Lue keskustelun säännöt.
Miten sinkkuna voi menestyä elämässä?
27.05.2020 |
Erosin avomiehestäni pitkän suhteen jälkeen ja nyt kolmenkympin korvilla olen alkanut oikeasti kipuilemaan sinkkuuttani. Facebook tursuaa ystäväpiirin yhdessä ostettuja taloja, kihloja, häitä, vauveleita, parimatkoja jne.
Viimeinen pisara oli kun eilen kuulin että juuri irtisanottu ex-työkaverini osti hetken mielijohteesta talon hyvätuloisen tyttöystävänsä kanssa. Itse olen puoli vuotta etsinyt tarpeeksi halpaa kämppää että voin ottaa yksin asuntolainan ja muuttaa pois vuokralta, ja laskenut suunnilleen eurolleen mitä käy jos jään lomautetuksi, tipun päivärahoille ja niin edelleen. Ja sitten joku pariskunta ostaa paukauttaa ison palatsin ihan tuosta vaan vaikka toinen on juuri irtisanottu. Toinen tuttuvapariskunta asuu vuokralla isossa kolmikerroksisessa talossa omalla puutarhalla ja maksavat nuppia kohden saman mitä minä maksan pienestä parvekkeettomasta kopista.
Miten ihmeessä sinkkuna voi ikinä menestyä elämässä? Kaikki menestyksen merkit kuten iso talo, mökki, oma perhe, lapsikatras, perhelomat, on niin tiukasti sidottu siihen että väenpakolla pitää hankkia se mies ja perhe. Minä en halua miestä. Mutta työssäkäyvä yksineläjä ei voi ikinä saavuttaa samaa elintasoa tai yhtä hienoa kotia, kun aina pääsee maksamaan täyden hinnan mutta takaisin saa vain murusia.
Kommentit (49)
Eiköhän se ole nyt ihan tuloista kiinnni eikä puolistosta, onko noita taloja ja muita. kouluttaudu, hanki hyvä työpaikka ja sijoita. Niillä sitä rahaa saa, ei puolisolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole menestystä, että on talo, vene, mökki ja auto vaan se, että on saanut tulla isäksi ja vieläpä useita kertoja!
Mies 35 v
Itsekin hankkisin vaikka kuinka monta lasta, jos voisin tulla isäksi. Äidiksi en halua kirveelläkään.
tv. sinkkunainen
Ap, jos sinusta lapsikatras ja perhelomat on menestyksen merkki, niin suosittelen ryhtymään tukiperheeksi. Saat tuntumaa lapsiperheen elämään ja pääset nauttimaan lapsiperheen iloista. Pikkulomiakin voit tehdä. Lapset varmasti tykkäävät, jos viet heidät huvipuistoon ja hotellilomalle. Nautinnollisia hetkiä ison lapsikatraan kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole nyt ihan tuloista kiinnni eikä puolistosta, onko noita taloja ja muita. kouluttaudu, hanki hyvä työpaikka ja sijoita. Niillä sitä rahaa saa, ei puolisolla.
Minulla on jo koulutus ja oman alan työpaikka, tulot tulevat nousemaan ihan ok tasolle kunhan saan enemmän työkokemusta ja kiipeän pari palkkaporrasta. Mutta puolisolla tai sen olemattomuudella on kyllä iso merkitys elintasoon. Tienaan nyt bruttona n. 30k vuodessa, ja netosta menee kolmasosa vuokraan. 30k tuloilla saan vain 30k-tulojen mukaisen pankkilainan, ja osan maksaisin säästöilläni.
Jos olisin parisuhteessa samassa taloudellisessa tilanteessa olevan kanssa, meillä menisi 15% nettotuloista vuokraan per henki. Sinkkutilanteeseen verratun "ylijäämän" voisi vaikka sijoittaa osakkeisiin tai säästää ekstrana. Pariskuntana saataisiin 60k tuloja vastaava asuntolaina, ja asuntoon olisi sijoitettavissa tuplasäästöt, eli melkein 100k.
Et voi oikeasti väittää ettei pariskuntana olisi korkeampi elintaso tai parempia mahdollisuuksia.
