina ei ehdi vieressä sisälläkään vahtimaan. Isompi taas leikkii ulkona rauhallisesti yksin ja pienempi sisällä rauhallisesti yksin. Minusta olisi hullua, jos kohta 4-vuotias ei saisi olla hetkeäkään yksin pihalla rauhallisessa ympäristössä. Sen takia olemme tähän muuttaneet, että lapset voivat turvallisesti leikkiä pihalla, myös yksin siinä vaiheessa, kun ovat siihen kypsiä.
Meillä lapsilla on tiukat rajat joka asiassa, mielestäni tiukemmat kuin monilla kavereilla. Turvallisuusasioista ei tingitä, aikuiset päättävät asioista ja lapset sopeutuvat siihen. Kuitenkaan en näe mitään syytä, miksi lapsi ei saisi koskaan tehdä mitään, mitä haluaa? Eli jos isompi lapsi haluaa mennä ulos, mutta itse en juuri sillä hetkellä pienemmän kanssa pääse mukaan, niin hän saa mennä ulos, kun pysyy omalla pihalla.
Ja turha sanoa, että lapsi on aina lapsi. Sitähän se on, mutta sen verran hyvin tunnen oman lapseni, että tiedän, ettei hän ikimaailmassa lähtisi omille teilleen. Edes perhosen perässä :) Sen verran ujo lapsi on kyseessä, pelkää autoja (jopa paikallaan olevia), pelkää ötököitä ja milloin mitäkin. Ja eipä sillä, vaikka erehtyisinkin lapseni suhteen. Ei hän omasta pihasta mihinkään ehtisi, niin etten huomaisi. Ikkunat on joka suuntaan, ikkunat on lisäksi auki...samalla tavallahan hän voisi karata sisältä ovesta huomaamatta, mitä ulkoa näkö/kuuloetäisyydeltä.
Että anteeksi nyt kun vänkään vastaan, mutta tätä asiaa on minusta ihan turha verrata turvaistuimessa istumiseen.
taisin vastata jotenkin harhaanjohtavasti...
En suinkaan puhunut 3,5vuotiaasta, vaan korvaan särähti tässä keskustelussa tuo alle 1,5-vuotias (oliko 1v3kk?), joka yksin ulkona, koska kiukuttelee jos äiti laittaa ruokaa.
En haluaisi kuulostaa tuomitsevalta, mutta valittettavasti mielipiteeni on kyllä tässä asiassa aika ehdoton. Alle 1,5v on liian nuori olemaan ilman valvovaa silmää ulkona. 3,5-vuotias on jo aivan eri asia.
ovat ulkoilleet lapset jo hyvin pienestä, siis n. 3-vuotiaasta keskenään. Kuopus oli vajaa 2,5 v, kun jo pihalla muiden lasten kanssa. Aina on teroitettu, että pihalta ei saa lähteä, ei mennä edes talojen taakse nurmikolle ja hyvin on ohjeita toteltu. Lapset tulevat AINA kysymään esim. saako naapuriin mennä, koska tietävät, että jos häviävät näkyvistä ilman lupaa tulee ulosmenokielto tms. Talojen toisella puolella menee kyllä tie ja tien toisella puolella jopa joki, mutta en näe niitä ongelmina, koska pihalla pitää pysyä ja hyvin on pysytty.
Lapset saattavat ulkoilla jopa 5-6 h päivässä. Mitä ihmettä minä tekisin tuossa rivitalon leikkipihalla sen ajan? Meillä on myös oma piha, mutta luonnollisesti lapset viihtyvät etupihalla, jossa kaikki kaveritkin on...
Lily: Mustikkavadelma
taisin vastata jotenkin harhaanjohtavasti...
En suinkaan puhunut 3,5vuotiaasta, vaan korvaan särähti tässä keskustelussa tuo alle 1,5-vuotias (oliko 1v3kk?), joka yksin ulkona, koska kiukuttelee jos äiti laittaa ruokaa.
En haluaisi kuulostaa tuomitsevalta, mutta valittettavasti mielipiteeni on kyllä tässä asiassa aika ehdoton. Alle 1,5v on liian nuori olemaan ilman valvovaa silmää ulkona. 3,5-vuotias on jo aivan eri asia.
