Lue keskustelun säännöt.
HS:n uutinen: Osa pysyy ikänsä normaalipainoisena, kaikki voi opetella tavat
01.06.2020 |
https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006523148.html
Voiko joku tunnukset omistava kertoa mitkä tuossa jutussa on ne pyhät keinot?
Terveisin Ylipainoinen terveellisesti syövä ja liikkuva
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Painonhallinta on helppoa.
Ei tarvitse muuta kuin kuluttaa sen verran kuin syö.
Jos ei saa olluksi syömättä, pitää keksiä muuta tekemistä kuin kotona (tai kaupungilla) oleilu ja napostelu.
Jäin kotiin syksyllä ja paino noussut 10kg. 96 kilosta 106kg. En voi vastustaa ruokaa, tuo hyvän mielen. Töissä ei voinut syödä jatkuvasti.
N 162cm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen varmaan geenilotossa voittanut ikuisen hoikkuuden. Syön mitä mieli tekee ja silloin, kun on nälkä. Pääsääntöisesti tavallista kotiruokaa ja harvemmin roskaruokaa. Herkkujakin menee päivittäin, mutta ei mitenkään valtavia määriä.
Luulen, että salaisuus on siinä, että olen aika aktiivinen puuhastelija ja pidän hyötyliikunnasta. Kulutan siis kaiken mitä olen syönyt ja aineenvaihduntani toimii normaalisti. BMI 19/ Ikä 50v.
Tota mä just tarkoitin aiemmassa kommentissani. Että ne geenit määrää tosi paljon. Minä voin syödä mitä vain ja kuinka paljon vain enkä liho. Sinä et voi syödä mitään ja lihot Kumpikaan meistä ei voi sille mitään. Mulle sanotaan , että söisit joskus jotain (vaikka syön). Sulle sanotaan, että lopeta syöminen (vaikka syöt paljon vähemmän kuin minä). Meistä molemmista tuntuu ne kommentit pahoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihdoinkin normaalipainoinen kirjoitti:
Miksi länsimaissa ylipaino ja lihavuus lisääntyy, jos normaalipainossa pysyminen on noin helppoa? Kyllä oli taas niin turha artikkeli kuin vain olla voi.
No täyttä asiaa tuo on. Olen 45 v neljän lapsen äiti ja aina ollut hoikka. Kotoa oppinut hyvät ruokailutottumukset. Syön usein, mutta lopetan kun tulen kylläiseksi. Meillä ei ole ollut tapana syödä ns ähkyyn. Aivan käsittämätön ajatus mielestäni. Karkkia säännösteltiin kotona hampaiden vuoksi ja en ole koskaan ole oppinut oikein syömällä syömään karkkia.
Omat lapset tuntuvat olevan samanlaisia. Hampurilaisia ja pitsaa voi syödä, mutta ei kukaan meistä pysty syömään niitä monta kertaa viikossa, koska se rasvan määrä alkaa pahasti ällöttämään eikä enää maistu hyvälle.Musta tämä on painokeskustelussa ongelma. Kaikki läskit syövät normaalilla ruualla itsensä ähkyyn, vetävät karkkia ja roskaruokaa monta kertaa viikossa. Ja kunhan nämä oksettavat tavat jätettäisiin pois, ei olisi lihavuutta.
Itse en tee mitään mäistä kuvatuista ja olen silti läski. Olisin ikuisesti kiitollinen jos ylipainoni olisi kiinni kärjistä ja hamppareista, miten ihanan helppoa olisi jättää ne vaan pois.
Sama mulla. Ärsyttää kuulla niitä neuvoja, mitä syödä ja mitä välttäää, kun eivät kuvaa ollenkaan mun ruokavaliota.
Mä kun en juo alkoholia, en polta tupakkaa, olen harrastanut vuosikymmenet säännöllisesti liikuntaa, syön säännöllisesti ja terveellisesti, en syö karkkia ollenkaan, en syö pizzaa, en juo limuja tai mehuja, en käytä sokeria kotona lähes ollenkaan, en syö kakkuja, leivoksia tai croisantteja, en perunalastuja yms., en jäätelöä, en syö lihaakaan enkä kanaa, joten en ahmi hamppareita enkä nuggetteja, en mässää makkaraa enkä pekonia, yms. , en syö voita, en ranskalaisia perunoita, en burrittoja enkä tacoja, yms.