- ap
Kannattaako "menestystä" edes miettiä? Yrittää vain elää sellaista elämää, johon on itse on tyytyväinen, ja toivoo toisillekin vain hyvää, ketään menestyneeksi/epäonnistuneeksi arvottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkkaatko siivoajan, puutarhurin ja mökkitalkkarin, jos saat ison pihan vuokratontilla ja kolmikerroksisen talon sekä rantamökin? Miksi muuten panostaisit vuokra-asunnon puutarhaan, kun on niin kovin vaikeaa siirtää kasveja muuttaessa? Voit vain maata nauttimassa omaisuudesta ja idylli on täydellinen?
minimalisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"iso talo, mökki, oma perhe, lapsikatras, perhelomat,"...haluatko sinä oikeasti nuo?
Itse asiassa en edes halua noista muita kuin mökin, talon, ja lomat... Minusta olisi ihana asua isossa kauniissa talossa ja omistaa järvenrantamökki jossa asua lomat. Olisi ihanaa suunnitella ja toteuttaa lomia, tuota kaipaan eniten viime parisuhteestani. Oli ihanaa tehdä viikonloppureissu polkupyörillä, käydä roadtripillä Euroopassa, reppureissata Aasiassa, tai käydä ihan vaan keilaamassa ja ravintolassa. Olen lopettanut nuo täysin, kun yksin ei ole ollut mitään mieltä suunnitella reissuja, ravintolassa katsotaan oudosti jos syöt yksin (olen kokeillut) ja keilarataa en mene edes kokeilemaan yksin. Kaipaan siis tuota 'omaa porukkaa' jonka kanssa tehdä juttuja.
Asunnoissa ja taloissa ärsyttää että niin monet asunnot on joko hinnaltaan sinkun ulottumattomissa, ja halvemman hintaluokan asunnot löytyvät järjestään rupuisista kerrostaloista. 120-130 000 lainalla (+säästöillä) ei osteta mitään hirveää palatsia, mutta tuplasummalla saa jo (suhteellisen) kivan talon ja puutarhan. Tuon hypyn elintasossa pystyy tekemään vain jos on kaksi maksajaa asumiselle.
- ap
Miten olisi uran luominen? Tai jos ei alallasi ole mahdollista, alan vaihto? Nimittäin et sä minkään lapsikatraan kanssa takuulla reppureissaile Aasiassa etkä tee moneen moneen vuoteen mitään viikonloppureissuja polkupyörällä. Pääosin asiat, mitä kaipaat edellisestä parisuhteestasi on sellaisia, että ei sulla olisi niitä lapsikatraan vanhempanakaan.
Mitä tulee noin yleensä isoon omakotitaloon ja mökkiin järvenrannalla, niin onko mökin pakko olla oma? Mikset vuokraisi mökkiä? Mä tykkäsin mökkeillä tasan siihen asti, kun sain lapsia. Sen jälkeen mökkeily alkoi tuntua pelkältä työleiriltä. Kotona pääsi lasten kanssa paljon helpommalla. Viikko kesässä riitti ihan hyvin puolison mieliksi mökkeilyä ja kun erosin, ei ole kiinnostanut mökkeily enää tippaakaan.Ei edes nyt, kun lapset ovat jo aikuisia.
Ja entä se iso talo? Miksi juuri omakotitalo? Eli mitä ovat ne asiat, joita haluat omakotitalossasi tehdä? Puutarhanhoito? Ja miksi talon pitää olla iso, jos et kuitenkaan halua lapsikatrasta? Voisiko talo olla jostain vähän kauempaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkkaatko siivoajan, puutarhurin ja mökkitalkkarin, jos saat ison pihan vuokratontilla ja kolmikerroksisen talon sekä rantamökin? Miksi muuten panostaisit vuokra-asunnon puutarhaan, kun on niin kovin vaikeaa siirtää kasveja muuttaessa? Voit vain maata nauttimassa omaisuudesta ja idylli on täydellinen?
minimalisti
Minusta olisi ihanaa palkata siivooja, sen voin myöntää. Puutarhanhoito ja rempat hoituvat itseltäkin, tykkään hoitaa kasveja ja puutarhaa ja rempata. Tästäkin syystä tuntuu pahalta olla vangittuna pieneen kerrostalobetonikuutioon, haluan rempata, rakentaa ja kasvattaa puutarhan. Asun nyt vuokrakämpässä ilman parveketta, joten en voi toteuttaa noista yhtäkään. Minusta olisi ihana asua vaikka rivitalossa ja laittaa omaa pihaa, rakentaisin terassin tai kesämajan.