Vaikka et hyväksy toimintatapojani, älä viitsi väännellä ja muutella sanojani. Poika on ulkona laittaessani ruokaa koska se on yhtä turvallista tai turvallisempaa kuin jos hän olisi sisällä EI siksi koska hän kiukuttelee. Ja hän EI ole ilman valvovaa silmää vaan näen hänet kun käännän päätä samoin kuin jos olisin itse pihalla. Nyt vaan sattuu olemaan seinät +avoin ovi välissä. Ja koska turvallisuudesta oli kyse (ei niinkään lapsen iästä) tätä ei voi verrata turvaistuimessa olemiseen. Piste.
Oona
Oona82:
Lily: Mustikkavadelma
taisin vastata jotenkin harhaanjohtavasti...
En suinkaan puhunut 3,5vuotiaasta, vaan korvaan särähti tässä keskustelussa tuo alle 1,5-vuotias (oliko 1v3kk?), joka yksin ulkona, koska kiukuttelee jos äiti laittaa ruokaa.
Oona
Joo no en ole seurannut koko ketjua ihan tarkasti :) Eli en minäkään noin pientä jättäisi hetkeksikään yksin pihalle. MUTTA toisaalta jos meillä olisi keittiö terassille päin, siellä aidat ympärillä ja koko ajan näköyhteys lapseen, niin voisin ehkä antaakin olla siellä, sehän olisi vain yksi lisähuone silloin. Kyllä meidän 1-vuotias kotonakin on välillä viereisessä huoneessa, eikä siis ole näköyhteyttä. Tosin käyn vähän väliä vilkuilemassa, mitä puuhailee, sen verran on kiipeilevää sorttia
En edelleenkään halua tuomita. Ehkä hieman herättää ajattelemaan. Surullisia onnettomuuksia sattuu jatkuvasti. Eivät ne tietenkään kello kaulassa tule ja kaikkea sattuu vaikka seisoisit siinä vieressä (kokemusta on!!), mutta kyllä ne vaaratekijät tulisi karsia minimiin.
Oona, toivon ettet pahastu viesteistäni, se ei ole tarkoitukseni. Huomionarvoinen asia on kuitenkin myös se, miltä tilanne näyttää sivullisen silmään. Uskon, että aika moni meidän naapureistamme tekisi ilmoituksen jos näkisivät alle 2-vuotiaan yksin pihalla. Naapuri ei välttämättä tiedä sinun katselevan ikkunasta... Näistä ilmoituksista voi seurata kiusallisia käyntejä, useitakin.
Ja muuten, en minäkään mikään vauhko äiti ole. Itseasiassa anopin kauhistukseksi aika rento. Joissakin asiassa kuitenkin varovainen.
Lily:Oona, olen pahoillani jos koit sanani noin.
En edelleenkään halua tuomita. Ehkä hieman herättää ajattelemaan. Surullisia onnettomuuksia sattuu jatkuvasti. Eivät ne tietenkään kello kaulassa tule ja kaikkea sattuu vaikka seisoisit siinä vieressä (kokemusta on!!), mutta kyllä ne vaaratekijät tulisi karsia minimiin.
Juuri tätä vaaratekijöiden minimoimista yritän sillä ettei lapsi ole hellan vieressä.
Lily: Oona, toivon ettet pahastu viesteistäni, se ei ole tarkoitukseni. Huomionarvoinen asia on kuitenkin myös se, miltä tilanne näyttää sivullisen silmään. Uskon, että aika moni meidän naapureistamme tekisi ilmoituksen jos näkisivät alle 2-vuotiaan yksin pihalla. Naapuri ei välttämättä tiedä sinun katselevan ikkunasta... Näistä ilmoituksista voi seurata kiusallisia käyntejä, useitakin.
En pahastu viestistäni ja ymmärrän kyllä lapseni olevan kovin pieni, mutta samalla uskon että jos näkisit oikeasti (=olisit meillä) mikä tilanteemme on ymmärtäisit paremmin. Ruokaa laittaessani saatan olla lähempänä poikaa kuin ulkoillessani hänen kanssaan. Ja tuohon naapuriasiaan, että usein keskustelen pojan kanssa kun hän on ulkona tai käyn siinä ovella joten he varmaan tietäisivät pojan olevan valvonnan alla ;) Ja on vain hyvä että asioita tarkistetaan.