Joo tiedän, olen "ällöttävän terveellinen" kuten mun kaverit sanovat.
Älä välitä. Minullekin yksi puolituttu tuli sanomaan, että minun pitää lopettaa HETI makkaran ja pullan syöminen. Olin todella ymmälläni koska olen kyllä ollut ihan syntymästäni lähtien pyöreäkasvoinen mutta muuten jopa keskikokoinen kun käytän kokoa 40-42 olevia vaatteita. En tosin pidä ihonmyötäisistä vaatteista.
Minulla on keliakia eli en todellakaan olen ensimmäisenä hamuamassa purkkaa tai leivonnaisia. Olen niin tottunut siihen, ettei minulle ole joka tapauksessa missään mitään koska olen myös kasvissyöjä. Syön siis valmiin kaupasta ostetun gluteenittoman leivonnaisen äitienpäivänä ja syntymäpäivänä.
Meillä ei kukaan muu osaa leipoa. Minä en viitsi leipoa itselleni kokonaista suurta annosta huvin vuoksi. Perhe ei halua syödä gluteenitonta. Siispä se kaupan valmispakkaus on loppujen lopuksi helpoin ja edullisin vaihtoehto meille.
Muut eivät ole moksiskaan vaikkei meillä ole keksejä tai pullaa. Jouluna on kaupan pipareita. Kakkuja eivät nykylapset syö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähintään 20 vuotta elänyt todella terveellisesti, harrastanut kahta eri rankkaa liikuntaa viikossa, syönyt ym. sääntöjen mukaan, enkä käytä edes alkoholia. En syö karkkia ollenkaan, enkä monia lihottavia ruokiakaan. Kala-kasvispitoinen ruokavalio.
Silti olen ylipainoinen.
Ihan kiva kun joku selittäisi miksi, jos kerran teen kaiken oikein.
Syöt enemmän kuin kulutat.
En syö vaan itse asiassa vähemmän kuin pitäisi. Tämäkin on tarkistettu useamman kerran.
Nyt löytyi fysiikan lakien vastainen ihminen. Olisitko maailman ainoa pulska vankileiriläinen? Mahtavaa! Sirkukseen voisi päästä tuolla eikä tarvi vaellusretkilläkään kantaa muiden tapaan ruokia mukana, kun paino pysyy samana, syö tai on syömättä. Aika näppärää oikeastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan testattu lihavan 65 v. sukulaisnaisen kanssa (minä hoikka 35 v). Söimme viikon samaa ruokaa ja saman verran. Minä lisäksi hieman karkkia. Viikossa hän lihoi, minä laihduin.
Ikä vaikuttaa aika paljon. Kun naisella tulee vaihdevuodet, sen jälkeen lihoo herkästi jos ei jo ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
JOEN tutkimus vahvistaa, että säännöllinen syöminen on yksi onnistuneen painonhallinnan kulmakivistä. Onnistunut painonhallitsija syö silloin kun on nälkä, mutta osaa lopettaa ruokailun sopivaan kylläisyyden tunteeseen. Hän ei napostele jatkuvasti, muttei myöskään ahdistu satunnaisesta herkuttelusta.
Liikunnallinen elämäntapa tukee painonhallintaa. Painonhallinnassaan onnistuneelle liikunta on luonteva osa arkea ja se antaa nautintoa. Se ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa treenaamista ja lenkkipolulla ravaamista, vaan itselle mieluisinta tapaa liikkua.
”Se voi olla myös työmatkan kulkemista pyöräillen tai puutarhan haravointia.”
Perusta rakentuu lapsuudessa
Joen mukaan perusta aikuisiän painonhallinnalle rakennetaan parhaimmillaan lapsuudessa. Painonhallinta on aikuisiällä helpompaa, jos jo lapsuudessa omaksuu terveelliset ruokatottumukset, säännöllisen syömisen rytmin ja liikunnallisen elämäntavan.
