Mitä ottaisit vanhainkotiin mukaasi ?

Mukavat tossut jotka ei purista, olkapäältä napitettava paita.

Mulla kuluisi aika, jos vain näkökyky pysyy, dekkareiden, neulomisen ja sanaristikoiden parissa. Voisin tehdä pelkästään noita tuntikausia, joten henkilökohtaiset vaatteet, kirjoja, ristikkolehtiä, kynä+kumi ja lankaa sekä puikkoja.

Läppärin, jotta voin jatkaa palstailua :D

Dildon. Kun ei niistä papoista enää sitten mihinkää oo.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on 4 pahvilaatikossa päiväkirjojani, kirjeitä ja kirjevihkoja. Sekä jotain omia vihkoja, joihin leikkasin kuvia Suosikki-lehdestä ja muista. Siellä on myös vanhoja paperinukkejani, kiiltokuvia ja tarroja, vanhoja leluja ja barbeja. Mietin usein että pitäisikö ne vain polttaa koska en voi niitä raahata mukanani enää vanhainkotiin.

Inhoan ja rakastan sitä että mulla on niin paljon muistoja 80-luvulta. Mutta en pysty niitä noin vain hävittämäänkään.

Kun mummoni päätyi muistisairaana vanhainkotiin, hänellä oli mukanaan vain pari valokuvakansiota.

Olen jälkeenpäin miettinyt, että vaikkei hän elänytkään nuoruuttaan 80-luvulla, hänelläkin on täytynyt olla jotain vanhoja kirjeitä, leluja, lapsuuden askarteluja ja päiväkirjoja. Hän vain oli jossain vaiheessa päättänyt hävittää ne, jotta niiden säilömisestä ei tulisi meille taakka.

Tämäkin asia on sellainen mitä me ennen internettiä kasvaneet joudutaan erityisesti kokemaan. Meidän "chattailumuistot" ovat fyysisiä, mutta niitä ei halua jättää jälkipolvien riesaksi. Mutta mistä voimaa hävittää ne?

Omg, itellä myös kaikenmaailman kirjeitä, päiväkirjoja, rakkauskirjeitä, kirjevihkoja, kaverikirjoja ja tuntilappuja iso laatikollinen varastossa. Mietin nuorena, että niitä on kiva sitten vanhana lueskella. Mutta tosiasiassa taitaa mennä niin, että niistä on vain pakko hankkiutua eroon jossain vaiheessa. En enää edes ole tekemisissä näiden lapsuudenystävien kanssa, joten olisi muistoja kirvottavaa alkaa niitä lukeakaan. Kerran luin yhtä päiväkirjaa jota olin kirjoittanut 9-vuotiaana ja järkytyin kuinka tyhmä ja suorastaan kamala olen silloin ollut =D Se että lähtisin lukemaan kaikki päiväkirjani läpi, sekä sen järkyttävän määrän kirjeitä yms. Se olisi sellainen myötähäpeän ja nostalgian sekamelska, että sitä ei ehkä niin haluakaan tehdä. Se voisi sattua liikaa. 

Jotain vanhaa kirjevihkoakin joskus luin ja sieltä nousi esille sellaisia lapsuudenmuistoja perheongelmista mitkä olin jo unohtanut. Eikä ollut kiva tulla muistutetuksi niistä. 

Ruokahuolto pelaa; paremmin kuin kotona. Näin väitän.   

Aamiaisella on tarjolla puuroa tai velliä, leipää ja levitettä, leikkelettä, tuoreita vihanneksia, maitoa sekä kahvia tai teetä.  

Lounas sisältää lihaa, kalaa tai kanaa eri muodoissaan, lämpimän lisäkkeen kuten perunat tai perunamuusin, lämpimän kasvislisäkkeen, salaatin kastikkeineen, leipää ja levitettä sekä ruokajuomaksi maitoa tai piimää.

Iltapäivällä  nautitaan päiväkahvit pullan kera.

Päivällisellä on pääruokana keittoa tai laatikkoa. Laatikkoruoan kaverina on salaatti kastikkeineen tai lämmin kasvislisäke, esimerkiksi keitetty parsakaali. Kumpikin kokonaisuus sisältää lisäksi leivän ja levitteen, maidon tai piimän sekä jälkiruoan.  

