Miksei meidän lapset saa ikinä mitään stipendejä?

Meidän lapset saivat stipendit vasta lukiossa. Itse sain vasta ravintolakoulussa ja kauppaopistossa.

Vierailija kirjoitti:

A) hemmettiin koko stipendit, numerot olkoot tunnustus tehdystä työstä

B) otetaan käytäntöön Viikin Norssissa opettavan epäilemättä maailman parhaimman ja ihanimman open käytäntö: jokainen saa ala-asteen aikana stipendin, jokainen on mahtava jollain tavalla.

Olet oikeassa. Ne aiheuttavat useimmiten vain pahaa mieltä. Kaveristipendit menevät usein kiusaajille, niille, jotka käyttävät valtaa luokalla. Koulumenestysstipenditkin jaetaan usein oudosti. Esimerkiksi lapsella koko vuosi pelkkää kymppiä kaikissa kokeissa, keskiarvo melkein 10, aktiivinen, erittäin hyvä taideaineissa, käytös 10, tämä joka vuosi, lisäksi muuta ansioitunutta toimintaa eikä stipendejä. Sitten kaveristipendejä ym saaneet ilkkuu kuinka he ovat saaneet kaikki stipendit. Mutta lapset eivät opiskele onneksi stipendiä varten vaan elämää. Minä itsekään en saanut, ei myöskään sisareni aikanaan, vaikka olimme lähes 10 keskiarvon oppilaita. Asuimme pienellä paikkakunnalla eikä perheemme ollut tärkeä. Sisarellani oli lukion päätyttyä huipputodistus, mutta arvokas stipendi saatiin väännettyä jollain ihmeen perusteella kunnanjohtajan tytölle, jonka kirjoitukset olivat menneet keskimäärin joka kirjoitetussa aineessa arvosanaa huonommin. Onneksi hän ja minäkään emme välittäneet ja jatkoimme omaa linjaa, mikä kantoi pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stipendejähän ei jaetaan minkään solidaarisuusperiaatteen mukaisesti. Ne ansaitakseen on oltava enemmän kuin keskitien kulkija. 

Ei vaan huonompi kuin keskiverto. Näin meidän koulussa 9. lk, jossa jaetaan kirja parhaalle ruotsin osaajalle ja rahastidendi taideaineissa sekä se täälläkin mainittu tsemppari-palkinto, joka menee eniten numeroaan nostaneelle. Hymypoika/tyttö patsas on jaettu joskus sille, jota luokkakaverit eniten äänesti (=koulukiusaaja). Ei meilläkään ole koskaan mitään tullut, kun eivät ole teinit olleet taitavia ruotsissa eikä hyviä kuvataiteissa. Tuo luokkakavereiden valinta on ihan vitsi alun perinkin, koska se on aina ollut luokan pahin kiusaaja, joka valittu.

Oikeasti teidän luokalla ei ole kiusaamisesta tiedetty mitään, jos se hymypoika/tyttö on mennyt äänestyksellä pahimmalle kiusaajalle.

Jos kunnolla kiusataan, niin se menee kiusatulle.

Meillä oppilaat äänesti hymypojan kiusatulle. Mutta opettaja päätti yhtäkkiä antaa sen kiusaajalle

Just joo. Onko vähän keksitty juttu!

En minäkään koskaan saanut. Me keskitason oppilaat ei mitään saada. Ehkä kuitenkin olisi kannustavampaa jakaa stipedejä joskus muillekin kuin kympin oppilaille. Jokainen nyt varmaan jossain asiassa on hyvä tai jostain kiinnostunut, mistä voisi stipendin jakaa. Se innostaisi oppimaan jatkossakin.

Palkitkaa itse lapsenne ruhtinaallisesti ja ostakaa ne hymypatsaat tai pyytäkää isovanhempia ostamaan.

Kaikki lapset tarvii kannustamista, eikä vaan ne jotka osaavat vetää oikeista naruista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samoja kokemuksia. Olen miettinyt, että onko sillä vaikutusta kuuluuko vanhemmat koulun vanhempainyhdistykseen, joka noihin stipendeihin kerää rahaa. Osaisiko joku opettaja vastata?

Tätä minäkin mietin, kun oma muksu vielä kävi koulua, että pitäisikö olla joku opettajan hyvä tuttu, ystävä tai sukulainen, jotta lapsi saisi stipendin, koska ei niitä stipendien jakoperusteita koskaan avattu sen kummemmin. Että mitä kyseinen palkittu oppilas oli tarkalleen tehnyt saadakseen stipendin. Eikä sitä tienneet hänen luokkakaverinsakaan.

Arvatenkin joku yhteisön silmäätekevän lapsi. Papin, ylilääkärin, rehtorin, tuomarin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siellä monta muutakin, jotka stipendejä eivät ole saaneet.

