Kuinka vähällä rahalla voisi pärjätä, jos ostaisi mummon mökin, kasvattaisi kaikkea itse ja keräisi marjoja

Kylla te tonnilla parjaatte kuussa kaksin. Asumiskustannukset (300), bensat ja vakuutus(200) ja ruoat+muut kauppatarvikkeet (500). 

57 vielä jatkaa. Marjojen myynti ei minusta ole mikään realistinen vaihtoehto omavaraiselle, vaan parempi on syödä kerätyt itse ja säästää voimia omalle kasvimaalle. Kannattaa myös laittaa kunnollinen määrä marjapuskia  omaan pihaan tai mieluiten sellainen talo, jossa on jo omenapuut, raparperit ja marjapuskat omasta takaa.

Kanojen pidosta kommentoin minäkin sen verran että onhan muutamaa kanaa mukava pitää mutta yllättävästi puuhaa teettää ja tosiaan myös rehukuluja, samoin lämmitys-, jos pidät niitä talven yli. Kananmunat ovat edullisia (täällä maallakin!) ja jos onni potkii on lähistöllä kanala josta voi hakea isommankin satsin edullisesti.

Kannatan alkuun vuokrausta ja kunnolla asioihin perehtymistä. Ja kuten useimmissa tapauksissa, vastaan tulee todennäköisesti sekä iloisia että vastakkaisia yllätyksiä. Koskaan ei kaikkea voi tietää tai arvioida etukäteen. Mutta ei pidä antaa pelon lannistaa!

'kanojen ylläpitoon menee rahaa (rehuun, kanalan lämmitys, mahdolliset eläinlääkärikulut ym.) '

ap ei halunnt eläimiä.

Kommentoin kuitenkin, että kotitarvekanoilla ei eläinlääkärikuluja juurikaan tule. Miten sen nyt sanoisi. Kana on viisas ja hieno eläin, mutta ei sitä varten kannata eläinlääkäriä kutsua.

Jos joku kanoja hommaa, on ensimmäinen homma varmistaa, että on jokin keino (naapurin metsästäjä, who ever) lopettaa kana, jos tarve tulisi.

Jos on plussan puolella talvellakin pysyvä kanala eikä haudo munista uusia kanoja, ei tarvetta välttämättä tule. Jos hautoo, tarvii kukkopoikien ongelma ratkaista jotenkin. Ne voi syödä, mutta jonkun pitää laittaa ne ensin hengiltä. Kannattaa huomioida, että puolet kuoriutuvista tipuista on kukkoja. Samaan kanalaan ei ylettömästi kukkoja mahdu.

Toinen vaihtoehto, jolloin lopetusta tarvitsee, on, jos ottaa vain kesäkanoja ilman aikomustakaan säilyttää talven yli. Ammattikanaloista saa munintaansa lopettelevia kanoja edullisesti. Muutama sellainen on ilo koko kesälle. Ja kanallekin luultavasti mukava kokemus, jos ulos luontoon pääsee kuopsuttelemaan. Kesäkanan hankkiminen on mukava juttu, kunhan on mietittynä, kuka hoitaa lopetuksen syksyn tullen.

Rehukulujakaan ei juurikaan tule, sillä kanat syövät kaiken ylijäämäruuan, mitä ihmisiltä jää. Niille kelpaa myös perunan ja muiden vihannesten kuoret. Lisäksi tarvitsevat kalkkia. Joko ostettuna tai munankuorista murskattuna.

Mutta rekisteröinti kuntaan tosiaan vaaditaan, jos aikoo kanoja pitää. Vaikka vain kesäkanoja.

Mukavia, fiksuja eläimiä. Suosittelen niille, joille eläimet on vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

'kanojen ylläpitoon menee rahaa (rehuun, kanalan lämmitys, mahdolliset eläinlääkärikulut ym.) '

ap ei halunnt eläimiä.

Kommentoin kuitenkin, että kotitarvekanoilla ei eläinlääkärikuluja juurikaan tule. Miten sen nyt sanoisi. Kana on viisas ja hieno eläin, mutta ei sitä varten kannata eläinlääkäriä kutsua.

Jos joku kanoja hommaa, on ensimmäinen homma varmistaa, että on jokin keino (naapurin metsästäjä, who ever) lopettaa kana, jos tarve tulisi.

