Miten yläkoulu eroaa alakoulusta?

Nuoret kipuilevat aikuistumisen kourissa. Kiusaaminen muuttuu henkisemmäksi ja yhteiskuntaluokat erottuu selkeämmin.

Siis ihan rautalangasta saa vääntää. Onko heillä yhä oma luokka, oma opettaja, millaisia muutoksia tulee.

Lisää opiskeltavia aineita. Aineopettajajärjestelmä.

Pidempiä päiviä

Odotetaan oppilailta isompaa vastuuta tekemisistään

MIssä sinä itse olet käynyt koulua kun et tunne suomalaisia kouluja? Millainen peruskoulua vastaava koulu siellä on?

Suomessa yleensä alakouluissa on luokanopettajat, ehkä sama koko 6 vuotta. Yläkoulussa on aineenopettajat, joista yksi luokanvalvoja. Pienissä kunnissa tosin ero voi olla hyvin pieni, kun alaluokillakin voi joitakin aineita olettaa aineenopettaja, ja luokanopettajalla voi olla yläkoulun ja lukion aineenopettajan kelpoisuus.

Vierailija kirjoitti:

MIssä sinä itse olet käynyt koulua kun et tunne suomalaisia kouluja? Millainen peruskoulua vastaava koulu siellä on?

Suomessa yleensä alakouluissa on luokanopettajat, ehkä sama koko 6 vuotta. Yläkoulussa on aineenopettajat, joista yksi luokanvalvoja. Pienissä kunnissa tosin ero voi olla hyvin pieni, kun alaluokillakin voi joitakin aineita olettaa aineenopettaja, ja luokanopettajalla voi olla yläkoulun ja lukion aineenopettajan kelpoisuus.

Kiitos vastauksesta!

Ihmissuhdekuviot tulevat mukaan. Tyttöjen ja poikien välinen ero on suurimmillaan. Tytöt ovat melkein kuin aikuisia jo ja pojat taas taantuvat kuten murrosikään kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

MIssä sinä itse olet käynyt koulua kun et tunne suomalaisia kouluja? Millainen peruskoulua vastaava koulu siellä on?

Suomessa yleensä alakouluissa on luokanopettajat, ehkä sama koko 6 vuotta. Yläkoulussa on aineenopettajat, joista yksi luokanvalvoja. Pienissä kunnissa tosin ero voi olla hyvin pieni, kun alaluokillakin voi joitakin aineita olettaa aineenopettaja, ja luokanopettajalla voi olla yläkoulun ja lukion aineenopettajan kelpoisuus.

Tämä on iso ero. Suuri osa opettajista suhtautuu aikuismaisen välinpitämättömästi oppilaisiin koska ne vaihtuvat joka tunti.

Alakoulussa luokanopettaja opettaa kaikki tai lähes kaikki aineet omalle luokalleen. Tuntimäärä 5.-6. luokalla 25.

Yläkoulussa kutakin ainetta opettaa aineenopettaja. Jokaisella ryhmällä on myös oma luokanvalvoja, joka vähän katsoo ryhmän perään. Oppilailta kuitenkin odotetaan vastuuta omasta koulutyöstään. Tuntimäärä 7.-9 luokalla 30

Yläkoulu on kurssimuotoinen ja tulee uusia aineita. Luokanvalvojaa ei välttämätät jollain jaksolla näe juuri lainkaan. Luokkamuotoisuuskin hiukan purkaantuu, koska kaikilla ei ole samoja aineita, ainakaan enää kahdeksannella kun valinnaisuus lisääntyy.

Ja joka tunnille siis oppilaat menevät uuteen luokkaan, aineenopettajan tunnille. Monissa kouluissa oppilailla on kaapit, jonne voi laittaa kirjoja ja esim. jumppakamoja - mikä onkin hyvä, kun ei ole enää sitä luokkaa kotipesänä eikä omaa pulpettia.

Kurssimuotoisuudesta seuraa, että samaa ainetta on viikossa 3-5 kertaa, hiukan riippuen tuntien pituudesta ja aineita on 5-7 per jakso. Eli kaikkea ei lueta joka viikko.

Jakso päättyy kokeisiin, mikä on aika rankka pari viikkoa. Osa opettajista fiksusti pitää pari koetta jaksossa, ettei tarvitse kerralla päntätä koko kirjaa. Kannattaa kumminkin muistuttaa teiniä, että lukuläksytkin kannattaa lukea jo jakson alussa kunnolla, ettei jakson lopussa tule kaikki uutena päntättäväksi päivän parin aikana.

Päättötodistukseen EI kumminkaan lasketa koko yläkoulun kurssien keskiarvoa, eli ei tarvitse sentään lukion tapaan murehtia yksittäistä huonosti mennyttä kurssia. Kyllä arvostelussa otetaan se huomioon, että moni teini innostuu opiskelemisesta vasta yläkoulun loppuvuosina, jopa sen jälkeen.