Itse jouduin valitsemaan 7 eri stipendin saajaa 25 oppilaan keskuudesta. 5 meni suoraan niille, jotka ovat ns. parhaat tietyissä aineissa (stipendit siis nimikoitu tietyille aineille ja listassa oli selvät kriteerit minkä mukaan ne jaetaan).

Yksi oli tsemppi-stipendi joka olisi voinut mennä esim. sille, joka ei ole enää lintsannut tai sille, joka on nostanut koenumeronsa vitosista kutosiin. Se meni kuitenkin nyt henkilölle, joka on keskitien kulkija mutta viettänyt tämän lukuvuoden aikana pitkän ajanjakson sairaalassa.

Viimeinen stipendi on hyvä kaveri stipendi joka jaetaan kuitenkin vain yhdelle. Ei auta, että luokassa on 8 tosi mukavaa ja 8 melko mukavaa (+ osa jotka eivät huomioi kuin kaverinsa), niin se nyt vain menee yhdelle oppilaalle.

Tuollaiset "hyvä kaveri"-stipendit pitäisi kieltää lailla. Juurikin siksi, että siellä luokassa on paljon enemmän kuin vain yksi hyvä kaveri. Lisäksi hyvän kaveruuden ei pitäisi olla mikään palkittava suoritus, vaan ihan normaaleihin käytöstapoihin kuuluva asia. 

Meidän koulu sai MLL:lta 20 euroa per luokka stipendirahaa. Lahjoittajan vaatimus oli, että se jaetaan kriteerillä "hyvä kaveri".

Ei ole todellista! Arvostus pitäisi tulla lapselle / nuorelle joltain muulta kuin omalta vanhemmalta. Tehän heidän opiskelunne tänä keväänä sen parin kuukauden etäkoulun ajan valvoitte. Antakaa itse stpendi ihan niillä saatesanoilla joilla se on ansaittu. Tehän vahvuudet parhaiten tiedätte. Jos oma lapseni olisi tullut hymytyttöpatsaan kanssa eilen kotiin tai ”kiva kaveri” stipendin olisin jäädyttänyt viikkorahat. Yäk!!

Itse olen pieneltä paikkakunnalta. Todella koulukiusattu. Meidän koulussa stipendin sai aina keskiarvon mukaan kolme parasta, mihinkään statukseen katsomatta. Sen lisäksi saattoi olla jotain ainestipendejä, joita jaettiin alemmille luokille, mutta niitä annettiin vain yksi / oppilas, joten jos joku oli kielissä ja matikassa paras, niin hän sai vain yhden ja toinen meni toiseksi parhaalle. Minä sain 9. luokalla stipendin 8,5 keskiarvolla. Minun ja kolmen parhaan välillä oli muutama oppilas. Syytä ei sanottu, mutta luultavasti sain juuri siksi, että olin kiusattu, mutta en ollut koskaan pois koulusta luukunottamatta viikkoa 7. luokalla ja silloin olin kyllä kunnolla sairas. Tämän lisäksi olin kolmen parhaan joukossa matikassa, mutta matikkastipendi se ei ollut - meistä kolmesta oli vaikea valita parasta, kun kaikilla oli kymppi ja jopa valtakunnallisessa matikkakilpailussa olimme tasapistessä, kukaan ei kuitenkaan päässyt jatkoonkaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen pieneltä paikkakunnalta. Todella koulukiusattu. Meidän koulussa stipendin sai aina keskiarvon mukaan kolme parasta, mihinkään statukseen katsomatta. Sen lisäksi saattoi olla jotain ainestipendejä, joita jaettiin alemmille luokille, mutta niitä annettiin vain yksi / oppilas, joten jos joku oli kielissä ja matikassa paras, niin hän sai vain yhden ja toinen meni toiseksi parhaalle. Minä sain 9. luokalla stipendin 8,5 keskiarvolla. Minun ja kolmen parhaan välillä oli muutama oppilas. Syytä ei sanottu, mutta luultavasti sain juuri siksi, että olin kiusattu, mutta en ollut koskaan pois koulusta luukunottamatta viikkoa 7. luokalla ja silloin olin kyllä kunnolla sairas. Tämän lisäksi olin kolmen parhaan joukossa matikassa, mutta matikkastipendi se ei ollut - meistä kolmesta oli vaikea valita parasta, kun kaikilla oli kymppi ja jopa valtakunnallisessa matikkakilpailussa olimme tasapistessä, kukaan ei kuitenkaan päässyt jatkoonkaan.

Näitä "lisästipendejä" oli jaossa joka vuosi 1-2 ja en oikein tiedä, mitä perusteita oli, mutta ei niitä mielestäni millekään tiettyjen ihmisten lapsille mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoit sen itsekin, keskitason kulkija. Stipendit menee yleensä tosi etsiville tai sit heikolle tsemppariksi.