Jos on plussan puolella talvellakin pysyvä kanala eikä haudo munista uusia kanoja, ei tarvetta välttämättä tule. Jos hautoo, tarvii kukkopoikien ongelma ratkaista jotenkin. Ne voi syödä, mutta jonkun pitää laittaa ne ensin hengiltä. Kannattaa huomioida, että puolet kuoriutuvista tipuista on kukkoja. Samaan kanalaan ei ylettömästi kukkoja mahdu.

Toinen vaihtoehto, jolloin lopetusta tarvitsee, on, jos ottaa vain kesäkanoja ilman aikomustakaan säilyttää talven yli. Ammattikanaloista saa munintaansa lopettelevia kanoja edullisesti. Muutama sellainen on ilo koko kesälle. Ja kanallekin luultavasti mukava kokemus, jos ulos luontoon pääsee kuopsuttelemaan. Kesäkanan hankkiminen on mukava juttu, kunhan on mietittynä, kuka hoitaa lopetuksen syksyn tullen.

Rehukulujakaan ei juurikaan tule, sillä kanat syövät kaiken ylijäämäruuan, mitä ihmisiltä jää. Niille kelpaa myös perunan ja muiden vihannesten kuoret. Lisäksi tarvitsevat kalkkia. Joko ostettuna tai munankuorista murskattuna.

Mutta rekisteröinti kuntaan tosiaan vaaditaan, jos aikoo kanoja pitää. Vaikka vain kesäkanoja.

Mukavia, fiksuja eläimiä. Suosittelen niille, joille eläimet on vaihtoehto.

Tuolla ruokavaliolla kana on lähinnä lemmikki, koska kanan ruokinta on lähes taidetta. Itselläni on ollut kymmenkunta vuotta leghorneja, ne eivät ainakaan muni tuollaisella ruokavaliolla juuri mitään ja kärsivät muutenkin puutoksista. Kyllä jouduin munintatipuun turvautumaan ja möin sitten ylijääneet munat lähikauppaan. Tämä tapahtui ennen EU:ta, nythän se ei onnistuisi. Sain silloin lisätienestiä myymällä raparperia ja munia, ruohosipulia yms. parin kilometrin päähän kauppaan.

Kanan lopetukseen ei kovin suuria taitoja tarvita, jaloista vain pää alas ja pää äkkiä pölkylle. Mukavampi kanalle, että tuttu hoitaja tekee sen. Kanan ja kukon kyniminen on taas sellaista hommaa, että siitä luovuin aika nopeasti. Jos viljelee oman ruokansa pääosin itse, niin se ei ole kovin tuottavaa eikä niiden vanhojen kanojen makukaan suuta hivele. Kukkojen kasvatus sen sijaan voisi olla järkevääkin proteiiniksi. Niitä voisi saada jostain ilmaiseksi ja kasvattaa ruuaksi kesän aikana. Jos nuoruutta ja intoa riittää, niin mukavahan se on kaikkea kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin 2012 noin 50 neliön kokoiseen taloon ja asumisen kulut ovat seuraavat:

- kiinteistövero 120 €

- kiinteistö ja irtaimiston vakuutus 350 €

- tiehoitomaksu 80 €

- nuohous 65 €

- sähkönsiirto, perusmaksu 312 €

- sähkönsiirto 6000 kWh  260 €

- sähkövero 6000 kWh  167 €

- sähkönkulutus, perusmaksu 36 €

- sähkönkulutus  287 €  eli sähkö yhteensä 1062 €

- polttopuut naapurilta 400 €

Eli asumiseen kuluu noin 2100 euroa/vuosi.

Jos joutuu käyttämään korjausmiehiä, maalla tuntitaksat ovat edullisia. Putkimiehen tuntihinta oli joulukuulla 34 € + alv. Ei veloittanut matkakuluja, kun tuli "läheltä" = 10 kilometrin päästä.

Auton huolto maksaa 51 € tunti + alv eli tosi edullista.

Kasvimaan saan kynnettyä ja äestettyä yhteishintaan 100 € + alv.

Pihaan tuotiin hevosenlantaa traktorikuormallinen hintaan 100 € + alv.

Kannustan ap:tä lähtemään maalle asumaan, täällä on vielä hauskempaa kuin etukäteen kuvittelin!

Sulla on hyvä asenne!   Kuulut kyläyhteisöön hankkimalla naapureilta palveluja lähellä.  Samalla tutustut niihin luontevasti ja kohta olet osa kylää.  Eristäytymällä ja pitämällä mökkiä "kesähuvilana" ei pääse tällaiseen.  

46/65 kiittää!!

