Lue keskustelun säännöt.
Kerätään Pieni talo preerialla-sarjan järjettömyyksiä/epäloogisuuksia
-Vitivalkoiset silitetyt paidat tilanteessa kuin tilanteessa -Koulu ja kirkko ovat sama rakennus, kuitenkin kirkossa sunnuntaina on vain muutama perhe vrt. koulun oppilaisiin -Tulipalossa pikkulapsen voi laskea puroon turvaan, josta tämä löytyy samasta kohtaan Jatkakaa!
Kommentit (3159)
Ihmettelin sitä, että Edwards sai vaimon. Hirveä juntti, epäsiisti ja ruma. Miten asiallinen postineiti ottaa miehekseen noin hirveän ukonrahjuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuvat vuodesta toiseen lautahökkelissä jota ei ole edes vuorattu. Miten ne selviää talvesta kun siellä parvella missä tytöt nukkuu, seinät on niin harvat että lumi ja sade pääsee sisään.
Näin niillä ilmeisesti oli todellisuudessakin, ainakin jos uskoo kirjoihin. Lapset nukkuvat lämmittämättömällä ullakolla, jossa paras lämpöeriste on yön aikana tilkkupeiton päälle satanut lumi.
Kirjoissa muuttavat kyllä pääsääntöisesti talviksi kaupunkiin. Muistaakseni yhden talven pa päättää viettää preerialla (pitkä talvi preerialla) joka on koitua perheen kohtaloksi.
TV-sarjassa toki eri systeemit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjan loppupuolella Laura on jo aikuinen ja opettaa lapsia kylällä. Yksi Lauran oppilaista on Willie, vaikka hänen ei pitäisi olla kuin joitakin vuosia Lauraa nuorempi.
Oikeassa elämässä Laura oli vähän alle 16, kun hän meni ensimmäiseen työpaikkaansa opettajaksi. Hänellä oli viisi oppilasta, joista kolme oli häntä vanhempia, 16-17-vuotiaita.
Ikäkausiin suhtauduttiin muutenkin eri tavoin kuin nykyään. Teini-ikää tai nuoruutta ei nähty erillisenä elämänvaiheena, vaan lapset olivat lapsia noin 15-vuotiaiksi, ja tämän jälkeen heti aikuisia. Seurustelu saatettiin aloittaa ja naimisiin mennä tuossa iässä, eivätkä vanhemmat välttämättä paheksuneet, jos 25-vuotias mies piiritti 15-vuotiasta tyttöä. Kun naimisiin mentiin ja lapset saatiin nuorina, tultiin isovanhemmiksikin jo alle 40-vuotiaina. 50-vuotiasta pidettiin vanhuksena.
Tämä näkyy hyvin myös Tuulen viemää -kirjassa ja -elokuvassa, joissa Scarlettin äiti kuvataan arvovaltaisena vanhana rouvana, vaikka tämä on vasta 32-vuotias. Vanhemmat patistavat 16-vuotiasta Scarlettia naimisiin, eikä 15-vuotiaan Suellenin heilastelu yli 30-vuotiaan Frank Kennedyn kanssa häiritse ketään.
Ja sitten jos muistaisimme, että Tuulen viemää oli fiktiota.
Miksi tästä pitäisi muistuttaa? Elokuva ja kirja kuvaavat näiltä osin tarkasti tapahtuma-aikaansa, samoin kuin vaikkapa Jane Austenin tuotanto, joka sekin on kokonaan fiktiota. Mainitsin Tuulen viemään siksi, että se ajoittuu melko lähelle Pieni talo preerialla -kirjojen ja -sarjan tapahtuma-aikaa.
Noita kirjoja ei voi järkevästi vertailla. Tuulen viemää kirjoitettiin yli 70 vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen ja tarina on täysin fiktiivinen eikä kirjailija ollut edes syntynyt kirjojen tapahtuma-aikaan. Laura Ingalls Wilder kirjoitti omasta lapsuudestaan.
Suuret ikäerot ei olleet erityisen tyypillisiä uudisraivaajilla. Laurahan muutti kirjoissaan Almanzon nuoremmaksi, koska pelkäsi lukijoiden kauhistelevan 10 vuoden ikäeroa.
Tuulen viemään ajankuva oli kyllä ihan kohdillaan.
Ja monesti mies kyllä oli vanhempi koska hänen piti ensin hankkia ammatti, talo jne ennen kuin voi kosia.
Tuulen viemää kertoo ihan eri yhteiskunnasta ja yhteiskuntaluokasta. Yläluokat ovat aina harrastaneet enemmän isoja ikäeroja kuin rahvas.
Naisten aikaikkuna avioitumiselle oli 15-22 vuotta kaikissa yhteiskuntaluokissa suunnilleen 1900-luvun puoliväliin saakka. Tätä vanhempia pidettiin vanhoinapiikoina. Suuri ikäero ei ollut välttämättä normi, mutta ei sitä myöskään paheksuttu yhtä paljon kuin nykyään.
Tämä ei ole totta. Kuten kirjoitin, Suomessa avioiduttiin keskimäärin yli 22-vuotiaana.
Lauran siskoista yksi meni naimisiin 24-vuotiaana ja toinen yli 40-vuotiaana. Laura oli tuon ajan mittapuunkin mukaan nuori 18-vuotiaana.