Olen syönyt sanani jo useaan otteeseen, mutta toivon että minusta ei jää vastuuntunnottoman äidin kuvaa, olen kuitenkin tietoinen vaaratekijöistä niin sisällä kuin ulkona ja tosiaan meillekin on sattunut ja tapahtunut vaikka olen vieressä seisonut.
Oona
sanani syönyt siinä mielessä, että ei pitänyt enää oommentoida...
Oona
Oona82:
Mä olen ihan samaa mieltä, että miksi lasten pitäisi olla yksin pihalla, jos kerran äiti tai isä on heidän kanssaan kotona. Itse en ymmärrä miksi mä jättäisin pojan yksin ulos ja tulisin itse sitten sisään. Kärjistäen voisi sanoa, että istuisin sitten itse ikkunassa katsomassa ulkona leikkivää poikaa, vai? Koska niin monihan kertoo miten ikkunasta näkee suoraan lasten leikkipaikalle ;) Eihän lapselle tarvitse kuin hetkeksi kääntää selkänsä niin johan ehtii kadota...Ja minä taas en ymmärrä miksi lapsi pitäisi ottaa sisälle jos vain käväsen (1-2 min yleensä) itse sisällä. Meillä kun periatteena ettei sisällä olla kengät jalassa, niin reissuun menisi triplaten aikaa ja poika hermostuisi. Tai miksi huudattaa lasta sisällä esim.ruoanlaiton aikana kun hän voi yhtä turvallisesti olla ulkona kuin sisällä (näköyhteys). Kun sitä ruokaakin on pakko laittaa ettei lapsi+ me vanhemmat kuolla nälkään ;) Kuitenkin suurin osa kertoi että mahdollisuuksien mukaan ovat ulkona lapsien kanssa ja tilanteet jolloin lapsi/lapset yksin ulkona oleskelevat ovat aika lyhytaikaisia. Myöhemmällä iällä minusta on ihan hyvä että annetaan luottamusta pieni pala kerrallaan. Näin me ollaan erilaisia ja toki asumismuoto, lapsen tempperamentti ja halu ulkoilla yms vaikuttavat asiaan.
Oona
Nojoo, en mäkään nyt minuutiksi raahaa lapsia sisään, jos käväisen sisällä, mutta en mä minuutissa ruokaa tee...
Mutta jokainen tekee tavallaan. Kauhulla katselen naapurin 4-vuotiasta, joka ulkoilee jatkuvasti yksin ulkona " äidin ns. seuratessa ikkunasta" . Se on musta hurjaa!
lapset 5v. ja 3v. Esikoinen tyttö, joka on kans todella fiksu ikäisekseen ja saa leikkiä yksin ulkona. Asutaan rauhallisella omakotitaloalueella, jossa on koko ajan muitakin lapsia ja aikuisia pihalla. Ei ole vesivaaroja tai käärmeitä pelkona. Vielä keväällä en yksin ulos päästäny, mutta nyt saa olla. Välillä ovat yhdessä veljensä kanssa, mutta eivät pitkiä hetkiä, koska tuo pienempi on vielä liian pieni ja vilkas sellaiseen. Tytön kuitenki jo hyvä ruveta opetteleen kun ei kauaa enää eskarin ja koulun alkuun ja sitte on osattava. Mun mielestä se on jotenkin hullua olettaa että lapset sitte yhtäkkiä osais olla yksinään jos ei oo kerinny ollenkaan opetella. Tästäkin asiasta on tietysti niin monia mielipiteitä ja tilanteet(asuinpaikat, lasten iät yms.) ratkasee myös paljon.
Itseä kyllä hirvittää katsella kun naapurissa just vuoden täyttänyt saa olla yksinään ulkona. Siis hyvä että osaa kävellä niin tuolla menee välillä yksin ja välillä isompien seurassa....
Että meitä riittää moneen lähtöön!
Voi olla sisällä yksin jos haen postin/vien roskat. Ja saa leikkiä rivarin takapihalla itsekseen. Näkö- ja kuuloyhteys on koko ajan pihalle sisältä. Lähellä ei ole mitään vettä. Autotie (jossa erittäin vähän liikennettä) menee etupihan puolelta.
