Lue keskustelun säännöt.
Äitini luulee, että olen masentunut ja minulla menee huonosti, kun soitan hänelle arvostellakseni hänen vikojaan
02.06.2020 |
Koska siis sitä hän teki minulle kun olin lapsi, arvosteli minun vikojani ja syytti niistä. En todellakaan ole masentunut, olen ainoastaan harmissani siitä, että ilman häntä elämäni olisi vielä paljon parempaa. Suorastaan nautinnollista ja ihanaa. Mutta koska hän on satuttanut minua olemalla minua kohtaan ilkeä, elämäni ei ole niin hyvää, kuin jos olisin saanut tykätä itsestäni, olisi.
Kommentit (148)
Miksi te viitsitte jankata tämän ap:n kanssa? Eihän sille mikään ehdotus kelpaa, haluaa vain jamkuttaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot että sinussa ei ole vikaa, eikä mitään muutettava, vaan äidissäsi. Olet aiemmissa ketjuissa kuitenkin sanonut toistavasi äitisi sinua kohtaan tekemää kaavaa omiin lapsiisi. Nyt kun tajuat kuinka paljon se käytös satuttaa, niin miksi et mene terapiaan käsittelemään näitä asioita? On hämmentävää kuinka sokea olet omaa käytöstäsi kohtaan. Oikein hyvää kesää kuitenkin ja toivottavasti ymmärrät päästää äidistä irti ja siitä että elämässä tulee tilanteita vastaan ettet vaan saa vastauksia.
Miksi en mene terapiaan? Luuletko, etten ole käynyt terapiassa? Miksi se terapiatöti ei ole vaatinut äitiäni selvittämään minulle, miksi kiusasi minua? Ehkei tarvittaisi sen enempää terapioita.
Ap
Juuri tätä tarkoitin. Terapeutti on saattanut yrittää samaa kuin monet muut täällä palstoilla, eli tarjota työkaluja päästää irti, kykyä nähdä, kykyä käsitellä, kestää ja elää näiden asioiden kanssa. Olen itse käynyt terapiassa vaikean äidin vuoksi ja siitä koituneiden ahdistusten vuoksi. Tänä päivänä olen niistä asioista vapaa ja näen jopa äitiäni välillä ihan iloisissa merkeissä. Ymmärsin että minä voin muuttua ja muuttaa suhtautumistani äitiäni kohtaan. Hän itse ei. En ikinä saisi mitään vastauksia hänen suustaan ja tänä päivänä en enää tarvi. Terapia. Suosittelen. Älykäs ihminen ymmärtää aivojen muokkautuvan pois toksisista ajatusmalleista.
Et selvästi ole sinut asian kanssa ja tämän "miksi" olevan se maaginen ainut ratkaisu, miksi muuten jankkaisit samaa asiaa aina täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja näitä pahoja tekoja oli siis paljon ennen sitäkin, joissa tarkoituksena oli vain pahan tekeminen.
Mutta tuossa kohtaa teki pahan virheen ja ylitti rajan niin selvästi, ettei epäselvää.
Zinc
Sanoin, että hommaa tavarat takaisin tai ei olla enää missään tekemisissä. Yritti lähettää mulle vielä jotain puihelinnumeroita, että soittelisin itse pitkin maailmaa, että saisin niitä takaisin.
Siis pelkkää pahuuden kätyryyttä sekin .. Vastasin, että SINÄ annoit tavarat pois, soittele kun sulla ON ne.
Ei ole enää vuosiin kuulunut, joten voidaan laskea, että pelkkä pahan tekeminenhän siinä oli taustalla.
Ja kuten sanoin, pahoja tekoja oli paljon ennenkin, mutta tuossa kohtaa ei enää jäänyt tulkinnanvaraa ..
Mun äidillä taas tavallaan kenties tarkoituksena oli narsisteille tyypillisesti loistaa äitinä. Aidosti ei ole voinut kuvitella tekevänsä hyvää, mutta siis peitellysti on voinut sen niin itselleen selittää. Kun lapsi itkee satutettuna, kun olet haukkunut sen, koska saksasta tuli kokeesta kuutonen tai kun olet väkivalllalla työnnellyt appelsiinipuutikulla sen kynsinauhoja taaksepäin saunan jälkeen tai jos olet muuten jättänyt kuuntelematta lapsesi mielipiteen kun itse syytätä häntä milloin mistäkin, ja lapsi reagoi siihen vihaisesti ja syytät siitäkin, niin ehkä hän todella kuvitteli tekevänsä hyvää ja olevansa hyvä kasvattaja, kun lapsella on paha olla ja hän itkee ja kärsii. Mutta mitenkään vilpitöntä hyvää tarkoittamista tämä ei ole voinut olla, koska kun aikuisena sanoin hänen satuttaneen minua pahasti (ja nämä ovat vain jäävuorenhuippu, joissa ei vielä persoonallisuutta ole haukuttu), niin kun silloin ei suostu ottamaan mitään vastuuta teoistaan, niin mitä pitemmälle aikaa on kulunut. Sen enemmän olen nähnyt, että se ihminen on niin ikään sisimmässään täysin paha tunteeton tai paatunut.