Ja nyt olis kiva saada jonkinlaista lähdettä näihin väitteisiin... ainakin oman sukuni naimakaupoissa naiset ovat olleet nuoria, hyvin nuoria.
Sinun sukusi ei ole koko maailma. Olen itse lukenut aiheesta ja ihan googlaamalla löytyi tieto, että esim. Länsi-Suomessa naiset avioitui 1800-luvulla keskimäärin 25-vuotiaana, mutta vaihtelu oli hyvin suurta.
No kun olet niin lukenut ja Googlekin on kaverisi pistäppä jotain lähdettä...
Löytämäsi teksti käsittelee 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tamperelaisia työläisiä.
Se oli vastaus viestiin, jossa väitettiin että avioitumisikä on ollut kaikissa yhteiskuntaluokissa 15-22 vuotta ja tätä vanhempi olisi ollut vanhapiika. Lisäksi myöhemmässä viestissä vedottiin oman suvun naimisiinmenoikiin.
Mutta kun Yhdysvalloissa avioitumiselle keski-ikä naisilla oli 22 vuotta, ei 15-22 anna myöskään oikeaa kuvaa, todennäköisemmin 20-24.
Jospa pitäydyttäisiin lähteissä, joissa käsitellään nimenomaisesti uudisraivaajien avioliittoja. Tamperelaiset työläiset ja sisällissodan aikaiset rintamakirjeet tuskin antavat tarkkoja vastauksia. Löytämäni lähteen perusteella tilanne uudisraivaajien keskuudessa ei vastannut tuolloista yhdysvaltalaista keskiarvoa.
Laura ja Almanzo ei olleet uudisraivaajia
Tuo mainittu lähde uudisraivaajista ei ole mikään tilastollinen tutkimus vaan käsittelee joitakin kymmeniä Oregoniin muuttanutta. Laura ei asunut Oregonissa eikä tuo opus ole muutenkaan mikään tilastojulkaisu, otoskokokin on muutamia kymmeniä...
Eräässä jaksossa tohtori Baker etsi lääkäriä avukseen. Tummaihoinen tohtori sai paikan, oli loistava lääkäri,mutta tämän jakson jälkeen häntä ei enää näkynyt missään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui Johnsonin perheelle?
Eikö isä Johnson ollut se mies, joka jäi auton alle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin sitä, että Edwards sai vaimon. Hirveä juntti, epäsiisti ja ruma. Miten asiallinen postineiti ottaa miehekseen noin hirveän ukonrahjuksen.
Sehän on niin mukava ja sympaattinen mies, eikä mun mielestä edes ruma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjan loppupuolella Laura on jo aikuinen ja opettaa lapsia kylällä. Yksi Lauran oppilaista on Willie, vaikka hänen ei pitäisi olla kuin joitakin vuosia Lauraa nuorempi.
Oikeassa elämässä Laura oli vähän alle 16, kun hän meni ensimmäiseen työpaikkaansa opettajaksi. Hänellä oli viisi oppilasta, joista kolme oli häntä vanhempia, 16-17-vuotiaita.
Ikäkausiin suhtauduttiin muutenkin eri tavoin kuin nykyään. Teini-ikää tai nuoruutta ei nähty erillisenä elämänvaiheena, vaan lapset olivat lapsia noin 15-vuotiaiksi, ja tämän jälkeen heti aikuisia. Seurustelu saatettiin aloittaa ja naimisiin mennä tuossa iässä, eivätkä vanhemmat välttämättä paheksuneet, jos 25-vuotias mies piiritti 15-vuotiasta tyttöä. Kun naimisiin mentiin ja lapset saatiin nuorina, tultiin isovanhemmiksikin jo alle 40-vuotiaina. 50-vuotiasta pidettiin vanhuksena.
Tämä näkyy hyvin myös Tuulen viemää -kirjassa ja -elokuvassa, joissa Scarlettin äiti kuvataan arvovaltaisena vanhana rouvana, vaikka tämä on vasta 32-vuotias. Vanhemmat patistavat 16-vuotiasta Scarlettia naimisiin, eikä 15-vuotiaan Suellenin heilastelu yli 30-vuotiaan Frank Kennedyn kanssa häiritse ketään.
Ja sitten jos muistaisimme, että Tuulen viemää oli fiktiota.
Miksi tästä pitäisi muistuttaa? Elokuva ja kirja kuvaavat näiltä osin tarkasti tapahtuma-aikaansa, samoin kuin vaikkapa Jane Austenin tuotanto, joka sekin on kokonaan fiktiota. Mainitsin Tuulen viemään siksi, että se ajoittuu melko lähelle Pieni talo preerialla -kirjojen ja -sarjan tapahtuma-aikaa.
Noita kirjoja ei voi järkevästi vertailla. Tuulen viemää kirjoitettiin yli 70 vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen ja tarina on täysin fiktiivinen eikä kirjailija ollut edes syntynyt kirjojen tapahtuma-aikaan. Laura Ingalls Wilder kirjoitti omasta lapsuudestaan.
Suuret ikäerot ei olleet erityisen tyypillisiä uudisraivaajilla. Laurahan muutti kirjoissaan Almanzon nuoremmaksi, koska pelkäsi lukijoiden kauhistelevan 10 vuoden ikäeroa.