- ap
Juu tämä on aivan totta. Olen 37v sinkkunainen ja asun yksiössä, toki miljoonakaupungissa mutta vuokralla. Siskollani on sama palkka kuin minulla mutta hän miehensa kanssa juuri rakentaa kaksikerroksista taloa ihanalle tontille Suomeen. En itse saa säästöistäni huolimatta lainaa edes siihen yksiöön. Ei minulla ole mahdollisuuksia paratiisilomiin tai suuriin ostoksiin. Ja olen kuitenkin tuplannut palkkani viimeisen 5 vuoden sisällä - elämä kun vaan kallistuu samaa tahtia. Aina kun saan palkankorotuksen, vuokrakin nousee (samasta vanhasta kämpästä jota mitenkään ei ole paranneltu). Kyllä tämä ottaa ja saa ottaa päähän. En aktiivisesti kadehdi esim. siskoani, mutta faktaahan se on että he kahdestaan voivat tehdä tuplasti sen mitä minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se ihan totta, että kahden tuloilla elää paremmin. Mutta parisuhteessa tahtoo olla se huono puoli, että sitten pitää molempien haluta samoja asioita. Tai joudut tekemään kompromisseja, tai kokonaan luopumaan joistain haaveistasi. Lapset mutkistavat kuvioita edelleen, kokonainen katras useimmiten tuppaa tahtomaan jokainen eri asiaa ja ole siinä sitten tasapuolinen ja reilu :D
Vierailija kirjoitti:
Lapsikatras menestyksen merkki? 😄😄😄😄😄😄
Lapset ovat jo pitkään olleet rikkaiden statussymboleita. Köyhä mies ei lisäänny. Korkeakoulutetulla naisella lapsi kertoo myös siitä, että on löytänyt kumppanin, mikä ei ole itsestäänselvyys nykyaikana. Nämä ovat ikäviä tosiasioita, mutta tällä hetkellä lisääntyvät varakkaimmat. Miehellä lapsen saanti on sosiaalisen statuksen merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ainakin vievät niistä tuloista suuren osan.
Itse olen sinkku, on omakotitalo, mökki (vaikkei järven rannalla) ja raha riittää ihan hyvin. Selitys on se, että en asu pääkaupunkiseudulla. En ole koskaan ollut liitossa, jossa olisin saanut kumppanilta jotain rahoja, ihan itse on pitänyt tienata.
Rahani riittävät yksin ollessa paljon paremmin, koska tyydyn vähempään kuin "keskimääräinen kumppani". Minun ei tarvitse rahoittaa lomia tai uusia kalusteita, jos en itse tahdo. Vapaus on tärkein asia, ja perheen myötä sen usein menettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsikatras menestyksen merkki? 😄😄😄😄😄😄
Lapset ovat jo pitkään olleet rikkaiden statussymboleita. Köyhä mies ei lisäänny. Korkeakoulutetulla naisella lapsi kertoo myös siitä, että on löytänyt kumppanin, mikä ei ole itsestäänselvyys nykyaikana. Nämä ovat ikäviä tosiasioita, mutta tällä hetkellä lisääntyvät varakkaimmat. Miehellä lapsen saanti on sosiaalisen statuksen merkki.
Lapset ovat todellakin statussymboleita nuorten korkeakoulutettujen keskuudessa. Lapsen hankkiminen viestittää että suhde ja sen tulevaisuus on vakavalla pohjalla, ei tarvitse pelätä uran puolesta, on varaa elättää lapsi ja ottaa vaikka perhevapaita. Ei ole sattumaa että synnytystilastot ovat olleet laskussa. Lapsen hankkimisella 17-vuotiaana lukiolaisena vs. 28-vuotiaana jo työelämään siirtyneenä on aika eri merkitys. Omasta ystäväpiiristä vain pisimpään yhdessä olleet ja oman asuntonsa ostaneet ovat hankkineet lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa olen pohtinut kolmekymppisenä naisena. Pitäisköhän ostaa sun kanssa kimpassa? Ei siis mitään parisuhdetouhuja vaan ostaa kimpassa niitä asioita toisen samassa tilanteessa olevan kanssa.