.....
Yleensä painonhallinnassaan onnistuneet ovat kuitenkin tietoisia syömis- ja liikuntatottumuksistaan.”Päivittäisiin valintoihin on ainakin aluksi kiinnitettävä huomiota, mutta mitä pitempään niitä jatkaa, sitä vahvemmin niistä tulee rutiineja. Ihannetilanteessa ihmisen ei tarvitse erikseen miettiä olevansa painonhallitsija, vaan painonhallintaa tukevat tottumukset ovat tapa elää.”
Miten painonhallintaa tukevia rutiineja voi rakentaa, jos niitä ei omassa arjessa vielä ole?
”Yksi kerrallaan toteutetuilla pienillä muutoksilla pääsee alkuun, kaikkea ei kannata laittaa heti uusiksi. Jos yrittää kerralla liikaa, voi käydä helpommin niin, että haluaa luovuttaa”, Joki sanoo.
Pieni muutos tarkoittaa käytännössä vaikkapa tätä: jos ei ole aikaisemmin syönyt juurikaan kasviksia, muutama kasvis tai hedelmä kannattaa ottaa päivittäiseen ruokavalioon. Jos ei lainkaan tottunut liikkumaan, päivittäinen kävelylenkki on hyvä ensirutiini raskaan juoksutreenin sijaan.
”Sopivat muutokset ovat sellaisia, että niitä pystyy koko loppuelämän noudattamaan.
Oikeastaan Anu Joki haluaisi luopua kokonaan termistä painonhallinta.”Paljon mieluummin puhuisin vain terveellisistä elämäntavoista. Se vähentäisi vääristynyttä suhtautumista syömiseen ja painoon. On paljon ihmisiä, joilla ei ole painon kanssa mitään ongelmia. Koska painonhallinnasta puhutaan niin paljon, näillekin ihmiselle tulee tunne, että painoa ja syömistä on pakko vahtia.”
Joen mukaan painohallinnassa onnistuminen ei edellytä painon jatkuvaa ja tarkkaa vahtimista. Hänen haastattelemansa onnistujatkaan eivät käy jatkuvasti vaa’alla, vaan reagoivat muutoksiin kehossa ja vaatteiden istuvuudessa.
”Yhä edelleen painonhallinnassa törmää tiukkaan kontrolliin. Pidän erittäin tärkeänä, että painonhallinnassa muistetaan sallivuus ja joustavuus, eikä sitä nähdä vain tiukkojen sääntöjen ja kieltojen kautta.”[/
Tuo on juuri kuten minä. Olen ollut 17 vuotiaasta saman painoinen paitsi raskaudet. 163cm/53kg. 37v ja 2 lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joudun nyt 54 vuotiaana miettimään mitä syön kun kiloja on salakavalasti alkanut kertymään. Olen aina ollut hoikka ja liikun paljon. Syönyt aina terveellisesti, kotiruokaa, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä mutta myös perso herkuille. Lasken kaloreita ja olen pienentänyt annoksia. Herkkuja sallin toki itselleni kerran, pari viikossa.
Treenin jälkeen tekisi mieli ahmia vaikka mitä mutta olen nyt totutellut lopettaa syömisen siihen kun vielä mahtuisi ja tekisi mieli syödä enemmän.
Mulla on ruokapäiväkirja, on yllättävää miten vähän saa syödä jos aikoo laihtua/pysyä hoikkana.
Tuosta listasta puuttui se, mikä painonhallinnan kannalta myös erittäin keskeistä: onnellinen lapsuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on oikeastaan ruokahalu alkanut vasta 35+ iässä. Nälkääkin tunsin heikosti. Olin alipainoinen aina. Sitä ennen söin kun oli nälkä, sen verran ettei ollut ikävä olo mahassa. Söin mitä sattuu, ruokaa tai herkkuja. Sitten ikää tuli, ruokahalu heräsi, nyt paremmin tajuan ihmisiä jotka syö mahdottomasti.