ApMitä sitten. Multakin on leikattu kynsiä niin, että on alkanut verta vuotamaan sormet.
Antaa pazkojen pyöriä omissa pazkoissaan ..
Zinc
Sinä alistut kun itseäsi sorretaan ja pidellään huonosti, en tajua miksi. Mä en alistu sellaiseen koskaan, koska en itse ikinä tekisi niin muille ja pitäisi sitten itseäni kunnon ihmisenä!
ApEi se ole alistumista, vaan yläpuolelle nousemista.
Sinä kärsit niistä asioista, minä en kärsi.
Kumpi siis voittaakaan lopulta ?
Zinc
Mä en suoraan sanottuna kärsi niinkään tuosta, se vain kuvaa äitini kykyä jatkaa, vaikka satutti minua. Se, mistä oikeasti kärsin, on kaikki, mitä hän on sanonut persoonastani, luonteestani, persoonallisuudestani ja henkilöstäni. En ole mitenkään voinut nousta sen yläpuolelle, koska en ole kuvitellut itseäni täydellisenä ihmisenä. Kyllä ihmisiin sattuu arvostelu, jos he välittävät. Piittamattomia ihmisiä se ei häiritse. Tai sitten tietenkin itsensä tosi hyvin tuntevia. Kukaan 8-vuotias ei vain ole sellainen, tai ainakaan mä en ollut vielä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun vikasi, jos äitisi on ollut tumpelo suhteesi.
Päästä asiasta irti ja ajattele, että äitisi ei pystynyt parempaan vaikka kuinka olisi halunnut.Miten niin vaikka kuinka olisi halunnut? Voisinkin, jos hän kovasti haluaisi selvittää välimme ja sen, mitä onkaan tullut tehneeksi tai lähinnä ollut kykenemätön tekemään. Nyt hän syyttää minua siitä, että mulla on paha mieli koska hän kiusasi. Hän ei siis suostu näkemään kiusanneensa, vaikka minua sattui.
ApAp, tuossa tapauksessa ei taida muu auttaa, kuin katkaista välit äitiisi kokonaan. Ja käsitellä asiat itsesi kanssa ja hyväksyä, että äitisi oli kauhea, mutta huono lapsuus ei tarkoita että sinulla täytyisi olla huono loppuelämäkin.
Miksi sen hyväksyisin, kun voin koittaa tehdä sen akan loppuelämästä niin pahaa kuin mahdollista? Koska hyvän olon avaimet ovat hänellä itsellään! Hän itse sanoo, että on aikuinen ja kypsä, NO, aikuiset ja kypsät ihmiset ottava vastuuta teoistaan ja selvittävät sen, MIKSI kiusasi ja satutti minua. Sen mä vain haluan tietää.
ApHyvin sanottu. Ota vastuu itsestäsi sitten ..
Zinc
Joka sana pätee itseesi.
Otankin. Ja minä vastaan itselleni siitä, että jokainen, joka minua kiusaa, se kärsii ja saa tuomion ja kärsii sen. Tai selvittää minulle, miksi kiusasi ja satutti minua. Olen sen todellakin itselleni velkaa.
ApEi muuta kuin sitten otat vastuun teoistasi. Sinä ne teet, ei kukaan muu.
Zinc
Niin teenkin. Mä olen tehnyt jokaisen oman aloitukseni aiheesta tänne. Mutta muiden kommentointi auttaa etenemään. Tajusin itse asiassa tämän ketjun aikana, että mä haluan, että se kertoo mulle, miksi [on niin huono äitinä että] satutti minua.
ApKokemuksesi on subjektiivinen ja jos hän ei koe niin tehneensä, niin et tule koskaan subjektiivisesta kokemuksestasi mitään vastausta saamaan.
Zinc
Niin, mutta äidilläni ei ole oikeutta mitätöidä minun subjektiivisia kokemuksiani, kyllä niitä pitää kunnioittaa ja arvostaa, vaikka ne poikkeavatkin hänen omistaan, joilla kaikenlisäksi satutti minua. Sitäkö hän halusiki?
ApYks lysti kun sillä ei enää ole mitään väliä, koska olet vapaa kuin taivaan lintu ;)
Zinc
En ole, niin kauan, kun kokemukseni on mitätöity, en todellakaan ole vapaa.
ApMut sähän sanoit, että sä olet vapaa, niinku mä ;)
Zinc
Vai puhuinko vastuunkannosta? Se on hieman eri asia. Toki vastuunotto antaa vapautta, mutta tämä on eri vapautta.
Ap
Ei puhuttu. Sehän lukee tässä samalla sivulla. (tämä vastaus kyllä menee jo eri sivulle)
"Toisaalta elämä on kevyttä, kun ei tarvi vilkuilla selkänsä taakse pahojen ihmisten kanssa .. vapaa kuin taivaan lintu ;)
Zinc
Ei minunkaan tarvitse kenenkään kostoa pelätä, ei edes äitini. Sehän on annettu elämääni etukäteen.
