Äitini luulee, että olen masentunut ja minulla menee huonosti, kun soitan hänelle arvostellakseni hänen vikojaan

Kyllä aikuisen ihmisen pitää kyetä selvittämään asiat, joilla on satuttanut ja loukannut toisia. Se on toimeentulemisen ihan perusasia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot että sinussa ei ole vikaa, eikä mitään muutettava, vaan äidissäsi. Olet aiemmissa ketjuissa kuitenkin sanonut toistavasi äitisi sinua kohtaan tekemää kaavaa omiin lapsiisi. Nyt kun tajuat kuinka paljon se käytös satuttaa, niin miksi et mene terapiaan käsittelemään näitä asioita? On hämmentävää kuinka sokea olet omaa käytöstäsi kohtaan. Oikein hyvää kesää kuitenkin ja toivottavasti ymmärrät päästää äidistä irti ja siitä että elämässä tulee tilanteita vastaan ettet vaan saa vastauksia.

Miksi en mene terapiaan? Luuletko, etten ole käynyt terapiassa? Miksi se terapiatöti ei ole vaatinut äitiäni selvittämään minulle, miksi kiusasi minua? Ehkei tarvittaisi sen enempää terapioita.

Ap

Juuri tätä tarkoitin. Terapeutti on saattanut yrittää samaa kuin monet muut täällä palstoilla, eli tarjota työkaluja päästää irti, kykyä nähdä, kykyä käsitellä, kestää ja elää näiden asioiden kanssa. Olen itse käynyt terapiassa vaikean äidin vuoksi ja siitä koituneiden ahdistusten vuoksi. Tänä päivänä olen niistä asioista vapaa ja näen jopa äitiäni välillä ihan iloisissa merkeissä. Ymmärsin että minä voin muuttua ja muuttaa suhtautumistani äitiäni kohtaan. Hän itse ei. En ikinä saisi mitään vastauksia hänen suustaan ja tänä päivänä en enää tarvi. Terapia. Suosittelen. Älykäs ihminen ymmärtää aivojen muokkautuvan pois toksisista ajatusmalleista.

Et selvästi ole sinut asian kanssa ja tämän "miksi" olevan se maaginen ainut ratkaisu, miksi muuten jankkaisit samaa asiaa aina täällä.

Ei ole mitään syytä muuttaa suhtautumistani mihinkään, kun maailman paras ratkaisu on tiedossa ja se on se, että pahantekijä ottaa vastuun teoistaan ja selvittää kiusatulle, että minkä takia satutti tätä. Terapioiden pitäisi toimia tällaisella maalaisjärkisellä metodilla, niin ei tarvitsisi hukata niissä ihmisten aikaa sillä, että koitetaan ilman syyllistä mietti, miten kiusattu saa itsensä ikinä kasaan. Mä en ainakaan saa, ellei äitini ota asiasta vastuuta ja MUUT ihmiset pakota häntä myös siihen. Koska se on ainoa oikeudenmukainen ratkaisu asialle. Muiden pitääsyyttääja halveksia häntä, ellei selvitystä tule siitä, miksi satutti ihmistä.

Ap

Ei kukaan lähde tuollaiseen vihanpitoon mukaan. Sehän on hirveän kuluttavaa ja turhaa. Vai oletko sinä sellainen, että kun joku sanoo sulle, että "katsopas tuota ihmispökälettä, hän on tehnyt väärin, vihataan sitä yhdessä" niin sinä suostuisit? Ehei. Yksin me sotamme käydään jos käydään. Se on sinun oma elämäsi mitä hukkaat. Äitisi ei ikinä tule näkemään virheitään. Ja mitä sitten vaikka niin tekisi? Sekö sinut parantaisi? Ei.

Sinun ainoa mahdollisuus elää hyvää elämää, on nyt pistää piste kaikelle tuolle. Jätä äitisi, älä soita hänelle tai mieti enää. Rakenna elämääsi. Ajattele, että sinulla on kaikki, siis ihan kaikki, mahdollisuudet tehdä mitä ikinä elämälläsi tahdot. Sinulla on kaksi kättä, kaksi jalkaa, aivot ja pääset paikkoihin. Pystyt opiskelemaan, tekemään työtä, vaihtamaan maata jos haluat.

Mutta sinä vain jumitat ja jumitat ja jumitat ja odotat jotain anteeksipyyntöä mitä ei koskaan tule.