Ihan laiskuuttamme annamme lapsen leikkiä pihalla yksin: en vain itse ehdi/jaksa olla koko hereilläoloaikaa ulkona... Eikä meillä näin kesällä poikaa saa sisällä pysymään, enkä kyllä halua häntä sisällä väkisellä pitääkään! Rauhallinen paikka tuossa on leikkiä, aidattu piha. Jos olisi vettä lähellä, niin en päästäisi yksin pihaan! Eli keväällä kun ojissa oli vettä niin ei puhettakaan että olisi saanut olla pihassa yksin!
Kauppojen ulkopuolelle en jätä enkä muutoinkaan muualle yksin kuin tosiaan omaan pihaan tai sisälle hetkeksi.
Anteeksi nyt vaan mutta minusta ainakaan alle 5 vuotias ei tosiaan saa olla yksin pihalla kuin korkeintaan minuutin jos sitäkään.Siis joku 3 vuotias on vielä tosi pieni ja mitä vaan voi sattua.Itselläni on 2v8kk poika ja ikinä en anna olla kuin ehkä minuutin takapihalla jos sitäkään vahtimatta.Siis eikö teille merkkaa mitään se että kyseessä on oman lapsen henki.No nykyään kaikki on näemmä ylirohkeita ja tunteettomia.En tarkoita loukata ketään mutta toivon todella että lapsenne eivät kuole sen takia että te luotatte heihin hieman liikaa.Varmasti kaikki voi mennä hyvinkin ja ilman haavereita mutta voi myös oma lapsi kuolla joten kannattaako ottaa riskiä.Ja voin sanoa että minunkin poika on tosi älykäs ja ymmärtää mutta ei tosiaankaan silleen että hänet voisi jättää yksin kun voi kuitenkin unohtaa mitä sanottiin.Tuon ikäinen osaa kyllä yleensä puhua tosi hyvin ja ymmärtää puheen,mutta ei häneltä voi odottaa aikuismaista vastuuta itsestään.ja joku ikkunasta kurkkaushan auttaa estämään onnottomuudet.juupa juu.Ja 1,5 vuotiaan jättö ulos yksin niin se on aivan hullua.enkä olen sitten harvinainen äiti kun en usko että 3 vuotias on kykenevä olemaan yksin ulkona.
Omat 4- ja 6-vuotiaat ja kaikki naapuruston samanikäiset saavat olla yksin omalla pihallaan ja tänä kesänä myös liikkua muilla pihoilla sovitusti. Ja hui...myös pyörällä! Omat lapset ovat olleet keskenään pihalla parivuotiaasta asti. Tosin silloin seurasin touhuja todella tarkkaan.
Asumme tosi rauhallisella omakotialueella. Autolla täällä ajelevat vain kadun asukkaat, joilla suurimmalla osalla on myös omia lapsia " kadulla" . Säännöt ovat selvät ja kaikilla vanhemmilla suht samat. Kadulle ei jäädä parveilemaan, heti joku aikuinen huomauttaa jos näin käy. Liikennekäyttäytymistä harjoitellaan ja muistutetaan mieleen koko ajan.
Olen mielestäni vastuullinen vanhempi samoin kuin kaikki muutkin tällä asuinalueella. Ainahan voi jotain sattua, mutta en näe, että riski olisi sen suurempi kuin jos olisin itse vieressä.
titsu82:
Anteeksi nyt vaan mutta minusta ainakaan alle 5 vuotias ei tosiaan saa olla yksin pihalla kuin korkeintaan minuutin jos sitäkään.Siis joku 3 vuotias on vielä tosi pieni ja mitä vaan voi sattua.Itselläni on 2v8kk poika ja ikinä en anna olla kuin ehkä minuutin takapihalla jos sitäkään vahtimatta.ja joku ikkunasta kurkkaushan auttaa estämään onnottomuudet.juupa juu..
Siis hetkinen. Ensinnäkin, miten mielestäsi samalla pihalla joidenkin metrien päässä seisominen estää onnettomuuksia tehokkaammin kuin ikkunasta valvominen? Vai oletko kenties sitä mieltä, että jopa 5-vuotiaan leikkejä tulee seurata kosketusetäisyydeltä ja kieltää kaikesta mahdollisesta?!?