Ap"
Tuon verran vaivauduit miettimään, ja nyt et enää edes muista ..
Tosin en puhunut mistään kostoista, jotka sinulla pyörivät päällimmäisenä mielessä ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja näitä pahoja tekoja oli siis paljon ennen sitäkin, joissa tarkoituksena oli vain pahan tekeminen.
Mutta tuossa kohtaa teki pahan virheen ja ylitti rajan niin selvästi, ettei epäselvää.
Zinc
Sanoin, että hommaa tavarat takaisin tai ei olla enää missään tekemisissä. Yritti lähettää mulle vielä jotain puihelinnumeroita, että soittelisin itse pitkin maailmaa, että saisin niitä takaisin.
Siis pelkkää pahuuden kätyryyttä sekin .. Vastasin, että SINÄ annoit tavarat pois, soittele kun sulla ON ne.
Ei ole enää vuosiin kuulunut, joten voidaan laskea, että pelkkä pahan tekeminenhän siinä oli taustalla.
Ja kuten sanoin, pahoja tekoja oli paljon ennenkin, mutta tuossa kohtaa ei enää jäänyt tulkinnanvaraa ..
Mun äidillä taas tavallaan kenties tarkoituksena oli narsisteille tyypillisesti loistaa äitinä. Aidosti ei ole voinut kuvitella tekevänsä hyvää, mutta siis peitellysti on voinut sen niin itselleen selittää. Kun lapsi itkee satutettuna, kun olet haukkunut sen, koska saksasta tuli kokeesta kuutonen tai kun olet väkivalllalla työnnellyt appelsiinipuutikulla sen kynsinauhoja taaksepäin saunan jälkeen tai jos olet muuten jättänyt kuuntelematta lapsesi mielipiteen kun itse syytätä häntä milloin mistäkin, ja lapsi reagoi siihen vihaisesti ja syytät siitäkin, niin ehkä hän todella kuvitteli tekevänsä hyvää ja olevansa hyvä kasvattaja, kun lapsella on paha olla ja hän itkee ja kärsii. Mutta mitenkään vilpitöntä hyvää tarkoittamista tämä ei ole voinut olla, koska kun aikuisena sanoin hänen satuttaneen minua pahasti (ja nämä ovat vain jäävuorenhuippu, joissa ei vielä persoonallisuutta ole haukuttu), niin kun silloin ei suostu ottamaan mitään vastuuta teoistaan, niin mitä pitemmälle aikaa on kulunut. Sen enemmän olen nähnyt, että se ihminen on niin ikään sisimmässään täysin paha tunteeton tai paatunut.
ApMitä sitten. Multakin on leikattu kynsiä niin, että on alkanut verta vuotamaan sormet.
Antaa pazkojen pyöriä omissa pazkoissaan ..
Zinc
Sinä alistut kun itseäsi sorretaan ja pidellään huonosti, en tajua miksi. Mä en alistu sellaiseen koskaan, koska en itse ikinä tekisi niin muille ja pitäisi sitten itseäni kunnon ihmisenä!
ApEi se ole alistumista, vaan yläpuolelle nousemista.
Sinä kärsit niistä asioista, minä en kärsi.
Kumpi siis voittaakaan lopulta ?
Zinc
Mä en suoraan sanottuna kärsi niinkään tuosta, se vain kuvaa äitini kykyä jatkaa, vaikka satutti minua. Se, mistä oikeasti kärsin, on kaikki, mitä hän on sanonut persoonastani, luonteestani, persoonallisuudestani ja henkilöstäni. En ole mitenkään voinut nousta sen yläpuolelle, koska en ole kuvitellut itseäni täydellisenä ihmisenä. Kyllä ihmisiin sattuu arvostelu, jos he välittävät. Piittamattomia ihmisiä se ei häiritse. Tai sitten tietenkin itsensä tosi hyvin tuntevia. Kukaan 8-vuotias ei vain ole sellainen, tai ainakaan mä en ollut vielä.
Ap
Et sinä ole 8 vuotias enää.
Zinc
Ja sinä kärsit. Muuten emme täällä keskustelisi asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot että sinussa ei ole vikaa, eikä mitään muutettava, vaan äidissäsi. Olet aiemmissa ketjuissa kuitenkin sanonut toistavasi äitisi sinua kohtaan tekemää kaavaa omiin lapsiisi. Nyt kun tajuat kuinka paljon se käytös satuttaa, niin miksi et mene terapiaan käsittelemään näitä asioita? On hämmentävää kuinka sokea olet omaa käytöstäsi kohtaan. Oikein hyvää kesää kuitenkin ja toivottavasti ymmärrät päästää äidistä irti ja siitä että elämässä tulee tilanteita vastaan ettet vaan saa vastauksia.
Miksi en mene terapiaan? Luuletko, etten ole käynyt terapiassa? Miksi se terapiatöti ei ole vaatinut äitiäni selvittämään minulle, miksi kiusasi minua? Ehkei tarvittaisi sen enempää terapioita.