Kyllä ihmisen ainakin pitäisi ojentaa muille pahan mielen tuottanutta ihmistä hänen virheistään ja sanoa, että vaikka kuinka halusit kasvattaa, satutit ja se ei ole ok. Et kuunnellut lastasi ja satutit, koska ajattelit hänestä pahaa, HÄN, eikä se olekaan totta. Mutta minulle opetti, että oli totta, että olen huono ja paha ihminen. En aio taistella tätä yksin, eikä minun ole tarvinnutkaan, lasteni isä on ollut mukana tukemassa. Ehkä joskus vielä kerron äitini sisko(puole)llekin, mitä äitini on naisiaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat ei parane huonossa äiti-suhteessa, että nostais "kissan" pöydälle. Täydellinen irtiotto voisi olla ratkaisu. Ja anteeksianto, ihan vain itsesi takia. Vai haluatko katkeroitua loppuelämäksi vain äitisi vuoksi.

On varmaan aika kasvaa aikuiseksi, koska äitisi seurassa olet aina henkisesti lapsi. Äitisi ei  muutu, mutta sinä voit muuttua.

Itse olin läheisriippuvainen takertuja. 50 vuotta. Nyt olen pari vuotta voinut paremmin kuin koskaan. Tsemppiä. Kyllä se siitä.

Minua auttoi terapia. 

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…

Ai minä voin muuttua? Ei mun tarvitse muuttua. Mä haluan vain selvityksen siitä, miksi tämä m....u kiusasi minua ja satutti omaa lastaan. That’ all I want. Uskinpa hänellä sen selvityksen antamisen jälkeen voisi olla kauhean hyvä olo ja sitä tässä tavoitellaankin.

Ap

Noin minäkin ajattelin vielä pari vuotta sitten. Olen koko ikäni voinut huonosti. Ollut mielenterveyspotilas koko aikuisikäni. Syönyt lääkkeitä. Paasannut pahaa oloa kaikille jotka jaksoivat kuunnella. Ja aina vain olin huonokuntoisempi. Erään terapeutin avulla pystyin katkaisemaan "napanuoran". 

Ajattelin aina että halusin "kostaa" äidilleni. Odotin anteeksipyyntöä. Odotin päivää että voitaisiin palata alkuun, ja selvittää välimme.

Sinun itsesi on tehtävä ratkaisusi. Minä ymmärsin että satutan vain itseäni. Narskuäitini ei ikinä muutu. Minun muuttumiseni oli sitä että ymmärsin päästää irti, ja antaa anteeksi. Tuo edellinen lause tuntuu haastavalta, mutta ihan kirjaimellisesti sitä ei tarvitse ymmärtää.

Sun sisälläsi on varmasti vihaa yms. tunteita. Silloin ihminen ei toimi järkevästi. Omaa mallia ei voi tuputtaa kenellekään.

Mulle äiti oli lapsuudessa tärkein ihmissuhde. Koko elämäni olin riippuvainen hänestä, ja se tunteiden kirjo oli potenssiin sata. Kun ymmärsin päästää irti, niin vuosien höyryt vihantunteineen vapautuivat. Se oli raskas prosessi, mutta se ainoa oikea.

Eipä mulla muuta. Rautalankaa en väännä enempää. Kunhan et liiaksi tuhlaa vuosiasi, koska kaiken itse kokeneena,  se ei ole sen arvoista.

Mutta poistun ketjusta. Kirjoituksesi tuntuvat niin tutulta. Sinä kierrät ympyrää, mutta toivon että ymmärtäisit että sinä elät itsellesi, et äidillesi. Tsemppiä.

Niin no, minä ymmärsin tämän ketjun aikana, että se, mitä haluan, on selvitys äidiltä, miksi hän satutti minua. Se sisältää paljon arvokkaamman viestin, joka ei näy suoraan lukijalle, sen voi valistunut ihminen nähdä rivien välistä, mikä se tämän oivalluksen arvokkain sanoma on. Ja se on se, että jos minä kykenen haluamaan selvityksen siitä, miksi äitini satutti minua, sehän tarkoittaa sitä, että minä kykenen vihdoin hiukan arvostamaan edes itse omia tarpeitani ja tunteitani sen verran että katson, että joku muu on niihin käytännössä 100% syyllinen, kun minua on satutettu. Kiusaajahan yrittää vierittää syyn kiusatun nikoille ja tätä äitini on tehnyt niin voimallisesti, että olen aina joutunut epäilemään hänen tekojensa johtuneen minusta.

Jos et tiedä, miltä se kiusatusta tuntuu, et ole kokemut samaa, mitä minä.

Mutta kiitos kirjoituksestasi, se oli kannustava.

Ap

Kyllä, juu.

Mutta helpottaako se sinun oloasi?

Jos äitisi ei suostu puhumaan, niin taot päätäsi seinään.

