Lue keskustelun säännöt.
Miten sinkkuna voi menestyä elämässä?
27.05.2020 |
Erosin avomiehestäni pitkän suhteen jälkeen ja nyt kolmenkympin korvilla olen alkanut oikeasti kipuilemaan sinkkuuttani. Facebook tursuaa ystäväpiirin yhdessä ostettuja taloja, kihloja, häitä, vauveleita, parimatkoja jne.
Viimeinen pisara oli kun eilen kuulin että juuri irtisanottu ex-työkaverini osti hetken mielijohteesta talon hyvätuloisen tyttöystävänsä kanssa. Itse olen puoli vuotta etsinyt tarpeeksi halpaa kämppää että voin ottaa yksin asuntolainan ja muuttaa pois vuokralta, ja laskenut suunnilleen eurolleen mitä käy jos jään lomautetuksi, tipun päivärahoille ja niin edelleen. Ja sitten joku pariskunta ostaa paukauttaa ison palatsin ihan tuosta vaan vaikka toinen on juuri irtisanottu. Toinen tuttuvapariskunta asuu vuokralla isossa kolmikerroksisessa talossa omalla puutarhalla ja maksavat nuppia kohden saman mitä minä maksan pienestä parvekkeettomasta kopista.
Miten ihmeessä sinkkuna voi ikinä menestyä elämässä? Kaikki menestyksen merkit kuten iso talo, mökki, oma perhe, lapsikatras, perhelomat, on niin tiukasti sidottu siihen että väenpakolla pitää hankkia se mies ja perhe. Minä en halua miestä. Mutta työssäkäyvä yksineläjä ei voi ikinä saavuttaa samaa elintasoa tai yhtä hienoa kotia, kun aina pääsee maksamaan täyden hinnan mutta takaisin saa vain murusia.
Kommentit (49)
Olet vielä nuori. Se oikea voi löytyä vasta 5 vuoden päästä, mutta mieti mitä voit tehdä ennen sitä?
Vaikka avioituisit, ethän silloinkaan elä toisen siivellä? Opiskele ammatteja ja taitoja, jotta selviät tilanteessa kuin tilanteessa, tarvittaessa vähälläkin.
Tärkein prioriteetti kuitenkin on, ettet katkeroidu. Voit surra ja harmitella, mutta ole silloinkin itsesi puolella. Vertailu ja kateus on katkeraa myrkkyä.
Keskity johonkin mistä tulee hyvä olo, vaikka joogaan. Kävele luonnossa nyt, se on yhtä kaunis kaikille. Älä tee perhe-elämän hankkimisesta mitään pakkomiellettä, pakosta ei seuraa hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et vain rakenna omaa elämää ja jätä muiden kyttääminen pois.
Minä otin eron avovaimostani 6v sitten ja pärjään taloudellisesti, henkisesti ja fyysisesti paremmin kuin koskaan. Ostin 2 huonetta + keittiö 60neliöö ja riittää täydellisesti minulle. En koskaan muuta yhteen kenenkään kanssa enkä rahoita toisen elämää enää ikinä.
Kavereilla on omakotitaloja ja muuta, mutta entä sitten. Tiedän parista tyypistä joille talot ja autot pelkkää kulissia eikä aidosti ole varaa käydä edes kahvilla ulkona. Kaikkea pitää silti olla väkisin. Ei se ole elämää. Ennemmin elän tällaista elämää ja on aina varaa ja rahaa tehdä kaikkea eikä tarvitse miettiä mitä ostaa ja mihin matkustaa. Enkä ole miljonääri vaan normaali duunari 2950e kk palkalla miinus verot. Pikku summia sijoitellut sinne tänne ja elämä on tasaisen mukavaa. Ei överi ylellistä vaan mukavaa ja pärjään hyvin.
Nykyinen tyttöystäväni on samaa mieltä ettei muuteta yhteen, koska näin on parempi ja molemmat saa omaa aikaa ja tilaa.
Rakenna oma elämäsi eikä siihen paljoa tarvitse oikeasti. Mitä teet jollain omakotitalolla edes yksin.