ApJuuri tätä tarkoitin. Terapeutti on saattanut yrittää samaa kuin monet muut täällä palstoilla, eli tarjota työkaluja päästää irti, kykyä nähdä, kykyä käsitellä, kestää ja elää näiden asioiden kanssa. Olen itse käynyt terapiassa vaikean äidin vuoksi ja siitä koituneiden ahdistusten vuoksi. Tänä päivänä olen niistä asioista vapaa ja näen jopa äitiäni välillä ihan iloisissa merkeissä. Ymmärsin että minä voin muuttua ja muuttaa suhtautumistani äitiäni kohtaan. Hän itse ei. En ikinä saisi mitään vastauksia hänen suustaan ja tänä päivänä en enää tarvi. Terapia. Suosittelen. Älykäs ihminen ymmärtää aivojen muokkautuvan pois toksisista ajatusmalleista.
Et selvästi ole sinut asian kanssa ja tämän "miksi" olevan se maaginen ainut ratkaisu, miksi muuten jankkaisit samaa asiaa aina täällä.
Ei ole mitään syytä muuttaa suhtautumistani mihinkään, kun maailman paras ratkaisu on tiedossa ja se on se, että pahantekijä ottaa vastuun teoistaan ja selvittää kiusatulle, että minkä takia satutti tätä. Terapioiden pitäisi toimia tällaisella maalaisjärkisellä metodilla, niin ei tarvitsisi hukata niissä ihmisten aikaa sillä, että koitetaan ilman syyllistä mietti, miten kiusattu saa itsensä ikinä kasaan. Mä en ainakaan saa, ellei äitini ota asiasta vastuuta ja MUUT ihmiset pakota häntä myös siihen. Koska se on ainoa oikeudenmukainen ratkaisu asialle. Muiden pitääsyyttääja halveksia häntä, ellei selvitystä tule siitä, miksi satutti ihmistä.
Ap
Kun äitisi kuolee, maailmasi romahtaa. Sinulla ei ole muuta. Sinun pitäisi pystyä löytämään muuta, ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, lopeta yhteydenpito äitiisi. Kokonaan. Jos hänessä ei ole mitään hyvää, ja on saanut sinulle aikaan vain pahaa oloa elinaikanasi, eikä hän näe itsessäsi mitään vikaa, et tarvitse sellaista ihmistä elämääsi.
Ei kaikki äidit ole hyviä äitejä. Mutta aikuisena sulla on vastuu omasta elämästäsi, ja myrkyllisten ihmisten poistaminen siitä.
En pidä, minä haluan, että hän selvittää asian, jolla on loukannut minua, että miksi. Selvittäessään hän havahtuisi, että onkin ihmisenä viallinen ja sen tuliaisen haluan hänen oppivan.
ApÄitisi ei IKINÄ tule myöntämään mitään, selvittämään mitään, pyytämään anteeksi. Ymmärrä jo, äitisi omat defenssit estävät tämän ja kiistää kaiken.
Se on SINUN tehtäväsi luopua tuosta turhasta toivosta. Se on se turha toivo mikä satuttaa sinua. Toivot - petyt, toivot - petyt jne jneMä haluan tietää, miksi hän kiusasi ja satutti minua ja mitä enemän mä haluan sen tietää, sen enemmän asia tulee näkyväksi ja hän saa alkaa pelätä, että joku ulkopuolinen kuulisi, että haluan tällaista tietää ja kohottaisi kulmakarvojaan, että mitä, oletko sä kiusannut ja satuttanut omaa lastasi?
Sen vain haluan hänelle. Syyllisyyden, jos ei kykene tekemään selkoa siitä, miksi satutti minua.
Ap
Eiköhän kaikki ole jo kuulleet? Puolet Suomesta suunnilleen on lukenut ainakin jonkun näistä kirjoittamistasi äitijutuistasi vuosien saatossa. Jos vaan on palstalle eksynyt. Jos olisit laittanut äitisi nimen heti alusta tänne, hän olisi varmaan nyt Suomen kuuluisin äiti, jonka tytär jatkaa lapsuuden kokemuksiensa jauhamista.
Asia on kääntynyt jo vuosia sitten palstalla siihen, että äitisi on kaikkien säälin kohteena ja sinä jonkun muun kohteena. Katso alapeukut, jos et usko ja ymmärrä muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot että sinussa ei ole vikaa, eikä mitään muutettava, vaan äidissäsi. Olet aiemmissa ketjuissa kuitenkin sanonut toistavasi äitisi sinua kohtaan tekemää kaavaa omiin lapsiisi. Nyt kun tajuat kuinka paljon se käytös satuttaa, niin miksi et mene terapiaan käsittelemään näitä asioita? On hämmentävää kuinka sokea olet omaa käytöstäsi kohtaan. Oikein hyvää kesää kuitenkin ja toivottavasti ymmärrät päästää äidistä irti ja siitä että elämässä tulee tilanteita vastaan ettet vaan saa vastauksia.
Miksi en mene terapiaan? Luuletko, etten ole käynyt terapiassa? Miksi se terapiatöti ei ole vaatinut äitiäni selvittämään minulle, miksi kiusasi minua? Ehkei tarvittaisi sen enempää terapioita.