En näe tässä olennaisena sitä, onko teos fiktiota ja milloin se on kirjoitettu. Teos voi kuvata realistisesti tapahtuma-aikaansa riippumatta siitä, milloin se on kirjoitettu. Omaelämäkerrallisuus ei mitenkään automaattisesti tee teoksesta "totta", päinvastoin kirjailijat usein kaunistelevat asioita kuvatessaan omaa elämäänsä. Usein myös se, mistä pidettiin sopivana kirjoittaa, vaikutti lopputulokseen. Esimerkiksi Seitsemän veljestä herätti ilmestyessään merkittävästi paheksuntaa, vaikka oli aikalaiskuvauksena monin tavoin autenttisempi kuin moni muu aikakauden teos.
En tiedä, mistä on peräisin käsitys siitä, että suuret ikäerot eivät olisi olleet tyypillisiä uudisraivaajille. Naisten avioitumisikä on ollut koko historian nykyistä matalampi. Kaikkiaan tässä takerrutaan nyt minusta mitättömiin pikkuseikkoihin: pointtini oli, että se, mitä pidettiin 1800-luvulla tyypillisenä tai sopivana minkäkin ikäisenä, erosi nykyisestä.
Sinä et tunnu ymmärtävän, että ei ole mitään yhtenäistä 1800-luvun kulttuuria, vaan eri paikoissa ja yhteiskuntaluokIssa on toimittu eri tavoin. Suomessa maaseudulla naisille tyypillinen avioitumisikä oli 1800-luvun lopulla noin 24 vuotta, säätyläisnaiset avioituvat usein nuorempina. Suuret ikäerot ei olleet rahvaan kesken tavallisia. Laura itse piti ikäeroaan puolisoonsa niin isona, että katsoi parhaaksi häivyttää sen kirjoissaan.
Vetoat siihen, että eri aikoja, paikkoja tai yhteiskuntaluokkia ei voi verrata toisiinsa, mutta perustelet oman kantasi käyttämällä esimerkkiä Suomesta.
Yksi omaa kantaani tukeva lähde on teos nimeltä Gender and Generation on the Far Western Frontier (löytyy googlaamalla). Sivuilla 61-72 käsitellään uudisraivaajien avioliittoja. Sivulla 62 kerrotaan, että 20 ikävuoteen mennessä naisista naimisissa oli kaksi kolmasosaa mutta miehistä vain 8,5 prosenttia. 30 ikävuoteen mennessä myös miehistä suurin osa oli naimisissa, mutta luvuista on pääteltävissä, että naiset avioituivat miehiä nuorempina. Luvussa viitataan myös aikalaiskuvauksiin, joiden mukaan jopa 16-vuotiasta tyttöä saatettiin pitää vanhanapiikana. Sivulla 63 kerrotaan, että nuoria naisia myös painostettiin naimisiin huomattavasti iäkkäämpien miesten kanssa.
Yhdysvalloissa tilastoitiin 1800-luvun loppupuolella avioitumisikää, naisilla se oli keskimäärin 22 ja miehillä 26 niihin aikoihin kuin Laura avioitui. Että ei kai nuo kovin isot ikäerot niin tavattoman tavallisia olleet, kun ei tilastoissa näy. Lauran vanhemmilla ikäeroa oli 3 vuotta. Että ei ihme, että Laura piti itse ikäeroaan puolisoonsa melko suurena.
Tilanne oli eri uudisraivaajien keskuudessa, kuten aiemmin mainitsemani lähde osoittaa. Avioitumisikä oli yhdysvaltalaista keskiarvoa matalampi sekä naisilla että miehillä, ja naiset avioituivat selvästi miehiä nuorempina, keskimääräisen iän ollessa naisilla 17-18 vuotta ja miehillä 26. Eihän 8-9 vuotta tietenkään mikään valtava ikäero ole, mutta jos ja kun avioitumista on edeltänyt seurustelu- ja kihlausaika, on 16-vuotiaan tytön sulhanen ollut 25.
Mitä aikakautta ja osavaltiota väitteesi koskee?
Lauraa pidetään kirjoissa nuorena avioitumaan 18-vuotiaana eikä perheessä kukaan muu avioidu yhtä nuorena.
Mainitsemassani teoksessa käsitellään uudisraivaajia yleensä, ja luvussa, jossa puhutaan avioliitoista ja avioitumisiästä, mainitaan osavaltioista nimeltä Oregon, Ohio, Missouri ja Illinois. Kun puhutaan uudisraivaajista, viitataan 1800-luvun jälkimmäiseen puoliskoon ja tiettyihin Yhdysvaltojen alueisiin, joita kutsuttiin nimellä Western Frontier, rajaseutu. Voithan toki sanoa, että koska Pieni talo preerialla sijoittuu Minnesotaan ja Dakotaan, ei osavaltioita voi mitenkään verrata toisiinsa, mutta tällöin olisi hyvä keksiä perustelu sille, miksi vertaus suomalaiseen maaseutuun tai tamperelaisiin työläisiin on paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisiko väittelijöistä jompikumpi olla se viisaampi joka vaikenee.
Kiva ketju, mutta turhauttaa tuo väittely, jonka uskoisin ketjussa muiden skippaavan.. Toki jos on pakkomielle nyt päästä servaamaan toinen, niin kai sitä jatkettava on.