Sadan tonnin auto?! Onko mitään pinnallisempaa kuin määrittää elämmässä onnistumisensa autojen, talojen tms kautta? Ap, suosittelen suorastaan terapiaa jotta saat itsetuntosi terveeksi.
Yksinäisyys ja/tai rakkaudenkaipuu on ihan toinen juttu ja inhimillistä, mutta materian kadehtiminen... voivoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkaatko siivoajan, puutarhurin ja mökkitalkkarin, jos saat ison pihan vuokratontilla ja kolmikerroksisen talon sekä rantamökin? Miksi muuten panostaisit vuokra-asunnon puutarhaan, kun on niin kovin vaikeaa siirtää kasveja muuttaessa? Voit vain maata nauttimassa omaisuudesta ja idylli on täydellinen?
minimalisti
Minusta olisi ihanaa palkata siivooja, sen voin myöntää. Puutarhanhoito ja rempat hoituvat itseltäkin, tykkään hoitaa kasveja ja puutarhaa ja rempata. Tästäkin syystä tuntuu pahalta olla vangittuna pieneen kerrostalobetonikuutioon, haluan rempata, rakentaa ja kasvattaa puutarhan. Asun nyt vuokrakämpässä ilman parveketta, joten en voi toteuttaa noista yhtäkään. Minusta olisi ihana asua vaikka rivitalossa ja laittaa omaa pihaa, rakentaisin terassin tai kesämajan.
- ap
Eli loppujen lopuksi et halua noista aloituksessa luettelemistasi asioista oikeastaan mitään vaan vain päästä pois pienestä kerrostalobetonikuutiosta? Rahasummalla, josta puhuit, saa kyllä Uudenmaan alueeltakin omakotitaloja. Remonttitaitoisena sun ei tarvitse saada edes uutta Työmatka pitenee, mutta monet käyvät kauempaa töissä. Mikäli olet töissä muualla kuin Uudellamaalla, mahdollisuutesi hankkia talo kasvavat entisestään.
Mun ehdotukseni on, että madalla tavoitettasi hieman ja pyri saavuttamaan se itse. Matkan varrella saattaa löytyä kumppanikin. Mutta älä jätä haaveitasi toteuttamatta sen vuoksi, että joku toinen ei ole rahoittamassa niitä.
Minä olen opiskellut ja sitten mennyt työelämn, ei ole tullut edes mieleen, että tarvitsisin miestä kustantamaan elämäni. Olen ostanut itseasuntoni ja rakennuttanut mökin. Olen hankkinut myös joiran,mitä ennen matkustelin.
Mikä osuus tästä nyt oli se, mikä ei ap:n mielestä onnistu ilman miestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdestaan tulot kasvaa merkittävästi, mutta kulut eivät niinkään.
Tämä! Sinä ainakin tajuat mistä on kyse. Jos asun sinkkuna, minun pitää maksaa vuokra, vesi, sähkö, vakuutukset, netti, ja ruokaa ihan itse. Jos taloudessa on kaksi maksajaa, niin iso osa noista kuluista pysyy aivan samana, mutta maksajia on kaksi. 800 euron vuokran maksaa helposti kahteen pekkaan ja sillä saa kivan asunnon, ja 400 eurolla et saisi yksin edes koirankoppia.
Avoliittoni aikaan opiskelijakämpässä asuessa maksoimme vuokraa parhaimmillaan vain n. 200 euroa per henki.
- ap
Meillä oli kahdestaan paljon isompi ja kalliimpi asunto kuin missä nyt yksin asustelen. Lisäksi ruokaan menee nyt paljon vähemään rahaa. Omasta mielestäni tulen nyt sinkkuna taloudellisesti paremmin toimeen kuin parisuhteessa.
Ei se ole menestystä, että on talo, vene, mökki ja auto vaan se, että on saanut tulla isäksi ja vieläpä useita kertoja!
Mies 35 v