ApJuuri tätä tarkoitin. Terapeutti on saattanut yrittää samaa kuin monet muut täällä palstoilla, eli tarjota työkaluja päästää irti, kykyä nähdä, kykyä käsitellä, kestää ja elää näiden asioiden kanssa. Olen itse käynyt terapiassa vaikean äidin vuoksi ja siitä koituneiden ahdistusten vuoksi. Tänä päivänä olen niistä asioista vapaa ja näen jopa äitiäni välillä ihan iloisissa merkeissä. Ymmärsin että minä voin muuttua ja muuttaa suhtautumistani äitiäni kohtaan. Hän itse ei. En ikinä saisi mitään vastauksia hänen suustaan ja tänä päivänä en enää tarvi. Terapia. Suosittelen. Älykäs ihminen ymmärtää aivojen muokkautuvan pois toksisista ajatusmalleista.
Et selvästi ole sinut asian kanssa ja tämän "miksi" olevan se maaginen ainut ratkaisu, miksi muuten jankkaisit samaa asiaa aina täällä.
Ei ole mitään syytä muuttaa suhtautumistani mihinkään, kun maailman paras ratkaisu on tiedossa ja se on se, että pahantekijä ottaa vastuun teoistaan ja selvittää kiusatulle, että minkä takia satutti tätä. Terapioiden pitäisi toimia tällaisella maalaisjärkisellä metodilla, niin ei tarvitsisi hukata niissä ihmisten aikaa sillä, että koitetaan ilman syyllistä mietti, miten kiusattu saa itsensä ikinä kasaan. Mä en ainakaan saa, ellei äitini ota asiasta vastuuta ja MUUT ihmiset pakota häntä myös siihen. Koska se on ainoa oikeudenmukainen ratkaisu asialle. Muiden pitääsyyttääja halveksia häntä, ellei selvitystä tule siitä, miksi satutti ihmistä.
Ap
Hyhhyh mikä tyyppi !
Zinc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot että sinussa ei ole vikaa, eikä mitään muutettava, vaan äidissäsi. Olet aiemmissa ketjuissa kuitenkin sanonut toistavasi äitisi sinua kohtaan tekemää kaavaa omiin lapsiisi. Nyt kun tajuat kuinka paljon se käytös satuttaa, niin miksi et mene terapiaan käsittelemään näitä asioita? On hämmentävää kuinka sokea olet omaa käytöstäsi kohtaan. Oikein hyvää kesää kuitenkin ja toivottavasti ymmärrät päästää äidistä irti ja siitä että elämässä tulee tilanteita vastaan ettet vaan saa vastauksia.
Miksi en mene terapiaan? Luuletko, etten ole käynyt terapiassa? Miksi se terapiatöti ei ole vaatinut äitiäni selvittämään minulle, miksi kiusasi minua? Ehkei tarvittaisi sen enempää terapioita.
ApJuuri tätä tarkoitin. Terapeutti on saattanut yrittää samaa kuin monet muut täällä palstoilla, eli tarjota työkaluja päästää irti, kykyä nähdä, kykyä käsitellä, kestää ja elää näiden asioiden kanssa. Olen itse käynyt terapiassa vaikean äidin vuoksi ja siitä koituneiden ahdistusten vuoksi. Tänä päivänä olen niistä asioista vapaa ja näen jopa äitiäni välillä ihan iloisissa merkeissä. Ymmärsin että minä voin muuttua ja muuttaa suhtautumistani äitiäni kohtaan. Hän itse ei. En ikinä saisi mitään vastauksia hänen suustaan ja tänä päivänä en enää tarvi. Terapia. Suosittelen. Älykäs ihminen ymmärtää aivojen muokkautuvan pois toksisista ajatusmalleista.
Et selvästi ole sinut asian kanssa ja tämän "miksi" olevan se maaginen ainut ratkaisu, miksi muuten jankkaisit samaa asiaa aina täällä.
Ei ole mitään syytä muuttaa suhtautumistani mihinkään, kun maailman paras ratkaisu on tiedossa ja se on se, että pahantekijä ottaa vastuun teoistaan ja selvittää kiusatulle, että minkä takia satutti tätä. Terapioiden pitäisi toimia tällaisella maalaisjärkisellä metodilla, niin ei tarvitsisi hukata niissä ihmisten aikaa sillä, että koitetaan ilman syyllistä mietti, miten kiusattu saa itsensä ikinä kasaan. Mä en ainakaan saa, ellei äitini ota asiasta vastuuta ja MUUT ihmiset pakota häntä myös siihen. Koska se on ainoa oikeudenmukainen ratkaisu asialle. Muiden pitääsyyttääja halveksia häntä, ellei selvitystä tule siitä, miksi satutti ihmistä.