Hesari haluaa, että vihaamme ja halveksu me ylipainoisia, työttömiä, yksinhuoltajia, mitäs muita ihmisryhmiä vielä on säännöllisesti painettu alas....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Justhan on ollut paljon puhetta, että vatsan bakteeristo vaikuttaa painoon dramaattisesti.
Kyllä vähävaraisuus laihdutti minua.
Kun olin laihtunut paljon, ystäväni kannusti mittaamaan päivän kalorit.
Syön 1800 kaloria päivittäin.
Liikun kevyttä liikuntaa päivittäin .
Sillon harvoin, kun menen illanistujaisiin, syön mitä haluan.
Kalorit tasoittuu tulevilla viikoilla
168 cm/57 kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä mitään ihmeitä ole. Toiset osaa säännöstelyä syömisiään aktiivisuuden mukaan ja toiset ei. Lihoisin minäkin jos söisin nyt kuin kaksikymppisenä. Mutta syön vähemmän ja liikun paljon enemmän. Eikä se siltikään tarkoita askeettista elämää, koska jätän esim. energiarikkaat maitotuotteet lähes kokonaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähintään 20 vuotta elänyt todella terveellisesti, harrastanut kahta eri rankkaa liikuntaa viikossa, syönyt ym. sääntöjen mukaan, enkä käytä edes alkoholia. En syö karkkia ollenkaan, enkä monia lihottavia ruokiakaan. Kala-kasvispitoinen ruokavalio.
Silti olen ylipainoinen.
Ihan kiva kun joku selittäisi miksi, jos kerran teen kaiken oikein.
Syöt liikaa kulutukseesi nähden.
Tässä roskaruuan ihmeellisessä maailmassa monille tulee jostain syystä yllätyksenä, että sitä terveellisenä pidettyä perusruokaakin voi syödä liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähintään 20 vuotta elänyt todella terveellisesti, harrastanut kahta eri rankkaa liikuntaa viikossa, syönyt ym. sääntöjen mukaan, enkä käytä edes alkoholia. En syö karkkia ollenkaan, enkä monia lihottavia ruokiakaan. Kala-kasvispitoinen ruokavalio.
Silti olen ylipainoinen.
Ihan kiva kun joku selittäisi miksi, jos kerran teen kaiken oikein.
Syöt enemmän kuin kulutat.
En syö vaan itse asiassa vähemmän kuin pitäisi. Tämäkin on tarkistettu useamman kerran.
Tarkistettu mistä?
Onko sulle tehty joku kulutuksen mittaus?
Vierailija kirjoitti:
Syö silloin kuin mieli tekee ja sitä mitä mieli tekee. Ei siinä sen kummempaa.
Tällä säännöllä on menty, 150kg rikki jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähintään 20 vuotta elänyt todella terveellisesti, harrastanut kahta eri rankkaa liikuntaa viikossa, syönyt ym. sääntöjen mukaan, enkä käytä edes alkoholia. En syö karkkia ollenkaan, enkä monia lihottavia ruokiakaan. Kala-kasvispitoinen ruokavalio.
Silti olen ylipainoinen.
Ihan kiva kun joku selittäisi miksi, jos kerran teen kaiken oikein.
Syöt liikaa kulutukseesi nähden.
Tässä roskaruuan ihmeellisessä maailmassa monille tulee jostain syystä yllätyksenä, että sitä terveellisenä pidettyä perusruokaakin voi syödä liikaa.
Aivan, etenkin iän kartuttua. Keskimäärin juoksen 40 kilsaa viikossa ja vähän muuta liikuntaa päälle. Edes työ ei ole sataprosenttisesti istumista. Aamiainen ja kaksi täysipainoista ateriaa olisi kulutukselleni aivan liikaa, joten karsin lounaasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähintään 20 vuotta elänyt todella terveellisesti, harrastanut kahta eri rankkaa liikuntaa viikossa, syönyt ym. sääntöjen mukaan, enkä käytä edes alkoholia. En syö karkkia ollenkaan, enkä monia lihottavia ruokiakaan. Kala-kasvispitoinen ruokavalio.
