Miksi nykyajan suomalaiset lapset ja nuoret roskaavat niin kamalasti?
Nykyajan nuoret ovat puheissaan niin ympäristöä suojelevia, mutta eivät näytä ymmärtävän, että suojelu alkaa ihan heidän omasta toiminnastaan. Mitä nuorempi sukupolvi, sen varmemmin roskat kipataan maahan. Kertoo siivoja, joka on työssä koulussa, ja olen seurannut tätä ilmiötä jo jonkun aikaa. Terottimen roskat, askartelujämät, syömättä jääneet leipäpalat tai omenanloput tiputetaan lattialle, vaikka roskis on parin metrin päässä. Ja kun kysyy, että miksi teet näin, vastaus on, että siitähän siivoojat saavat palkkaa, että siivoavat, hän kertoo. Vielä 90-luvun alussa suurin osa nuorista siivosi vapaaehtoisesti jälkensä. Vuosituhannen vaihteen tienoilla tilanne alkoi huonontua. Suuri osa nuorista (ei kaikki) ei nykyisin suostu siivoamaan mitään jälkiä, vaikka itse olisi ollut yhtenä järjestämässä jotakin tilaisuutta.
Kommentit (24)
Kotoonta ne tavat tulevat. Nykyisin lapsille ei opeteta mitään tapoja. Näkeehän sen jo tuolla ulkonakin heti.
Ei se ole kiinni iästä, vaan kasvatuksesta. Ne roskaa, joita ei ole kasvatettu ajattelemaan omaa napaansa pidemmälle.
Eniten roskaavat pakettiautoilla ajavat duunarimiehet ja - mielestäni yllättäen - pienten lasten äidit.
Autoista heitetään tai pudotetaan tupakantumppeja ja järjetön määrä roskaa ja osa äityleistä heittää jopa käytetyt vaipat metsiin. Kuvottavaa.
Kerään lähialueelta roskia ja kummastelen ihmisten sikamaisuuksia.
Lasten pitäisi siivota jälkensä koulussa. Joko nostaa pudottamansa roskat tai harja ja rikkalapio käteen ja siivoamaan.
Junttiperheet kasvattavat junttilapsia, mutta onneksi edes koulu voi puuttua asiaan.
Olen miettinyt samaa, siis en voi käsittää sitä että heitätään roskia ympäriinsä.
Itse siivoan aina omat jälkeni, en voisi heittää edes purkkaa kadulle ja jos menen ulos vaikka piknikille niin on täysin itsestäänselvää, että kerään lähtiessäni roskat enkä jätä niitä minnekään nurtsille lojumaan. Tai jos syön ulkona jäätelöä niin kannan sitä tikkua ja kääreitä kunnes tulee vastaan roskis tai laitan roskat laukkuun ja kotona roskikseen.
Tuo, että jotkut roskaavat ilmeisesti jopa sisällä oli jo aivan next level juttu, en osaa sanoa tuohon edes enää mitään.
N34
Ainakin kaverini hyvätuloisessa perheessä käy viikoittain siivooja, on käynyt siitä asti kun ensimmäisen lapsensa hankkivat. Lapset eivät koskaan ole oppineet siivoamaan kotonaan, kun tietävät, että aina tulee palkattu siivooja, joka korjaa heidän jälkensä. Missä sitä sitten oppisi, jos ei koulussakaan tähän juurikaan kiinnitetä huomiota?
Olin miesvaltaisessa työpaikassa, missä soivooja kyllästyi siihen, että roskikset olivat aina tyhjiä ja roskarinki siinä ympärillä. Korjasi sitten kerran roskikset pois ja metelihän siitä syntyi. Siivooja selitti miksi teki niin ja viesti meni perille. Siis eivät ainoastaan nuoret roskaa.
Roskaajan nupissa ja ympäristössä on törkyistä. Ei ole ikäkausijuttu vaan lähinnä sivistystasoon ja mielenterveyteen liittyvä.
Sana "roscawäki" perustuu käytökseen, ei yhteiskuntaluokkaan tai tulotasoon.
Vein juuri pihalle heitetyn sekajätepussin rosikseen. Pussista pursusi esiin lasku, jossa oli roskaajan nimi. Hänellä ei ole lapsia, hän on aikuinen sinkkumies, jolla heittää latvasta.
Minä näen sen niin että jos kuningas monarkian eliitti ei ole ekonominen niin ei ole myöskään tavallisten ihmisten ekonomia myöskään ekonominen, saatikaan punamulta-vihervasemmisto.
Jostain se esimerkki tulee ja sitä sumutetaan kovasti tavallisten kadun tallaajien niskaan.
Toi ei ole koko totuus. Miksi julkisten pakkojen roskapönttöjä ei tyhjennetä kyllin usein ja ne ovat liian pieniä? Hyvin usein esim. Kampin aukiolla roskt ovat tuulevietävänö kun roskapöntöt ovat täynnä..