Ap
Mitä sitten meille jankkaat? Tai täällä palstalla? Tuo miten kirjoitit "Muiden pitääsyyttääja halveksia häntä, ellei selvitystä tule siitä, miksi satutti ihmistä." On hyvin julma tapa ajatella ja kertoo sinusta ihan riittävästi. Tulee yksi ihmistyyppi mieleen ja heille ei auta puhua, ellei itse nää omaa tilaa. En diagnosoi ihmisiä tällä tavalla netissä, joten jätän tämän keskustelun osaltani tähän. Toivotan onnea sinulle elämään ja onnea äiti kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiat ei parane huonossa äiti-suhteessa, että nostais "kissan" pöydälle. Täydellinen irtiotto voisi olla ratkaisu. Ja anteeksianto, ihan vain itsesi takia. Vai haluatko katkeroitua loppuelämäksi vain äitisi vuoksi.
On varmaan aika kasvaa aikuiseksi, koska äitisi seurassa olet aina henkisesti lapsi. Äitisi ei muutu, mutta sinä voit muuttua.
Itse olin läheisriippuvainen takertuja. 50 vuotta. Nyt olen pari vuotta voinut paremmin kuin koskaan. Tsemppiä. Kyllä se siitä.
Minua auttoi terapia.
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…
Ai minä voin muuttua? Ei mun tarvitse muuttua. Mä haluan vain selvityksen siitä, miksi tämä m....u kiusasi minua ja satutti omaa lastaan. That’ all I want. Uskinpa hänellä sen selvityksen antamisen jälkeen voisi olla kauhean hyvä olo ja sitä tässä tavoitellaankin.
ApNoin minäkin ajattelin vielä pari vuotta sitten. Olen koko ikäni voinut huonosti. Ollut mielenterveyspotilas koko aikuisikäni. Syönyt lääkkeitä. Paasannut pahaa oloa kaikille jotka jaksoivat kuunnella. Ja aina vain olin huonokuntoisempi. Erään terapeutin avulla pystyin katkaisemaan "napanuoran".
Ajattelin aina että halusin "kostaa" äidilleni. Odotin anteeksipyyntöä. Odotin päivää että voitaisiin palata alkuun, ja selvittää välimme.
Sinun itsesi on tehtävä ratkaisusi. Minä ymmärsin että satutan vain itseäni. Narskuäitini ei ikinä muutu. Minun muuttumiseni oli sitä että ymmärsin päästää irti, ja antaa anteeksi. Tuo edellinen lause tuntuu haastavalta, mutta ihan kirjaimellisesti sitä ei tarvitse ymmärtää.
Sun sisälläsi on varmasti vihaa yms. tunteita. Silloin ihminen ei toimi järkevästi. Omaa mallia ei voi tuputtaa kenellekään.
Mulle äiti oli lapsuudessa tärkein ihmissuhde. Koko elämäni olin riippuvainen hänestä, ja se tunteiden kirjo oli potenssiin sata. Kun ymmärsin päästää irti, niin vuosien höyryt vihantunteineen vapautuivat. Se oli raskas prosessi, mutta se ainoa oikea.
Eipä mulla muuta. Rautalankaa en väännä enempää. Kunhan et liiaksi tuhlaa vuosiasi, koska kaiken itse kokeneena, se ei ole sen arvoista.
Mutta poistun ketjusta. Kirjoituksesi tuntuvat niin tutulta. Sinä kierrät ympyrää, mutta toivon että ymmärtäisit että sinä elät itsellesi, et äidillesi. Tsemppiä.
Niin no, minä ymmärsin tämän ketjun aikana, että se, mitä haluan, on selvitys äidiltä, miksi hän satutti minua. Se sisältää paljon arvokkaamman viestin, joka ei näy suoraan lukijalle, sen voi valistunut ihminen nähdä rivien välistä, mikä se tämän oivalluksen arvokkain sanoma on. Ja se on se, että jos minä kykenen haluamaan selvityksen siitä, miksi äitini satutti minua, sehän tarkoittaa sitä, että minä kykenen vihdoin hiukan arvostamaan edes itse omia tarpeitani ja tunteitani sen verran että katson, että joku muu on niihin käytännössä 100% syyllinen, kun minua on satutettu. Kiusaajahan yrittää vierittää syyn kiusatun nikoille ja tätä äitini on tehnyt niin voimallisesti, että olen aina joutunut epäilemään hänen tekojensa johtuneen minusta.
Jos et tiedä, miltä se kiusatusta tuntuu, et ole kokemut samaa, mitä minä.
Mutta kiitos kirjoituksestasi, se oli kannustava.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen selittänyt, mutta sitä en itseasiassa ole vielä sanonut, että mä haluan selvityksen siitä, miksi hän satutti ja kiusasi minua. Sitä on ollut erittäin vaikea tajuta itsekään, että sen minä haluan, koska hänen mielestään mitään kiusaamista saati satuttamista ei ole koskaan ollutkaan. Mutta kun ei hän voi minun puolestani puhua.
ApMiten äitisi voi sinulle mitään selittää tai selvittää, jos kerran ei näe mitään kiusaamista koskaan olleen? Sama kuin joku alkaisi nyt sinulta tivata, että nyt teet heti selvityksen siitä, miksi maapallo on oikeasti neliskulmainen. Etkö nyt tuosta jo tajua, että tuhlaat aikaasi?