Iltapalatarjoilussa on jogurttia, viiliä tai puuroa ja/tai leipää ja levitettä, leikkelettä, tuorevihannes tai hedelmä ja kahvia tai teetä. 

Muistin, älyn ja koirani. Ja toivon, että kaikki naapurit eivät ole tylsiä vihanneksia.

Toivon perusteellista haastattelua jossa selvitetään mielenterveyskin. 

Jos on kovasti touhuavaa sorttia ja eikä sopeudu sääntöihin, 

niin aiheuttaa harmia henkilökunnalle. 

Silloin kyllä lääkitystä mietitään.  Virkeästä ihmisestä tulee zombi.  

mä buustaan kirjoitti:

Syaniidia. En vapaaehtoisesti mene mihinkään vaivaistaloon. Mä teen Exitin.

Sama. Jos saisi semmoisen hampaan kuin wanhanajan vakoojilla oli leffoissa. Jos vaikka käy niin että halvaannun tai tulevaisuudessa muuten vaan kahlitaan petiin. Voin sitten vielä tehdä omat ratkaisuni ja rouskasta sen rikki.

Mielipiteet voi aina muuttua, mutta tällä hetkellä joitain lempikirjojani, sekä pari laatikkoa, joissa on kirjeitä ulkomaalaisilta kirjeystäviltäni, sekä kaikenlaista muistorikasta paperisälää. 

Samaa mieltä kuin edellä:  

Omaisten toimesta voidaan "hankalat" vanhukset laittaa mielisairaalaan, 

kun omat voimat ehtyvät ja lääkäri sitä suosittelee. 

Niissä laitoksissa on vahvat lääkkeet käytössä. 

Mieheni ja kännykkäni.

Voin kertoa hoitajana, että ihan sama,mitä otatte mukaan, ette kuitenkaan muista mukaanne ottamia tavaroita. Jos henkilö on niin hyväkuntoinen, että pystyy suunnittelemaan, mitä ottaa mukaansa, hän ei kuulu kunnallisen hoidon piiriin. Eri asia tietysti, jos on varaa maksaa 5000-6000€ /kk yksityisen hoivapaikkojen taksoista, sinne saa ottaa mukaansa vaikka mitä. Kunnan hoivapaikoissa asukkaat eivät muista yhtään mitään. Heillä on huone, jota he eivät edes löydä. 100 kertaa päivässä kysyvät, että missä se minun huone on. Eivät edes ymmärrä olevansa hoivapaikassa. Luulevat hoitajia lapsikseen, ovat aamulla menossa kouluun tai hoitamaan lehmiä. Luulevat olevansa lapsia, suuttuvat, kun kerrotaan, että sinä täytät tänään 96 vuotta.

Kunhan kortti toimii niin alkoholin toimituspalvelu Saksasta pelaa.

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa hoitajana, että ihan sama,mitä otatte mukaan, ette kuitenkaan muista mukaanne ottamia tavaroita. Jos henkilö on niin hyväkuntoinen, että pystyy suunnittelemaan, mitä ottaa mukaansa, hän ei kuulu kunnallisen hoidon piiriin. Eri asia tietysti, jos on varaa maksaa 5000-6000€ /kk yksityisen hoivapaikkojen taksoista, sinne saa ottaa mukaansa vaikka mitä. Kunnan hoivapaikoissa asukkaat eivät muista yhtään mitään. Heillä on huone, jota he eivät edes löydä. 100 kertaa päivässä kysyvät, että missä se minun huone on. Eivät edes ymmärrä olevansa hoivapaikassa. Luulevat hoitajia lapsikseen, ovat aamulla menossa kouluun tai hoitamaan lehmiä. Luulevat olevansa lapsia, suuttuvat, kun kerrotaan, että sinä täytät tänään 96 vuotta.

Haastan terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan kantaa. 

Vanhuksia on erilaisia tietysti.  Em. järkyttävää luettavaa.

Paljon kauniita vaatteita

Mukaan otan kaikenlaista digi-laitetta.  Jos sen osaan vielä tehdä niin en kuulu laitokseen ? 

Hmmmm… Kortsujakaan ei enää varmaan tarvii….

Jos ei ole vapaa-ajallaan koskaan tehnyt muuta kuin kutonut sukkia, niin tyhjäksi arki jää. 

Terveen yläpään haluaisin mukaan. Jolloin fysiikka on pettänyt. 

Kaljaa ja tupakkaa.