Kouluihin pakollinen kurssi "zero waste"-ideologiasta yläasteelle viimeistään! Meidän piti myös aikoinaan kesrätä roskia kouluaikana peruskoulun aikaan, (pistonkestävät)hanskat toki käteen(tai ottimillakin),mutta tekisi varmasti hyvää nähdä se roskan määrä konkreettisesti pitkin pientareita ja roskien noukkiminen voisi hillitä omia haluja viskata roskat vaan jonnekin, "iha sama"-tyyliin.
Jaajaa... Työnkuvaani kuuluu roskienkin keruu ympäristöstä (puutarhuri) ja roskien määrä on itse asiassa vähenemään päin.
Olisittepa nähneet tienvarret 70-luvulla.
Ihan hirvee roskaus eilenkin.Kaikki heitellään muutenkin lattioille.Eiks helpompaa nostaa se tallattu lempipaita jostai vaikka penkiltä..siin eläimet kulkee päältä..hyi mitä sikailua.Tän huone ja tavarat oli aina tiptop.
Miksi roskien laitto roskikseen kaupungilla/puistoissa voi olla niin ylivoimaisen vaikeaa? Kaikki pahvimukit, pizzalaatikot ym. laitetaan sellaisenaan roska-astiaan, niitä ei edes yritetä taivutella pienemmäksi. Kun yksi heittää puolenlitran mukin roskiin, niin sehän on sitten täysi. Eikö voimat riitä sen pakkauksen rutistamiseen? Loput roskat lojuu pitkin katuja ja puistoja. Ällöttävää! Suurin osa roskaajista on nuorisoa, jotka ovat puheissaan hyvin huolestuneita maapallon tilasta, mutta omat teot kertovat ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Toi ei ole koko totuus. Miksi julkisten pakkojen roskapönttöjä ei tyhjennetä kyllin usein ja ne ovat liian pieniä? Hyvin usein esim. Kampin aukiolla roskt ovat tuulevietävänö kun roskapöntöt ovat täynnä..
Ihan sama onko roskis täynnä tai ei, harva se päivä näkee ihmisiä jotka seisovat metrin päässä roskiksesta ja heittävät roskat maahan.
Kävin tänään sunnuntaina kävelemässä noin tunnin lenkin ja tällä kertaa oli suhteellisen siistiä paitsi paikallisen ABC-ravintolan läheisyydessä. Tavallisimmat roskat näyttävän olevan erilaisten suklaapatukoiden muovipakkaukset, jotka ilmeisesti heitetään tien varteen heti samalla kun pakkaus on avattu. Täällä on sentään varsin tiheästi roskalaatikoita ja erilliset jätelaatikot koirien jätöksille. Koirien osalta huonoon maineeseen riittää se että vaikkapa 5 % koirien omistajista ei piittaa niiden jätöksistä, niin loput 95 % saa osansa huonosta maineesta.
Varsinaisen roskaamisen ohella monet sähköpotkulautojen vuokraajat jättävät kulkuneuvojaan vähän minne sattuu, niin että kaikki muut kävelijät ja pyöräilijät joutuvat sitten enemmän tai vähemmän väistelelemään niitä kevyen liikenteen väylillä. Kun ne ovat ns. yhteistä eli ei kenenkään omaisuutta, niitä saatetaan jättää risteysalueen läheisyyteen tai keskellä ylämäkeä kaventamaan kaikkien muiden ajokaistaa. Kumma että osalle on niin vaikeaa "pysäköidä" sitä sähköpotkulautaa semmoiseen paikkaan missä se ei haittaa muita liikkujia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi roskien laitto roskikseen kaupungilla/puistoissa voi olla niin ylivoimaisen vaikeaa? Kaikki pahvimukit, pizzalaatikot ym. laitetaan sellaisenaan roska-astiaan, niitä ei edes yritetä taivutella pienemmäksi. Kun yksi heittää puolenlitran mukin roskiin, niin sehän on sitten täysi. Eikö voimat riitä sen pakkauksen rutistamiseen? Loput roskat lojuu pitkin katuja ja puistoja. Ällöttävää! Suurin osa roskaajista on nuorisoa, jotka ovat puheissaan hyvin huolestuneita maapallon tilasta, mutta omat teot kertovat ihan muuta.
Myös taloyhtiön Moolok-tyyppisiin pahvien keräyslaatikoihin saatetaan laittaa kokonaisia pahvilaatikoita ilman että niitä viitsitään yhtään pistää pienemmäksi tai litistää kasaan. Etenkin muuttojen sekä isompien huonekalu- ja televisiohankintojen yhteydessä saattaa tulla kerralla paljonkin pahviroskaa. Sillä litistämisellä ainakin varmistetaan se että roskalaatikot eivät täyty llian nopeasti ennen kerran viikossa tapahtuvaa tyhjentämistä.
Ehkä siksi, että aikuiset roskaavat? Mä asun tien varrella, jossa on tosi vähän kävely- tai pyöräilyliikennettä, enemmistö tielläliikkujista on autolijoita. Autoilijat heittelevät ikkunasta tupakka-askeja, kahvimukeja, pulloja, tölkkejä jne. Eniten ihmettelin yhtä Mäkkärin pussia tuossa viereisessä risteyksessä, kun lähimpään Mäkkiin on täältä matkaa yli 100 km.