Sinulla on harhainen käsitys siitä, mitä on menestys. Siinä on ongelma, ei sinkkuudessa.
"iso talo, mökki, oma perhe, lapsikatras, perhelomat,"...haluatko sinä oikeasti nuo?
Buahahahahaaa. Voi juma, en muuta virko :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpommin kuin parisuhteessa kun toinen ei ole siinä kuppaamassa.
Vierailija kirjoitti:
"iso talo, mökki, oma perhe, lapsikatras, perhelomat,"...haluatko sinä oikeasti nuo?
Niinpä. Käsittääkseni Loft asunto keskustassa tai kattohuoneisto, ulkomaan asunto ja miljoonasalkku osakkeita on menestyksen merkki eikä keskiverto taviksen velka/perhehelvetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsikatras menestyksen merkki? 😄😄😄😄😄😄
Vierailija kirjoitti:
Olet vielä nuori. Se oikea voi löytyä vasta 5 vuoden päästä, mutta mieti mitä voit tehdä ennen sitä?
Vaikka avioituisit, ethän silloinkaan elä toisen siivellä? Opiskele ammatteja ja taitoja, jotta selviät tilanteessa kuin tilanteessa, tarvittaessa vähälläkin.
Tärkein prioriteetti kuitenkin on, ettet katkeroidu. Voit surra ja harmitella, mutta ole silloinkin itsesi puolella. Vertailu ja kateus on katkeraa myrkkyä.
Keskity johonkin mistä tulee hyvä olo, vaikka joogaan. Kävele luonnossa nyt, se on yhtä kaunis kaikille. Älä tee perhe-elämän hankkimisesta mitään pakkomiellettä, pakosta ei seuraa hyvää.
Kiitos kivoista sanoista. Tiedän että asenteeni on tosi pikkumainen ja kateellinen, mutta on vaikeaa hymistellä positiivisena kun tuntuu että i-h-a-n kaikki ympäriltäni ovat muuttamassa yhteen, rakentamassa taloa, pitämässä hääjuhlia, juhlimassa lasten syntymää ja harrastamassa yhdessä. Kaikki pyörii parisuhteiden, perheen, yhdessäolon ympärillä ja muut yhteen sulaneet parit ovat ihan samanlaisia. Jos kysyy kaverin kuulumisia, niin sieltäkin kuuluu vain me käytiin, me tehtiin, me me me me me yhdessä me. Tuohon kuplaan ei pääse mukaan sinkkuna, tuskin edes kysyvät kuulumisia tavatessa. Viimeksi näin erästä tuttavapariskuntaa, heidän ainoa kysymyksensä minulle oli että mitä kissalleni kuuluu. Siis kissalleni, ei minulle.
Olen yrittänyt ohjata ajatuksiani kehittävämpään suuntaan viime aikoina ja keskittyä uraan, asunnon ostoon, ja harrastusten uudelleen aloittamiseen. Tuntuu kuitenkin, että olen todella jämähtänyt elämässäni jos vielä kolmekymppisenä suurin ilonaiheeni on jokou jonninjoutava harrastus vs. muilla se on uusi talo/lapsi/avioliitto/sadan tonnin auto.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei tajua, että juuri hänen puolisonsa voisi olla se kuppaaja. Kokisitko olevasi menestyneempi, jos nykyisillä tuloillasi sinun tulisi elättää yhden sijasta kaksi? Tai siihen vielä kolme lasta päälle?
Iso talo ja perhelomat? Huh huh. Se voi näyttää hyvältä jossain mainoksessa mutta ei se oikeasti ole mikään merkki mistään. Suuri osa vaihtaisi pois jos pystyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sä oikeasti haluat taloa ja tavaraa sun muita matkoja, sun pitää hankkia koulutus ja työ jolla pystyy. Et sä voi olettaa että kunhan on kumppani niin kaikki järjestyy Äläkä koskaan, milloinkaan kadehdi kenenkään elämää kun et kuitenkaan näe kuin kulissin. Ei voi tietää mitä on taustalla. Sun pitää rakentaa onnesi itse, muista riippumattomaksi.