Silti olen ylipainoinen.
Ihan kiva kun joku selittäisi miksi, jos kerran teen kaiken oikein.
Annoskoko?
Yksi hyvä tapa on pitää ruokapäiväkirjaa. Moni ei tajua mitä kaikkea päivän tai viikon aikana suuhunsa lappaa. Kirjoita joka suupala ylös. ”Hei, mut sehän on vaan yksi suklaapatukka” syöjiä kyllä riittää.Voi kuule, päiväkirjoja on tehty monta kertaa eikä lääkäriteikä ravitsemusterapeutit näe mitään ongelmaa. Suklaapatukoita en edes syö, kuten kirjoitin.
Eli syöt vähemmän kuin kulutat ja lihot silti? Sinut pitäisi kyllä sitten ihan lääketieteen nimissä tutkia oikein kunnolla, koska olet aikamoinen ihme. Jos siis kilpirauhanen ym häiriöt on poissuljettu.
Tuo on lähinnä urbaani legenda että "kun syöt vähemmän kuin kulutat, laihdut". Ihminen ei ole kone, vaan monimutkaisempi olento.
Olen itse ollut sairaalassa viikon lähes syömättä vakvan sairauden takia, vain tiputuksessa. En laihtunut grammaakaan.
Mutta kyllä, taustalla on luultavasti useampi sairaus, mutta yksi on Suomessa vähän tunnettu, eikä alan erikoislääkäriä ole, joten vaikea sanoa mikä sen osuus on. Kukaan lääkärikään ei osaa sanoa mitään.
Joten en varmasti ole ainoa, jolle ei "hyvät neuvot" auta yhtään mitään.
Puhuikin terveistä ihmisistä. Kyseinen henkilö sanoi olevansa terve, liikkuvansa paljon jne.
Se on tosiasia, että monet sairaudet tuovat ylipainoa valitettavasti.
Mutta jos puhutaan terveestä liikkuvasta ihmisestä niin on aikamoinen ihme, jos lihoo vaikka syö vähemmän kuin kuluttaa.Ei ole. Sekin on myytti.
Painoon vaikuttaa moni asia ei vain ruoka jota syö tai aineenvaihdunta joka ruoan pilkkoo. Ihan ruumiinrakenne eroaa ihmisestä toiseen. Lisäksi miten mitata ylipainoa - sekään ei ole niin itsestään selvää kuin tavikset luulevat.
On esim. urheilulajeja, joissa urheilijat ovat BMI:n mukaan ylipainoisia vaikka ovat maailman huippua ja ammattiurheilijoita. Ja siis oletettavasti terveitä ja liikkuvia jne... Nimenomaan lajit, joissa pitää olla paljon lihasmassaa yms. Joidenkin ruumiinrakenne ja lihasmassa heittää heidät BMI-laskurissa yli, toisilla rasvaprosentti voi oikeastikin olla korkea.
Ollaanpa nyt realistisia. Suurin osa ylipainoisista ei ole huippu-urheilijoita, eikä omaa niin paljoa lihasmassaa, että paino heittämällä menisi yli normaalin BMI:n. Tuollainen lihasmassa vaatii jo pitkäaikaista kovaa suunnitelmallista treenausta ja/tai siihen soveltuvia hyviä geenejä. Bodypumpissa neljä kertaa viikossa käyvällä palstamammalla ei sellaista lihasmassaa ole.
Jonkin verran voi (terveillä) yksilöillä olla eroa siinä, miten keho käsittelee hiilaria tai rasvaa, mutta kyllä se pääosin on kaloreista ja niiden kulutuksesta kiinni, lihooko, laihtuuko vai onnistuuko pysymään normaalipainoisena. Jos on enemmän lihasmassaa, kuluttaa levossa hieman enemmän, mutta tässäkään ei älyttömiä eroja tule.
Jos mä söisin noin, painaisin varmaan 100 kiloa enemmän kuin nyt.