Vierailija kirjoitti:
Eräässä jaksossa tohtori Baker etsi lääkäriä avukseen. Tummaihoinen tohtori sai paikan, oli loistava lääkäri,mutta tämän jakson jälkeen häntä ei enää näkynyt missään.[/quot
Eikös se mennyt intiaanireservaattiin lääkäriksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjan loppupuolella Laura on jo aikuinen ja opettaa lapsia kylällä. Yksi Lauran oppilaista on Willie, vaikka hänen ei pitäisi olla kuin joitakin vuosia Lauraa nuorempi.
Oikeassa elämässä Laura oli vähän alle 16, kun hän meni ensimmäiseen työpaikkaansa opettajaksi. Hänellä oli viisi oppilasta, joista kolme oli häntä vanhempia, 16-17-vuotiaita.
Ikäkausiin suhtauduttiin muutenkin eri tavoin kuin nykyään. Teini-ikää tai nuoruutta ei nähty erillisenä elämänvaiheena, vaan lapset olivat lapsia noin 15-vuotiaiksi, ja tämän jälkeen heti aikuisia. Seurustelu saatettiin aloittaa ja naimisiin mennä tuossa iässä, eivätkä vanhemmat välttämättä paheksuneet, jos 25-vuotias mies piiritti 15-vuotiasta tyttöä. Kun naimisiin mentiin ja lapset saatiin nuorina, tultiin isovanhemmiksikin jo alle 40-vuotiaina. 50-vuotiasta pidettiin vanhuksena.
Tämä näkyy hyvin myös Tuulen viemää -kirjassa ja -elokuvassa, joissa Scarlettin äiti kuvataan arvovaltaisena vanhana rouvana, vaikka tämä on vasta 32-vuotias. Vanhemmat patistavat 16-vuotiasta Scarlettia naimisiin, eikä 15-vuotiaan Suellenin heilastelu yli 30-vuotiaan Frank Kennedyn kanssa häiritse ketään.
Ja sitten jos muistaisimme, että Tuulen viemää oli fiktiota.
Miksi tästä pitäisi muistuttaa? Elokuva ja kirja kuvaavat näiltä osin tarkasti tapahtuma-aikaansa, samoin kuin vaikkapa Jane Austenin tuotanto, joka sekin on kokonaan fiktiota. Mainitsin Tuulen viemään siksi, että se ajoittuu melko lähelle Pieni talo preerialla -kirjojen ja -sarjan tapahtuma-aikaa.
Noita kirjoja ei voi järkevästi vertailla. Tuulen viemää kirjoitettiin yli 70 vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen ja tarina on täysin fiktiivinen eikä kirjailija ollut edes syntynyt kirjojen tapahtuma-aikaan. Laura Ingalls Wilder kirjoitti omasta lapsuudestaan.
Suuret ikäerot ei olleet erityisen tyypillisiä uudisraivaajilla. Laurahan muutti kirjoissaan Almanzon nuoremmaksi, koska pelkäsi lukijoiden kauhistelevan 10 vuoden ikäeroa.
Tuulen viemään ajankuva oli kyllä ihan kohdillaan.
Ja monesti mies kyllä oli vanhempi koska hänen piti ensin hankkia ammatti, talo jne ennen kuin voi kosia.
Tuulen viemää kertoo ihan eri yhteiskunnasta ja yhteiskuntaluokasta. Yläluokat ovat aina harrastaneet enemmän isoja ikäeroja kuin rahvas.
Naisten aikaikkuna avioitumiselle oli 15-22 vuotta kaikissa yhteiskuntaluokissa suunnilleen 1900-luvun puoliväliin saakka. Tätä vanhempia pidettiin vanhoinapiikoina. Suuri ikäero ei ollut välttämättä normi, mutta ei sitä myöskään paheksuttu yhtä paljon kuin nykyään.
Tämä ei ole totta. Kuten kirjoitin, Suomessa avioiduttiin keskimäärin yli 22-vuotiaana.
Lauran siskoista yksi meni naimisiin 24-vuotiaana ja toinen yli 40-vuotiaana. Laura oli tuon ajan mittapuunkin mukaan nuori 18-vuotiaana.
Ja nyt olis kiva saada jonkinlaista lähdettä näihin väitteisiin... ainakin oman sukuni naimakaupoissa naiset ovat olleet nuoria, hyvin nuoria.
Sinun sukusi ei ole koko maailma. Olen itse lukenut aiheesta ja ihan googlaamalla löytyi tieto, että esim. Länsi-Suomessa naiset avioitui 1800-luvulla keskimäärin 25-vuotiaana, mutta vaihtelu oli hyvin suurta.
No kun olet niin lukenut ja Googlekin on kaverisi pistäppä jotain lähdettä...
Löytämäsi teksti käsittelee 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tamperelaisia työläisiä.
Se oli vastaus viestiin, jossa väitettiin että avioitumisikä on ollut kaikissa yhteiskuntaluokissa 15-22 vuotta ja tätä vanhempi olisi ollut vanhapiika. Lisäksi myöhemmässä viestissä vedottiin oman suvun naimisiinmenoikiin.
Mutta kun Yhdysvalloissa avioitumiselle keski-ikä naisilla oli 22 vuotta, ei 15-22 anna myöskään oikeaa kuvaa, todennäköisemmin 20-24.