Sitäpaitsi ei se ole sama asia. Minä en kinaa faktoist. Minä puhun minun omista tunteistani. Ovatko ne omalle äidilleni niin mitättömiä ja niin merkityksettömiä, ettei voi antaa edes selvitystä siitä, minkä takia on satuttanut minua? Ei siinä tarvitse tajuta kuin yksi asia, se, ettei olekaan täydellinen, vaan viallinen ja on satuttanut sillä minua. Sen jälkeen tarvitsee enää kertoa se, minkä takia on viallinen ja huono ihminen. Tosin hänhän paranee ihmisenä välittömästi, jos tähän kykenee. Viallinen saa olla, mutta siitä pitää ottaa vastuu.
Ap
Ovat näköjään ja ihmiset voivat jopa olla ottamatta vastuuta asioista.
Mitä huonommin kohtelet äitiäsi, mitä enemmän aiheutat hänelle pahaa oloa, sitä vähemmän hän pitää sinusta ja sitä vähemmän hänellä on halua tehdä yhtään mitään puolestasi. Kohta lopettaa puhelimeen vastaamisen. Kohta olet 70 vuotias ja kun joku kysyy mitä teit elämässäsi voit vastata, että jankutin niin paljon äidilleni negaa, että hän katkaisi välit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot että sinussa ei ole vikaa, eikä mitään muutettava, vaan äidissäsi. Olet aiemmissa ketjuissa kuitenkin sanonut toistavasi äitisi sinua kohtaan tekemää kaavaa omiin lapsiisi. Nyt kun tajuat kuinka paljon se käytös satuttaa, niin miksi et mene terapiaan käsittelemään näitä asioita? On hämmentävää kuinka sokea olet omaa käytöstäsi kohtaan. Oikein hyvää kesää kuitenkin ja toivottavasti ymmärrät päästää äidistä irti ja siitä että elämässä tulee tilanteita vastaan ettet vaan saa vastauksia.
Miksi en mene terapiaan? Luuletko, etten ole käynyt terapiassa? Miksi se terapiatöti ei ole vaatinut äitiäni selvittämään minulle, miksi kiusasi minua? Ehkei tarvittaisi sen enempää terapioita.
ApJuuri tätä tarkoitin. Terapeutti on saattanut yrittää samaa kuin monet muut täällä palstoilla, eli tarjota työkaluja päästää irti, kykyä nähdä, kykyä käsitellä, kestää ja elää näiden asioiden kanssa. Olen itse käynyt terapiassa vaikean äidin vuoksi ja siitä koituneiden ahdistusten vuoksi. Tänä päivänä olen niistä asioista vapaa ja näen jopa äitiäni välillä ihan iloisissa merkeissä. Ymmärsin että minä voin muuttua ja muuttaa suhtautumistani äitiäni kohtaan. Hän itse ei. En ikinä saisi mitään vastauksia hänen suustaan ja tänä päivänä en enää tarvi. Terapia. Suosittelen. Älykäs ihminen ymmärtää aivojen muokkautuvan pois toksisista ajatusmalleista.
Et selvästi ole sinut asian kanssa ja tämän "miksi" olevan se maaginen ainut ratkaisu, miksi muuten jankkaisit samaa asiaa aina täällä.
Ei ole mitään syytä muuttaa suhtautumistani mihinkään, kun maailman paras ratkaisu on tiedossa ja se on se, että pahantekijä ottaa vastuun teoistaan ja selvittää kiusatulle, että minkä takia satutti tätä. Terapioiden pitäisi toimia tällaisella maalaisjärkisellä metodilla, niin ei tarvitsisi hukata niissä ihmisten aikaa sillä, että koitetaan ilman syyllistä mietti, miten kiusattu saa itsensä ikinä kasaan. Mä en ainakaan saa, ellei äitini ota asiasta vastuuta ja MUUT ihmiset pakota häntä myös siihen. Koska se on ainoa oikeudenmukainen ratkaisu asialle. Muiden pitääsyyttääja halveksia häntä, ellei selvitystä tule siitä, miksi satutti ihmistä.
ApMitä sitten meille jankkaat? Tai täällä palstalla? Tuo miten kirjoitit "Muiden pitääsyyttääja halveksia häntä, ellei selvitystä tule siitä, miksi satutti ihmistä." On hyvin julma tapa ajatella ja kertoo sinusta ihan riittävästi. Tulee yksi ihmistyyppi mieleen ja heille ei auta puhua, ellei itse nää omaa tilaa. En diagnosoi ihmisiä tällä tavalla netissä, joten jätän tämän keskustelun osaltani tähän. Toivotan onnea sinulle elämään ja onnea äiti kanssa.