Se tieto, miksi....niin menneet tapahtumat äiti lapsuudesta voisivat selventää. Voisivat auttaa sinua ymmärtämään.

Ehkä voiist puhua jonkun muun sukulaisen kansssa, joka tietää menneestä?

Jos et saa vastausta, niin sitten kannaattaa hakea apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ja näitä pahoja tekoja oli siis paljon ennen sitäkin, joissa tarkoituksena oli vain pahan tekeminen.

Mutta tuossa kohtaa teki pahan virheen ja ylitti rajan niin selvästi, ettei epäselvää.

Zinc

Sanoin, että hommaa tavarat takaisin tai ei olla enää missään tekemisissä. Yritti lähettää mulle vielä jotain puihelinnumeroita, että soittelisin itse pitkin maailmaa, että saisin niitä takaisin.

Siis pelkkää pahuuden kätyryyttä sekin .. Vastasin, että SINÄ annoit tavarat pois, soittele kun sulla ON ne.

Ei ole enää vuosiin kuulunut, joten voidaan laskea, että pelkkä pahan tekeminenhän siinä oli taustalla.

Ja kuten sanoin, pahoja tekoja oli paljon ennenkin, mutta tuossa kohtaa ei enää jäänyt tulkinnanvaraa ..

Mutta hyvä ihminen sähän alistust kokoajan. JAtkuvasti jankkaaat samaa asiaa. Et muutu. Pakolla vaan yrität muuttaa sellaista, mikä ei muutu.

HAe apua muualta. Äitis ei ole kykenenvä muuttamaan ongelmaasi toiseksi. Hän on se mikä on.

Mun äidillä taas tavallaan kenties tarkoituksena oli narsisteille tyypillisesti loistaa äitinä. Aidosti ei ole voinut kuvitella tekevänsä hyvää, mutta siis peitellysti on voinut sen niin itselleen selittää. Kun lapsi itkee satutettuna, kun olet haukkunut sen, koska saksasta tuli kokeesta kuutonen tai kun olet väkivalllalla työnnellyt appelsiinipuutikulla sen kynsinauhoja taaksepäin saunan jälkeen tai jos olet muuten jättänyt kuuntelematta lapsesi mielipiteen kun itse syytätä häntä milloin mistäkin, ja lapsi reagoi siihen vihaisesti ja syytät siitäkin, niin ehkä hän todella kuvitteli tekevänsä hyvää ja olevansa hyvä kasvattaja, kun lapsella on paha olla ja hän itkee ja kärsii. Mutta mitenkään vilpitöntä hyvää tarkoittamista tämä ei ole voinut olla, koska kun aikuisena sanoin hänen satuttaneen minua pahasti (ja nämä ovat vain jäävuorenhuippu, joissa ei vielä persoonallisuutta ole haukuttu), niin kun silloin ei suostu ottamaan mitään vastuuta teoistaan, niin mitä pitemmälle aikaa on kulunut. Sen enemmän olen nähnyt, että se ihminen on niin ikään sisimmässään täysin paha tunteeton tai paatunut.

Ap

Mitä sitten. Multakin on leikattu kynsiä niin, että on alkanut verta vuotamaan sormet. 

Antaa pazkojen pyöriä omissa pazkoissaan ..

Zinc

Sinä alistut kun itseäsi sorretaan ja pidellään huonosti, en tajua miksi. Mä en alistu sellaiseen koskaan, koska en itse ikinä tekisi niin muille ja pitäisi sitten itseäni kunnon ihmisenä!

Ap

Mene kävelemään kolmeksi tunniksi, niin saat demonisi pois päästäsi. Eihän sinua kukaan kestä. Älä soita ikinä kenellekään. Tänne voit ilmaiseksi kirjoitella. Kirjoita kirja. Strindberg kirjoitti jo Hullun puolustuspuhe -kirjan, mutta jotakin Äitikauna -kirjaa voisit rustata. Kirjoita kaikki nämä jutut paperille ja tarjoa jollekin kustantajalle. 

Kauna. Se on sen kirjan nimi. Elokuvaoikeuksia voit myydä Harlinille. Hän voisi tehdä elokuvan Äidin painajainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiat ei parane huonossa äiti-suhteessa, että nostais "kissan" pöydälle. Täydellinen irtiotto voisi olla ratkaisu. Ja anteeksianto, ihan vain itsesi takia. Vai haluatko katkeroitua loppuelämäksi vain äitisi vuoksi.

On varmaan aika kasvaa aikuiseksi, koska äitisi seurassa olet aina henkisesti lapsi. Äitisi ei  muutu, mutta sinä voit muuttua.