Kahdestaan tulot kasvaa merkittävästi, mutta kulut eivät niinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asut etelässä on asunnon hyvä olla niin pieni kuin henkisesti mahdollista. Se on tehokasta.
Ap ei tajua, että juuri hänen puolisonsa voisi olla se kuppaaja. Kokisitko olevasi menestyneempi, jos nykyisillä tuloillasi sinun tulisi elättää yhden sijasta kaksi? Tai siihen vielä kolme lasta päälle?
Vierailija kirjoitti:
"iso talo, mökki, oma perhe, lapsikatras, perhelomat,"...haluatko sinä oikeasti nuo?
Itse asiassa en edes halua noista muita kuin mökin, talon, ja lomat... Minusta olisi ihana asua isossa kauniissa talossa ja omistaa järvenrantamökki jossa asua lomat. Olisi ihanaa suunnitella ja toteuttaa lomia, tuota kaipaan eniten viime parisuhteestani. Oli ihanaa tehdä viikonloppureissu polkupyörillä, käydä roadtripillä Euroopassa, reppureissata Aasiassa, tai käydä ihan vaan keilaamassa ja ravintolassa. Olen lopettanut nuo täysin, kun yksin ei ole ollut mitään mieltä suunnitella reissuja, ravintolassa katsotaan oudosti jos syöt yksin (olen kokeillut) ja keilarataa en mene edes kokeilemaan yksin. Kaipaan siis tuota 'omaa porukkaa' jonka kanssa tehdä juttuja.
Asunnoissa ja taloissa ärsyttää että niin monet asunnot on joko hinnaltaan sinkun ulottumattomissa, ja halvemman hintaluokan asunnot löytyvät järjestään rupuisista kerrostaloista. 120-130 000 lainalla (+säästöillä) ei osteta mitään hirveää palatsia, mutta tuplasummalla saa jo (suhteellisen) kivan talon ja puutarhan. Tuon hypyn elintasossa pystyy tekemään vain jos on kaksi maksajaa asumiselle.
- ap
Jaa asumiskulut kaverin tai kavereiden kanssa. Säästä. Mutta miten korvaat mahdollisuuden lisääntyä eli tahdotko saada lapsia silloin kun se olisi sinulle iän puolesta vielä mahdollista ts mieluiten heti?
Kyllä aloittaja on osin oikeassa. Pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus rajoittaa ihan oikeasti tekemistä ja sosiaalista elämää ylipäätään.
On oikeasti todella raskasta joutua laskemaan eurojen riittävyyttä kun hammaslääkärikäynti tai pesukoneen hajoaminen romuttavat kädestä suuhun elävän ihmisen talouden pitkäksi aikaa.
Jos kaveripiiri koostuu pariskunnista, näiden voi olla vaikeaa ymmärtää että satanen ravintolailtaan (alku- ja pääruokineen) kerran kuukaudessa on liikaa.
Harva parisuhteessa elävä tajuaa sitä, että arki kokonaisuudessaan on tosi paljon kalliimpaa sinkulle.
Vierailija kirjoitti:
Kahdestaan tulot kasvaa merkittävästi, mutta kulut eivät niinkään.
Tämä! Sinä ainakin tajuat mistä on kyse. Jos asun sinkkuna, minun pitää maksaa vuokra, vesi, sähkö, vakuutukset, netti, ja ruokaa ihan itse. Jos taloudessa on kaksi maksajaa, niin iso osa noista kuluista pysyy aivan samana, mutta maksajia on kaksi. 800 euron vuokran maksaa helposti kahteen pekkaan ja sillä saa kivan asunnon, ja 400 eurolla et saisi yksin edes koirankoppia.
Avoliittoni aikaan opiskelijakämpässä asuessa maksoimme vuokraa parhaimmillaan vain n. 200 euroa per henki.
- ap
Määrittelet menestyksen uudella, erilaisella tavalla ja lakkaat olemaan kateellinen muiden elämälle. Alat elää omaa elämääsi ja tekemään asioita.