Jospa pitäydyttäisiin lähteissä, joissa käsitellään nimenomaisesti uudisraivaajien avioliittoja. Tamperelaiset työläiset ja sisällissodan aikaiset rintamakirjeet tuskin antavat tarkkoja vastauksia. Löytämäni lähteen perusteella tilanne uudisraivaajien keskuudessa ei vastannut tuolloista yhdysvaltalaista keskiarvoa.
Laura ja Almanzo ei olleet uudisraivaajia
Laura oli uudisraivaajan tytär ja syntynyt jo ennen perheen muuttoa rajaseudulle. Kyllä tämä tekee hänestä uudisraivaajan. Ihme saivartelua. Jos uudisraivaajaksi lasketaan vain se, että on itse henkilökohtaisesti vallannut maa-alan käyttöönsä, ei kukaan teinityttö ole täyttänyt määritelmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjan loppupuolella Laura on jo aikuinen ja opettaa lapsia kylällä. Yksi Lauran oppilaista on Willie, vaikka hänen ei pitäisi olla kuin joitakin vuosia Lauraa nuorempi.
Oikeassa elämässä Laura oli vähän alle 16, kun hän meni ensimmäiseen työpaikkaansa opettajaksi. Hänellä oli viisi oppilasta, joista kolme oli häntä vanhempia, 16-17-vuotiaita.
Ikäkausiin suhtauduttiin muutenkin eri tavoin kuin nykyään. Teini-ikää tai nuoruutta ei nähty erillisenä elämänvaiheena, vaan lapset olivat lapsia noin 15-vuotiaiksi, ja tämän jälkeen heti aikuisia. Seurustelu saatettiin aloittaa ja naimisiin mennä tuossa iässä, eivätkä vanhemmat välttämättä paheksuneet, jos 25-vuotias mies piiritti 15-vuotiasta tyttöä. Kun naimisiin mentiin ja lapset saatiin nuorina, tultiin isovanhemmiksikin jo alle 40-vuotiaina. 50-vuotiasta pidettiin vanhuksena.
Tämä näkyy hyvin myös Tuulen viemää -kirjassa ja -elokuvassa, joissa Scarlettin äiti kuvataan arvovaltaisena vanhana rouvana, vaikka tämä on vasta 32-vuotias. Vanhemmat patistavat 16-vuotiasta Scarlettia naimisiin, eikä 15-vuotiaan Suellenin heilastelu yli 30-vuotiaan Frank Kennedyn kanssa häiritse ketään.
Ja sitten jos muistaisimme, että Tuulen viemää oli fiktiota.
Miksi tästä pitäisi muistuttaa? Elokuva ja kirja kuvaavat näiltä osin tarkasti tapahtuma-aikaansa, samoin kuin vaikkapa Jane Austenin tuotanto, joka sekin on kokonaan fiktiota. Mainitsin Tuulen viemään siksi, että se ajoittuu melko lähelle Pieni talo preerialla -kirjojen ja -sarjan tapahtuma-aikaa.
Noita kirjoja ei voi järkevästi vertailla. Tuulen viemää kirjoitettiin yli 70 vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen ja tarina on täysin fiktiivinen eikä kirjailija ollut edes syntynyt kirjojen tapahtuma-aikaan. Laura Ingalls Wilder kirjoitti omasta lapsuudestaan.
Suuret ikäerot ei olleet erityisen tyypillisiä uudisraivaajilla. Laurahan muutti kirjoissaan Almanzon nuoremmaksi, koska pelkäsi lukijoiden kauhistelevan 10 vuoden ikäeroa.
En näe tässä olennaisena sitä, onko teos fiktiota ja milloin se on kirjoitettu. Teos voi kuvata realistisesti tapahtuma-aikaansa riippumatta siitä, milloin se on kirjoitettu. Omaelämäkerrallisuus ei mitenkään automaattisesti tee teoksesta "totta", päinvastoin kirjailijat usein kaunistelevat asioita kuvatessaan omaa elämäänsä. Usein myös se, mistä pidettiin sopivana kirjoittaa, vaikutti lopputulokseen. Esimerkiksi Seitsemän veljestä herätti ilmestyessään merkittävästi paheksuntaa, vaikka oli aikalaiskuvauksena monin tavoin autenttisempi kuin moni muu aikakauden teos.
En tiedä, mistä on peräisin käsitys siitä, että suuret ikäerot eivät olisi olleet tyypillisiä uudisraivaajille. Naisten avioitumisikä on ollut koko historian nykyistä matalampi. Kaikkiaan tässä takerrutaan nyt minusta mitättömiin pikkuseikkoihin: pointtini oli, että se, mitä pidettiin 1800-luvulla tyypillisenä tai sopivana minkäkin ikäisenä, erosi nykyisestä.
Sinä et tunnu ymmärtävän, että ei ole mitään yhtenäistä 1800-luvun kulttuuria, vaan eri paikoissa ja yhteiskuntaluokIssa on toimittu eri tavoin. Suomessa maaseudulla naisille tyypillinen avioitumisikä oli 1800-luvun lopulla noin 24 vuotta, säätyläisnaiset avioituvat usein nuorempina. Suuret ikäerot ei olleet rahvaan kesken tavallisia. Laura itse piti ikäeroaan puolisoonsa niin isona, että katsoi parhaaksi häivyttää sen kirjoissaan.