Itse olin läheisriippuvainen takertuja. 50 vuotta. Nyt olen pari vuotta voinut paremmin kuin koskaan. Tsemppiä. Kyllä se siitä.

Minua auttoi terapia. 

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…

Ai minä voin muuttua? Ei mun tarvitse muuttua. Mä haluan vain selvityksen siitä, miksi tämä m....u kiusasi minua ja satutti omaa lastaan. That’ all I want. Uskinpa hänellä sen selvityksen antamisen jälkeen voisi olla kauhean hyvä olo ja sitä tässä tavoitellaankin.

Ap

Noin minäkin ajattelin vielä pari vuotta sitten. Olen koko ikäni voinut huonosti. Ollut mielenterveyspotilas koko aikuisikäni. Syönyt lääkkeitä. Paasannut pahaa oloa kaikille jotka jaksoivat kuunnella. Ja aina vain olin huonokuntoisempi. Erään terapeutin avulla pystyin katkaisemaan "napanuoran". 

Ajattelin aina että halusin "kostaa" äidilleni. Odotin anteeksipyyntöä. Odotin päivää että voitaisiin palata alkuun, ja selvittää välimme.

Sinun itsesi on tehtävä ratkaisusi. Minä ymmärsin että satutan vain itseäni. Narskuäitini ei ikinä muutu. Minun muuttumiseni oli sitä että ymmärsin päästää irti, ja antaa anteeksi. Tuo edellinen lause tuntuu haastavalta, mutta ihan kirjaimellisesti sitä ei tarvitse ymmärtää.

Sun sisälläsi on varmasti vihaa yms. tunteita. Silloin ihminen ei toimi järkevästi. Omaa mallia ei voi tuputtaa kenellekään.

Mulle äiti oli lapsuudessa tärkein ihmissuhde. Koko elämäni olin riippuvainen hänestä, ja se tunteiden kirjo oli potenssiin sata. Kun ymmärsin päästää irti, niin vuosien höyryt vihantunteineen vapautuivat. Se oli raskas prosessi, mutta se ainoa oikea.

Eipä mulla muuta. Rautalankaa en väännä enempää. Kunhan et liiaksi tuhlaa vuosiasi, koska kaiken itse kokeneena,  se ei ole sen arvoista.

Mutta poistun ketjusta. Kirjoituksesi tuntuvat niin tutulta. Sinä kierrät ympyrää, mutta toivon että ymmärtäisit että sinä elät itsellesi, et äidillesi. Tsemppiä.

Niin no, minä ymmärsin tämän ketjun aikana, että se, mitä haluan, on selvitys äidiltä, miksi hän satutti minua. Se sisältää paljon arvokkaamman viestin, joka ei näy suoraan lukijalle, sen voi valistunut ihminen nähdä rivien välistä, mikä se tämän oivalluksen arvokkain sanoma on. Ja se on se, että jos minä kykenen haluamaan selvityksen siitä, miksi äitini satutti minua, sehän tarkoittaa sitä, että minä kykenen vihdoin hiukan arvostamaan edes itse omia tarpeitani ja tunteitani sen verran että katson, että joku muu on niihin käytännössä 100% syyllinen, kun minua on satutettu. Kiusaajahan yrittää vierittää syyn kiusatun nikoille ja tätä äitini on tehnyt niin voimallisesti, että olen aina joutunut epäilemään hänen tekojensa johtuneen minusta.

Jos et tiedä, miltä se kiusatusta tuntuu, et ole kokemut samaa, mitä minä.

Mutta kiitos kirjoituksestasi, se oli kannustava.

Ap

Kyllä, juu.

Mutta helpottaako se sinun oloasi?

Jos äitisi ei suostu puhumaan, niin taot päätäsi seinään.

Se tieto, miksi....niin menneet tapahtumat äiti lapsuudesta voisivat selventää. Voisivat auttaa sinua ymmärtämään.

Ehkä voiist puhua jonkun muun sukulaisen kansssa, joka tietää menneestä?

Jos et saa vastausta, niin sitten kannaattaa hakea apua.

Ei niinkään tärkeintä ole se, että äiti osaa vastata, vaan se, että itse osaan kysyä. Onhan se nyt hirveän alistavaa, jos lapselle on niin pahasti mieleen taottu, ettet ole arvokas, että luulee pitkälle aikuisuuteen olevansa huono, koska vanhempi sanoi niin. Ei sitä osaa ravistella kokonaan pois harteilta, ellei osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Koska kysymyksetkin vaativat usein ensin oivalluksia.

Ap

Tää oli kyllä hyvä ketju, yksi itseni parhaista. Kiitos siitä lienee sen, että m o d e r o i n n i s s a on ehkä kesätyöntekijöitä.

Ap