Kasarikakku-ketjun innoittamana kokeilin nykyaikaista voikakkupohjaa

Viime viikkoina täällä pyöri tosi mielenkiintoinen keskustelu, jossa muisteltiin lämmöllä perinteisiä 80-luvun täytekakkuja banaani-mansikkamössötäytteineen. Tuosta Kasarikakku-ketjusta kuulin ensimmäistä kertaa elämässäni termin "voikakkupohja", mikä on kai perinteisen sokerikakkupohjan nykyaikaisempi ja trendikkäämpi versio. Kiinnostuin ja päätin kokeilla. Tein eilen tällaisen kakun Kakkumonsteri-bloggaajan ohjeella: 200 g voita ja 200 g sokeria vaahdotetaan. Lisätään yksitellen 3 munaa ja 180 g vehnäjauhoja ja 1 tl leivinjauhetta. Maistoin vähän raakaa taikinaa ja ajattelin, että ei voi olla pahaa. Täytteeksi laitoin omasta päästä kehittelemäni reseptin eli vispikermaa, ihan vähän tomusokeria, vaniljasokeria, vaniljatuorejuustoa, pakastevadelmia keitettynä soseeksi, pakastekuivattuja vadelmia, valkosuklaata sulatettuna ja lisäksi pieninä paloina. Vadelmasoseeseen laitoin keittäessä kaksi pussia vegegeeliä, koska pelkäsin että mahdollisesti kova kakkupohja litistää täytteen. Halusin täytettä olevan runsaasti. Jäähtyneen kakkupohjan jaoin kolmeen osaan. Kostutin jäähtyneen sen Kakkumonsterin ohjeen mukaan 1.5dl nestettä (käytin maito+vaniljasokeri) molemmin puolin kakkulevyt. Kuorrutin kakun tylsästi vispikerman ja sulan valkosuklaan seoksella, koristelin pakastekuivatuilla vadelmilla.

Maistettiin juuri tätä kakkua kesän aluksi pidettävillä brunssilla ja lopputulos pieni pettymys. Siis toi kakkupohja, täyte ihan älyttömän hyvää ja olisi melkein pitänyt tarjoilla pelkkä täyte erikseen. Mutta kakkupohja on kostutuksesta huolimatta kuivaa mutta se ei edes ole se isoin ongelma. Kakkupohja on ihan älyttömän raskas, minulle tulee mieleen kun söisin jotain uppopaistettua vappumunkkia! Ei jatkoon tämä nykyajan kakkupohja ainakaan minulle.

Onko teillä kokemuksia voikakkupohjasta?