Vetoat siihen, että eri aikoja, paikkoja tai yhteiskuntaluokkia ei voi verrata toisiinsa, mutta perustelet oman kantasi käyttämällä esimerkkiä Suomesta.
Yksi omaa kantaani tukeva lähde on teos nimeltä Gender and Generation on the Far Western Frontier (löytyy googlaamalla). Sivuilla 61-72 käsitellään uudisraivaajien avioliittoja. Sivulla 62 kerrotaan, että 20 ikävuoteen mennessä naisista naimisissa oli kaksi kolmasosaa mutta miehistä vain 8,5 prosenttia. 30 ikävuoteen mennessä myös miehistä suurin osa oli naimisissa, mutta luvuista on pääteltävissä, että naiset avioituivat miehiä nuorempina. Luvussa viitataan myös aikalaiskuvauksiin, joiden mukaan jopa 16-vuotiasta tyttöä saatettiin pitää vanhanapiikana. Sivulla 63 kerrotaan, että nuoria naisia myös painostettiin naimisiin huomattavasti iäkkäämpien miesten kanssa.
Yhdysvalloissa tilastoitiin 1800-luvun loppupuolella avioitumisikää, naisilla se oli keskimäärin 22 ja miehillä 26 niihin aikoihin kuin Laura avioitui. Että ei kai nuo kovin isot ikäerot niin tavattoman tavallisia olleet, kun ei tilastoissa näy. Lauran vanhemmilla ikäeroa oli 3 vuotta. Että ei ihme, että Laura piti itse ikäeroaan puolisoonsa melko suurena.
Tilanne oli eri uudisraivaajien keskuudessa, kuten aiemmin mainitsemani lähde osoittaa. Avioitumisikä oli yhdysvaltalaista keskiarvoa matalampi sekä naisilla että miehillä, ja naiset avioituivat selvästi miehiä nuorempina, keskimääräisen iän ollessa naisilla 17-18 vuotta ja miehillä 26. Eihän 8-9 vuotta tietenkään mikään valtava ikäero ole, mutta jos ja kun avioitumista on edeltänyt seurustelu- ja kihlausaika, on 16-vuotiaan tytön sulhanen ollut 25.
Mitä aikakautta ja osavaltiota väitteesi koskee?
Lauraa pidetään kirjoissa nuorena avioitumaan 18-vuotiaana eikä perheessä kukaan muu avioidu yhtä nuorena.
Mainitsemassani teoksessa käsitellään uudisraivaajia yleensä, ja luvussa, jossa puhutaan avioliitoista ja avioitumisiästä, mainitaan osavaltioista nimeltä Oregon, Ohio, Missouri ja Illinois. Kun puhutaan uudisraivaajista, viitataan 1800-luvun jälkimmäiseen puoliskoon ja tiettyihin Yhdysvaltojen alueisiin, joita kutsuttiin nimellä Western Frontier, rajaseutu. Voithan toki sanoa, että koska Pieni talo preerialla sijoittuu Minnesotaan ja Dakotaan, ei osavaltioita voi mitenkään verrata toisiinsa, mutta tällöin olisi hyvä keksiä perustelu sille, miksi vertaus suomalaiseen maaseutuun tai tamperelaisiin työläisiin on paikallaan.
Kuten kirjoitin, vastasin väitteeseen yhteiskuntaluokista ja niiden vaikutuksesta avioitumisikään.
Sinun lähteesi ei ole mikään tilastollisesti pätevä eikä miksikään tilastoaineistoksi soveltuva jo pelkästään aineiston koon perusteella. Pitäisi olla tiedot siitä ympäristöstä, jossa Laura itse eli ja sitä ei tiettävästi ole. Omassa perheessään hän ainakin oli nuorin avioituja. Lisäksi hän vielä muutti miehen ikäistään nuoremmaksi kirjassaan, joten luonnollisesti hän varmasti ajatteli, että lukijat pitäisivät pienemmästä ikäerosta enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetyttää se niiden koulunkäynti. Sarjan alkaessa kun näytetään matikan tuntia, niin opettaja kirjoittaa taululle yhteenlaskuja tyyliin 10+16 = , jonka lapset ratkaisevat. Koko luokalle samat laskut, ekaluokkalaisesta teineihin. Katson nyt neloskautta, jossa perhe muutti kaupunkiin, ja juuri oli taas matikan tunti. Opettaja antoi ratkaistavaksi laskun tyyliin 150+340+680 koko sakille. Siellä ne siis istuu vuodesta toiseen laskemassa 1-2 luokkalaisille suunnattuja laskuja. Muutenkaan opetusta ei ole eriytetty luokka-asteen mukaan, vaan tosiaan kaikki tekee aina samat jutut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuvat vuodesta toiseen lautahökkelissä jota ei ole edes vuorattu. Miten ne selviää talvesta kun siellä parvella missä tytöt nukkuu, seinät on niin harvat että lumi ja sade pääsee sisään.
Näin niillä ilmeisesti oli todellisuudessakin, ainakin jos uskoo kirjoihin. Lapset nukkuvat lämmittämättömällä ullakolla, jossa paras lämpöeriste on yön aikana tilkkupeiton päälle satanut lumi.
Kirjoissa muuttavat kyllä pääsääntöisesti talviksi kaupunkiin. Muistaakseni yhden talven pa päättää viettää preerialla (pitkä talvi preerialla) joka on koitua perheen kohtaloksi.