Ei kyseessä ole mikään ihmistyyppi, vaan häntä pitää kohdella samalla tavalla, kuin hän halusi, että minua kohdellaan. Hän halusi, että minua syytetään ja halveksitaan, totta kai haluan samaa hänelle. Ja varsinkin siksi, koska hän todella ON SYYLLINEN siihen, että on satuttanut minua. En tiedä, miksi hän ajatteli, että minua pitää muiden syyttää ja halveksia. Mitä minä olin hänelle tehnyt? Jos itse on niin epäkypsä kasvattaja, että loukkaantuu omasta lapestaan niin, että haluaa tälle pahaa, niin en voi toivoa sen parempaa hänelle.
Ap
Aina olet ymmärtänyt kesken ketjujen, että äidiltä on vaadittava selvitys ;)
Vuodesta toiseen.
Zinc
Ps. mitään selvitystä et tule saamaan koskaa nyhtään enempää, kuin ennenkään ..
Zinc
Jatkat vaan perheen perinnettä - miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen selittänyt, mutta sitä en itseasiassa ole vielä sanonut, että mä haluan selvityksen siitä, miksi hän satutti ja kiusasi minua. Sitä on ollut erittäin vaikea tajuta itsekään, että sen minä haluan, koska hänen mielestään mitään kiusaamista saati satuttamista ei ole koskaan ollutkaan. Mutta kun ei hän voi minun puolestani puhua.
ApMiten äitisi voi sinulle mitään selittää tai selvittää, jos kerran ei näe mitään kiusaamista koskaan olleen? Sama kuin joku alkaisi nyt sinulta tivata, että nyt teet heti selvityksen siitä, miksi maapallo on oikeasti neliskulmainen. Etkö nyt tuosta jo tajua, että tuhlaat aikaasi?
Sitäpaitsi ei se ole sama asia. Minä en kinaa faktoist. Minä puhun minun omista tunteistani. Ovatko ne omalle äidilleni niin mitättömiä ja niin merkityksettömiä, ettei voi antaa edes selvitystä siitä, minkä takia on satuttanut minua? Ei siinä tarvitse tajuta kuin yksi asia, se, ettei olekaan täydellinen, vaan viallinen ja on satuttanut sillä minua. Sen jälkeen tarvitsee enää kertoa se, minkä takia on viallinen ja huono ihminen. Tosin hänhän paranee ihmisenä välittömästi, jos tähän kykenee. Viallinen saa olla, mutta siitä pitää ottaa vastuu.
ApOvat näköjään ja ihmiset voivat jopa olla ottamatta vastuuta asioista.
Mitä huonommin kohtelet äitiäsi, mitä enemmän aiheutat hänelle pahaa oloa, sitä vähemmän hän pitää sinusta ja sitä vähemmän hänellä on halua tehdä yhtään mitään puolestasi. Kohta lopettaa puhelimeen vastaamisen. Kohta olet 70 vuotias ja kun joku kysyy mitä teit elämässäsi voit vastata, että jankutin niin paljon äidilleni negaa, että hän katkaisi välit.
Noen minä voi sille mitään, etten voinut ymmärtää nuorempana, että äitini on selitettävä, miksi on satuttanut minua, kun KUKAAN maapallolla ei ole koskaan välittänyt minusta niin paljon, että olisi sanonut, että olisin sen arvoinen.
Niin olen sitten matkan varrella äidille ollut erittäin vihainen. Siihen mulla on oikeus.
Ap
Noin minäkin ajattelin vielä pari vuotta sitten. Olen koko ikäni voinut huonosti. Ollut mielenterveyspotilas koko aikuisikäni. Syönyt lääkkeitä. Paasannut pahaa oloa kaikille jotka jaksoivat kuunnella. Ja aina vain olin huonokuntoisempi. Erään terapeutin avulla pystyin katkaisemaan "napanuoran".
Ajattelin aina että halusin "kostaa" äidilleni. Odotin anteeksipyyntöä. Odotin päivää että voitaisiin palata alkuun, ja selvittää välimme.
Sinun itsesi on tehtävä ratkaisusi. Minä ymmärsin että satutan vain itseäni. Narskuäitini ei ikinä muutu. Minun muuttumiseni oli sitä että ymmärsin päästää irti, ja antaa anteeksi. Tuo edellinen lause tuntuu haastavalta, mutta ihan kirjaimellisesti sitä ei tarvitse ymmärtää.
Sun sisälläsi on varmasti vihaa yms. tunteita. Silloin ihminen ei toimi järkevästi. Omaa mallia ei voi tuputtaa kenellekään.
Mulle äiti oli lapsuudessa tärkein ihmissuhde. Koko elämäni olin riippuvainen hänestä, ja se tunteiden kirjo oli potenssiin sata. Kun ymmärsin päästää irti, niin vuosien höyryt vihantunteineen vapautuivat. Se oli raskas prosessi, mutta se ainoa oikea.
Eipä mulla muuta. Rautalankaa en väännä enempää. Kunhan et liiaksi tuhlaa vuosiasi, koska kaiken itse kokeneena, se ei ole sen arvoista.
Mutta poistun ketjusta. Kirjoituksesi tuntuvat niin tutulta. Sinä kierrät ympyrää, mutta toivon että ymmärtäisit että sinä elät itsellesi, et äidillesi. Tsemppiä.