Oma lapseni sai 1.lk tsempparin ja vikalla stipendin.

Mikä keskitason kulkija on, jos saa koko vuoden kokeista 9,5-10? Minusta se ei ole keskitaso. En tiedä mitä on tosi etsivät, jotka mainitsit, siis jotain open lellikkejä vai? Tosi etsivät siis saa ja heikoimmat tsemppariksi? Millä perusteilla muka?

-ap

Kännykän autocorrect... tarkoitin Tosi etsiville = Tosi eteville. Tyttösi vaikuttaa tosi etevälle ja kouluvuosia on vielä useita. Miksei voisi saadakin stipendin jonain tulevana vuonna. Miksi pidät itsestään selvänä että lapsesi tulisi huomioida stipendillä? Stipendin jakokriteetit vaihtelee joskus osuu omalle kohdalle, useimmiten ei. Kannusta ja palkitse sinä lapsesi hyvin suoritetusta ja tsempatusta koulutuksesta.

Tätä samaa pohdin minäkin lukiessani sekä tätä aloitusta että monia vastauksia. Kun se oma lapsi ei saa stipendiä, vaikka on niin erinomainen ja ansainnut sen kyllä. Luokalla on parikymmentä muutakin äitiä, jonka mielestä lapsensa olisi ansainnut stipendin.

Itse olin monessa aineessa luokan paras, mutta stipendejä sain vasta ylioppilaana. Vanhin lapseni ei keskiverto-oppilaana saanut yhtään stipendiä, keskimmäinen sai hyviä numeroita, mutta stipendit sai vasta ylioppilaana, nuorin päätti yläasteen eikä saanut matemaattisista aineista stipendiä, vaikka loistaa niissä, hän sai historian stipendin. Lasteni kouluissa stipendejä ei ole jaettu samoille oppilaille joka vuosi.

Kotona ei kuitenkaan ole surkuteltu, ettet saanut stipendiä ja olisi se sinulle kuulunut. Opeteltu iloitsemaan toisen puolesta eikä olemaan ahne ja kateellinen. Stipendin sijaan kehuttu nousseista numeroista ja keskitytty hyvään.

Toivon todella, ettei enää annettaisi oppilaiden ”äänestää” kiva kaveri-stipendiä tai hymytyttö/poika-patsaita luokan kiusaajille. Näitä on kovin moni luokan Nellie Oleson saanut, jopa se tuttavani tytärtä rankasti kiusannut, jonka tekemisiä netissä joutui poliisi selvittämään. Tämä opettaa epäoikeudenmukaisuutta enemmän kuin se, että yhden mamman lapsi ei ole vielä neljännellä luokallakaan saanut stipendiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään saanut ikinä. Olin näkymätön keskitason oppilas.

En mäkään saanut. En kyllä muista että 80-90- luvulla stipendejä olisi saanutkaan muuten kuin matemaattisista aineista.

Tytär saanut alakoulukouluaikana viime ja tänä vuonna. Nyt kutosella. Hiljainen oppilas, jolla torkassa ysejä ja kymppejä.

Mikä oppiaine on torkka? Onks se sama kuin tarkkailuluokka aikoinaan 90-luvulla? Muistan, että ne sai helpommin stipendejä ja ihan rahaakin kuin muut. Mut toki niiden kotiolotkin oli mitä oli. Ei käyny kateeks.

Arvelen, että torkka on jotain, jonka viikit ja kuukit saavat.

Meillä ei onneksi ala-asteella noita jaettu. Yläasteella jokainen luokka (7A, 7B, 8A jne.) sai samat stipendit, eli vain yksi ei saanut esim. Paras keskiarvo -stipendiä, vaan joka luokalta valittiin yksi saaja. Sitten oli eri aineista ja henkilökohtaisia (kaikkien kaveri) stipendejä. Olihan se naurettavaa, koska jo se, jolla oli korkein keskiarvo, sai tietysti stipendit myös matematiikasta, liikunnasta ym., eli sama oppilas sai helposti 4-5 stipendiä. Ja sama oppilas sai joka vuosi samat stipendit. Kyllä minäkin sain kymppejä monista aineista, mutta sain myös kutosia tietyistä aineista.

Mulla oli koulumenestys koko ajan luokan huippua, mutta silti sain peruskoulun aikana muistaakseni yhden stipendin. Mulle tuli itselleni sellainen vaikutelma, että stipendejä sai nätit tytöt, mutta itse olin, no en ruma mutta mitäänsanomattoman näköinen. Jatko-opinnot ja työura on menneet hyvin, enkä ole jaksanut miettiä jotain stipendejä, eli ei niistä kannattaisi tehdä numeroa.