TV-sarjassa toki eri systeemit.
Muistat väärin. Pitkä talvi preerialla -kirjan talvi vietettiin kyllä kaupungissa. Ongelmaksi tuli se, että ruoka loppui kaupungin kaupoista, koska ruokaa tuova juna jäi jumiin lumikinoksiin koko talveksi.
Seuraavan tai sitä seuraavan talven perhe vietti uudistilalla mökissään, mutta siinä ei ollut ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjan loppupuolella Laura on jo aikuinen ja opettaa lapsia kylällä. Yksi Lauran oppilaista on Willie, vaikka hänen ei pitäisi olla kuin joitakin vuosia Lauraa nuorempi.
Oikeassa elämässä Laura oli vähän alle 16, kun hän meni ensimmäiseen työpaikkaansa opettajaksi. Hänellä oli viisi oppilasta, joista kolme oli häntä vanhempia, 16-17-vuotiaita.
Ikäkausiin suhtauduttiin muutenkin eri tavoin kuin nykyään. Teini-ikää tai nuoruutta ei nähty erillisenä elämänvaiheena, vaan lapset olivat lapsia noin 15-vuotiaiksi, ja tämän jälkeen heti aikuisia. Seurustelu saatettiin aloittaa ja naimisiin mennä tuossa iässä, eivätkä vanhemmat välttämättä paheksuneet, jos 25-vuotias mies piiritti 15-vuotiasta tyttöä. Kun naimisiin mentiin ja lapset saatiin nuorina, tultiin isovanhemmiksikin jo alle 40-vuotiaina. 50-vuotiasta pidettiin vanhuksena.
Tämä näkyy hyvin myös Tuulen viemää -kirjassa ja -elokuvassa, joissa Scarlettin äiti kuvataan arvovaltaisena vanhana rouvana, vaikka tämä on vasta 32-vuotias. Vanhemmat patistavat 16-vuotiasta Scarlettia naimisiin, eikä 15-vuotiaan Suellenin heilastelu yli 30-vuotiaan Frank Kennedyn kanssa häiritse ketään.
Ja sitten jos muistaisimme, että Tuulen viemää oli fiktiota.
Miksi tästä pitäisi muistuttaa? Elokuva ja kirja kuvaavat näiltä osin tarkasti tapahtuma-aikaansa, samoin kuin vaikkapa Jane Austenin tuotanto, joka sekin on kokonaan fiktiota. Mainitsin Tuulen viemään siksi, että se ajoittuu melko lähelle Pieni talo preerialla -kirjojen ja -sarjan tapahtuma-aikaa.
Noita kirjoja ei voi järkevästi vertailla. Tuulen viemää kirjoitettiin yli 70 vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen ja tarina on täysin fiktiivinen eikä kirjailija ollut edes syntynyt kirjojen tapahtuma-aikaan. Laura Ingalls Wilder kirjoitti omasta lapsuudestaan.
Suuret ikäerot ei olleet erityisen tyypillisiä uudisraivaajilla. Laurahan muutti kirjoissaan Almanzon nuoremmaksi, koska pelkäsi lukijoiden kauhistelevan 10 vuoden ikäeroa.
Tuulen viemään ajankuva oli kyllä ihan kohdillaan.
Ja monesti mies kyllä oli vanhempi koska hänen piti ensin hankkia ammatti, talo jne ennen kuin voi kosia.
Tuulen viemää kertoo ihan eri yhteiskunnasta ja yhteiskuntaluokasta. Yläluokat ovat aina harrastaneet enemmän isoja ikäeroja kuin rahvas.
Naisten aikaikkuna avioitumiselle oli 15-22 vuotta kaikissa yhteiskuntaluokissa suunnilleen 1900-luvun puoliväliin saakka. Tätä vanhempia pidettiin vanhoinapiikoina. Suuri ikäero ei ollut välttämättä normi, mutta ei sitä myöskään paheksuttu yhtä paljon kuin nykyään.
Tämä ei ole totta. Kuten kirjoitin, Suomessa avioiduttiin keskimäärin yli 22-vuotiaana.
Lauran siskoista yksi meni naimisiin 24-vuotiaana ja toinen yli 40-vuotiaana. Laura oli tuon ajan mittapuunkin mukaan nuori 18-vuotiaana.
Ja nyt olis kiva saada jonkinlaista lähdettä näihin väitteisiin... ainakin oman sukuni naimakaupoissa naiset ovat olleet nuoria, hyvin nuoria.
Sinun sukusi ei ole koko maailma. Olen itse lukenut aiheesta ja ihan googlaamalla löytyi tieto, että esim. Länsi-Suomessa naiset avioitui 1800-luvulla keskimäärin 25-vuotiaana, mutta vaihtelu oli hyvin suurta.
No kun olet niin lukenut ja Googlekin on kaverisi pistäppä jotain lähdettä...
Löytämäsi teksti käsittelee 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tamperelaisia työläisiä.
Se oli vastaus viestiin, jossa väitettiin että avioitumisikä on ollut kaikissa yhteiskuntaluokissa 15-22 vuotta ja tätä vanhempi olisi ollut vanhapiika. Lisäksi myöhemmässä viestissä vedottiin oman suvun naimisiinmenoikiin.
Mutta kun Yhdysvalloissa avioitumiselle keski-ikä naisilla oli 22 vuotta, ei 15-22 anna myöskään oikeaa kuvaa, todennäköisemmin 20-24.