Kas kun sen ikkunan voi avata, ja kieltää, jos lapsi näyttää tekevän jotain liian vaarallista. Eipä ole kuitenkaan tähän mennessä vielä kovin montaa kertaa tarvinnut kieltää. Normaaleja pihaleikkejä meillä leikitään ja jos siinä onnettomuus käy, niin se käy, olin sitten vieressä tai vähän kauempana.
Ja toiseksi, ei minunkaan lapseni ollut 2v8kk:n ikäisenä yksin pihalla kuin korkeintaan minuutin. Nyt, 3v7kk:n ikäisenä sen sijaan hän saa jo olla yksin, kuitenkin valvonnan alla. Huomaatko eron? Sama asia, kuin että 5-vuotiasta en todellakaan päästäisi yksin kauppaan puolen kilometrin päähän. Mutta 6-vuotiaan joudun joskus päästämään kävelemään yksin kilometrin koulumatkan.
Monikaan ei nähdäkseni tässäkään pinossa ole kertonut, että jättää 2-vuotiaansa ulos yksin leikkimään. Ja jos tarkasti luet, niin huomaat, että ne, jotka niin tekevät, tekevät sen tarkan valvonnan alla.
En tiedä, missä te muut asutte, mutta ainakin meillä päin (rauhallisella omakotitaloalueella) on ihan tavallista, että 4-5-vuotiaat lapset leikkivät rauhassa keskenään pihalla. Ja en menisi silti ketään naapureitamme haukkumaan kylmiksi ja tunteettomiksi, vaan oman kokemukseni mukaan täällä asuu ihan tavallisia, lapsistaan välittäviä ja huolehtivia vanhempia. Toisin kuin edellisessä asuinpaikassamme, jossa näki oikeasti niitä tunteettomia, lapsensa heitteille jättäviä.
Tiedän tapauksen jossa n.4 vuotias poika leikkii yksin kerrostalon pihassa(kiikku ja hiekkis)...kaupunginkeskustassa...Poika leikkii koko päivän siellä ypöyksin ja välillä käy ilm.syömässä sisällä.
Vanhempia en ole nähnyt ikinä siellä ulkona. Välillä poika tulee meidän pihan puolelle, jos satumme menemään ohitse.Haluaisi niin paljon seuraa... (Siis tämä tapahtui menneessä aikamuodossa)
Olemme muuttaneet pois alueelta...
EIKÖS TUO OLE VAARALLISTA JOS MIKÄ!!! Seurasin tilannetta parisen viikkoa, ennen muuttoamme pois. Olisi pitänyt sos.viranomaisille ilm.
Ja viime viikon hukkumis tapaus... 3 vuotias hukkui...
Äiti jätti valvomatta korkeintaan VAIVAISET 10min...siis 10min!!!
Se on jo TOD.pitkä aika noin pienelle....AINAKIN jos asuu vesistön lähellä. Tietty pihalla vaanii paljon muitakin vaaroja...joita et pysty estämään kuin jos olisit ollut itse vieressä...Esim.ampiaiset. Pieni menee katsomaan pientä ötökkää...ja ottaa vaikka käteensä..Amppari pistää...ja mites sitten toimitaan??
Tai kyy käärme.... Et välttämättä sisälle nää kaikkia vaara tilanteita, mitä näkisit jos olisit paikan päällä...
Tämä on näkemykseni... Koskaan ei voi olla liian varma... Ne pienet ovat kuitenkin OMIA rakkaita pienokaisiamme jotka ME ITSE OLEMME HALUNNEET ja LUONEET tänne, HUOLELLA ja RAKKAUDELLA HOIDETTAVIKSEMME!
AURINKOA PÄIVÄÄN ja PITÄKÄÄ HUOLTA LAPSISTANNE!!!!
Terv.sanny80
Lily:
Mä olen ihan samaa mieltä, että miksi lasten pitäisi olla yksin pihalla, jos kerran äiti tai isä on heidän kanssaan kotona. Itse en ymmärrä miksi mä jättäisin pojan yksin ulos ja tulisin itse sitten sisään. Kärjistäen voisi sanoa, että istuisin sitten itse ikkunassa katsomassa ulkona leikkivää poikaa, vai? Koska niin monihan kertoo miten ikkunasta näkee suoraan lasten leikkipaikalle ;) Eihän lapselle tarvitse kuin hetkeksi kääntää selkänsä niin johan ehtii kadota...