Täällä sitä ei ainakaan koulumenestyksestä saa. Oma lapseni on yläasteella ja hänellä on ollut jo monta vuotta tasan 10 keskiarvo ja on siis luokkansa paras, mutta ikinä ei ole saanut minkäänlaista stipendiä. Ehkä sitten ysillä...?

Itse odotin koko koulun läpi, että olisi joku stipendi tullut, mutta jäi saamatta. Olin hiljainen ja tunnollinen keskitien puurtaja. Vähän on jäänyt kaivertamaan kun koko koulun kesken jaettiin pari stipendiä eniten keskiarvoa nostaneiden kesken. Stipendit meni sellaisille, jotka oli nostaneet vähemmän keskiarvoa kuin minä. Ilmeisesti johtui siitä, että olin siirtynyt ala-asteelta yläasteelle. Eikö heillä sitten ollut tietoa paljonko keskiarvo oli ollut? Harmitti, olin puurtanut toden teolla.

Toinen mikä jäänyt harmittamaan oli kun olimme kaverini kanssa molemmat kympin oppilaita kuviksessa. Opettaja kehui aina kaveriani enemmän. Olin piirtänyt paljon kotona vapaa-ajalla ja pari kertaa kuvikseen piti viedä joku itse tekemä työ kotoa. Kaverillani ei ollut ja edellisenä iltana hädissään kysyi olisiko minulla jotain sopivaa. Autoin kaveria hädässä ja seuraavana päivänä hän sai kuviksen opelta vuolaat kehut tekemästäni työstä. Olen varma, että jos olisin itse vienyt ne työt kouluun ei samoja kehuja olisi tullut. No, kaverihan sai sitten kuviksen diplomin.

Mun kolmesta lapsesta vain yksi on tähän mennessä saanut stipendin. Nuorin on nyt ysillä. Hän sai alakoulussa enkun stipendin, koska oli todella innostunut. Luokilta aina ne samat saa stipendin, suurin osa opettajien lapsia.

Itse en koskaan saanut stipendiä peruskoulussa. Olin hyvä koulussa, mutta luokalla oli monta muutakin hyvän keskiarvon saajaa. Olen ollut aina liian suorapuheinen, että olisin ollut opettajien suosikki. Lukiossa sain sitten stipendin koulun parhaasta yo-todistuksesta.

En minäkään saanut koskaan stipendiä. Keskiarvo oli parhaimmillaan 8,9 ja kielet usein kymppejä. No en kiinnittänyt siihen mitään huomiota, mutta jälkeenpäin ihmettelen miksi stipendejä yleensä jaetaan. Mikä niiden tarkoitus on?

70- ja 80-luvulla meni hymypoika ja -tyttöpatsaat aina opettajan Lions-kavereiden lapsille. Ei taida olla meno muuttunut niistä ajoista.

Stipendit on sellainen juttu, että pakostikin osalle tulee pettymyksiä. Minä ala-asteen 6. luokalla aloin panostaa kouluun ja keskiarvo nousi seiskasta melkein ysiin. Ei mitään tsemppari yms. stipendejä. Yläasteen ja lukion ajan oli aina luokkani paras ja koko koulun top 3:ssa. Keskiarvo 9.5-9-7. Ei yhtään stipendiä, ainoana poikkeuksena joku saksan kielen sanakirja. Lukiosta kirjoitin eniten laudatureja, ei stipendiä. Aiemmin oli ollut tapana antaa parhaiten kirjoittajalle isoin rahastipendi mutta omana vuonna koulun johto päätti, että se annetaankin sosiaalisista taidoista. Sen sai tyyppi, joka oli kiusaaja erilaisia ihmisiä kohtaan (mm. piikitteli poikaa, jolla oli sukupuoli-identiteetti hakusassa) mutta oli aikuisia eli koulun henkilökuntaa kohtelias ja reipas. Ei haitannut, että toi paras koulumenestys stipendi jätettiin jakamatta kun vielä enemmän v-tti, että oikeasti ilkeä ja piikikäs ihminen sai sosiaalisten taitojen stipendin täysin väärin perustein. 

Eli ap voi lapsilleen sanoa, että stipendit on siinä mielessä tylsä juttu, ettei kaikki niitä vaan saa, vaikka olisi aihetta. Kannattaa olla katkeroittamatta lapsia. Ei oma itsetunto ja -arvostus saa olla toisten palautteesta kiinni. Esim. itse ainakin olin ylpeä omasta koulumenestyksestä, vaikka osa ihmisistä (esim. sukulaiset) ajattelivat ja sanoivatkin sen ääneen, että minä olen "vain" sellainen "nenä kirjassa viihtyvä kympin tyttö".