Jospa pitäydyttäisiin lähteissä, joissa käsitellään nimenomaisesti uudisraivaajien avioliittoja. Tamperelaiset työläiset ja sisällissodan aikaiset rintamakirjeet tuskin antavat tarkkoja vastauksia. Löytämäni lähteen perusteella tilanne uudisraivaajien keskuudessa ei vastannut tuolloista yhdysvaltalaista keskiarvoa.
Laura ja Almanzo ei olleet uudisraivaajia
Laura oli uudisraivaajan tytär ja syntynyt jo ennen perheen muuttoa rajaseudulle. Kyllä tämä tekee hänestä uudisraivaajan. Ihme saivartelua. Jos uudisraivaajaksi lasketaan vain se, että on itse henkilökohtaisesti vallannut maa-alan käyttöönsä, ei kukaan teinityttö ole täyttänyt määritelmää.
Pariskuntana Laura ja Almanzo ei olleet uudisraivaajia. Laura oli ihan syntyperäinen amerikkalainen ja hänellä oli oma ammatti. Almanzon isä oli varakas.
Vierailija kirjoitti:
voisiko väittelijöistä jompikumpi olla se viisaampi joka vaikenee.
Kiva ketju, mutta turhauttaa tuo väittely, jonka uskoisin ketjussa muiden skippaavan.. Toki jos on pakkomielle nyt päästä servaamaan toinen, niin kai sitä jatkettava on.
Minä ainakin lopetan, en jaksa nyt perehtyä Lauran kotiosavaltion avioitumisiin ja ikäeroihin 1880-luvulla. Palatkaa vaan varsinaiseen aiheeseen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa miten hataraa on teidän tietonne USA.n ja Suomen maalaisperheiden lähihitoriasta ja kulttuurista. Meillä osa sukulaisista lähti uudisraivaajiksi Ameriikkaan. Minulla on kaikki kirjeet tallessa. Kyllä avioparit oikeasti olivat onnellisia toisistaan, niissäkin olosuhteisa.
Totta kai tuohon aikaan oli myös onnellisia pareja. Tapakulttuuriin ei kuitenkaan kuulunut, että avioparit halailisivat ja pussailisivat avoimesti, varsinkaan lasten nähden tai pihalla, jossa kuka tahansa naapuri voi nähdä.
Jep. Vaikea myöskään uskoa, että lapsille olisi osoitettu fyysistä hellyyttä tuohon aikaan, etenkään isien taholta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se niiden koulunkäynti. Sarjan alkaessa kun näytetään matikan tuntia, niin opettaja kirjoittaa taululle yhteenlaskuja tyyliin 10+16 = , jonka lapset ratkaisevat. Koko luokalle samat laskut, ekaluokkalaisesta teineihin. Katson nyt neloskautta, jossa perhe muutti kaupunkiin, ja juuri oli taas matikan tunti. Opettaja antoi ratkaistavaksi laskun tyyliin 150+340+680 koko sakille. Siellä ne siis istuu vuodesta toiseen laskemassa 1-2 luokkalaisille suunnattuja laskuja. Muutenkaan opetusta ei ole eriytetty luokka-asteen mukaan, vaan tosiaan kaikki tekee aina samat jutut.
Jos TV-sarjassa on noin, niin siinä on kyllä oiottu mutkia. Kirjassa kerrotaan, kuinka kaikki luokat olivat kyllä samassa tilassa, mutta opettaja kutsui luokan kerrallaan eteen opetettavaksi ja kuulusteltavaksi. Muut luokat tekivät sillä aikaa paikallaan omia hommiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
voisiko väittelijöistä jompikumpi olla se viisaampi joka vaikenee.
Kiva ketju, mutta turhauttaa tuo väittely, jonka uskoisin ketjussa muiden skippaavan.. Toki jos on pakkomielle nyt päästä servaamaan toinen, niin kai sitä jatkettava on.
Minä ainakin lopetan, en jaksa nyt perehtyä Lauran kotiosavaltion avioitumisiin ja ikäeroihin 1880-luvulla. Palatkaa vaan varsinaiseen aiheeseen. :)
Kiitos :) Arvostan suuresti.
Vierailija kirjoitti:
voisiko väittelijöistä jompikumpi olla se viisaampi joka vaikenee.
Kiva ketju, mutta turhauttaa tuo väittely, jonka uskoisin ketjussa muiden skippaavan.. Toki jos on pakkomielle nyt päästä servaamaan toinen, niin kai sitä jatkettava on.
Olet oikeassa, ja minuakin on alkanut turhauttaa. Olen siis se, joka perusti väitteensä Gender and Generation in the Far West Frontier -teokseen. Keskustelu muuttui tosiaan väittelyksi, joka alkoi lopulta mennä pelkästään esittämieni argumenttien kyseenalaistamiseen ilman, että tilalle olisi tarjottu vasta-argumentteja. En näe jatkamisessa mitään mieltä, ja kieltämättä väittely on epäkohteliasta muita keskustelijoita kohtaan, joten lopetan osaltani tähän.
Ja yhteen lyhyeen jaksoon oli ympätty perheen äidin raskaus ja synnytys. Missään aiemmissa jaksoissa raskaudesta ei ollut tietoakaan ja rouvan uuma oli kapoinen.