Paljon auttaa hommien tilaamisessa se, että antaa työn teettäjille vapaan aikataulun. On ihan se ja sama koska kasvimaani äestetään. Nyt kun tyyppi äestää sen samalla kertaa kuin omansakin, ei tule hänelle paljon ylimääräistä vaivaa, ja siksi taksa on edullinen. 

Tuolta laskelmasta puuttuu muuten jätehuoltoni. Se maksaa perusmaksun 31 euroa vuosi ja jätteiden kerääminen kerran kuukaudessa 72 euroa vuodessa. Oma porakaivo, joten vesi ei maksa. Likakaivon tyhjennys 140 euroa/vuosi. Eli asumisen vuosikuluihin tuli 240 euroa lisää.

Vierailija kirjoitti:

Ruoassa voi tietysti säästää paljon..mutta..

Talossa kuluja, vakuutusmaksut, kiinteistövero, mahdolliset remontit, sähkö, jätemaksu.

Plus muut menot.

Just tuon takia kaikki maanviljelijät on miljonäärejä 😂😂😂 (not).

"Ruuassa voi säästää paljon". Moni ei tajua, ettei se aarin porkkanamaa tuota ruokia vuodeksi. Saati että itsekseen kasvaisi.

Vanha talo ja vanha auto syövät rahaa, jos niitä meinaa käyttökunnossa pitää.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet hyväkuntoinen, niin metsästä saa irti oikeasti paljonkin.  Marjoista voi tienata noin 2000 euroa kuussa verottomana.  Samoin sienistä.  Talvellakin riittää kertättävää, nimittäin käpyja ja tämä ei ollut vitsi.  Käpyjen keräilyyn tarvitset kovaa kuntoa, maanomistajan luvan ja tiedon siitä, missä hakkuut ovat milloinkin.  Työ on erittäin rankkaa, mutta tässä on todistettavasti päästy noin 7000 euron verottomiin kuukausiansioihin.  Kaikkien näiden tuotteiden keräily kestää valitettavasti vain pari kuukautta, mutta onneksi ne sijoittuvat vuoden eri kuukausiin.  Esim. käpyjen keräily vain joulu-maaliskuussa (jos on talvia).  Kävyt kerätään siis kaadetuista puista siten, että ne ovat vielä sulkeutuneina.

Mitä hyvänsä metsän antia myytkin, niin tärkeää on miettiä parhaat jakelukanavat.  Tämä erityisesti marjoissa.  Suoraan kuluttajalle.  Kävyt metsänhoitoyhdistykselle. 

N. tonni/syksy on realistisempaa marjastustienestiä ja siihenkin saa tehdä töitä.

Perusruoka on Suomessa niin halpaa, että omavaraisviljelyllä ei juuri säästä.

Kivaa puuhaa se tietysti on, ja säästää, jos korvaa kalliin harrastelun silllä.

Omat vanhempani elävät aika pienillä tuloilla(molemmilla minimieläke), mutta pohjalla on jo maksettu omakotitalo ja lopetettu maatila, kasvimaan muokkaukseen on vanhat maatilan koneet, ja tietotaito viljelyyn sekä omasta takaa polttopuuta.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet hyväkuntoinen, niin metsästä saa irti oikeasti paljonkin.  Marjoista voi tienata noin 2000 euroa kuussa verottomana.  Samoin sienistä.  Talvellakin riittää kertättävää, nimittäin käpyja ja tämä ei ollut vitsi.  Käpyjen keräilyyn tarvitset kovaa kuntoa, maanomistajan luvan ja tiedon siitä, missä hakkuut ovat milloinkin.  Työ on erittäin rankkaa, mutta tässä on todistettavasti päästy noin 7000 euron verottomiin kuukausiansioihin.  Kaikkien näiden tuotteiden keräily kestää valitettavasti vain pari kuukautta, mutta onneksi ne sijoittuvat vuoden eri kuukausiin.  Esim. käpyjen keräily vain joulu-maaliskuussa (jos on talvia).  Kävyt kerätään siis kaadetuista puista siten, että ne ovat vielä sulkeutuneina.

Mitä hyvänsä metsän antia myytkin, niin tärkeää on miettiä parhaat jakelukanavat.  Tämä erityisesti marjoissa.  Suoraan kuluttajalle.  Kävyt metsänhoitoyhdistykselle. 

N. tonni/syksy on realistisempaa marjastustienestiä ja siihenkin saa tehdä töitä.

Perusruoka on Suomessa niin halpaa, että omavaraisviljelyllä ei juuri säästä.

Kivaa puuhaa se tietysti on, ja säästää, jos korvaa kalliin harrastelun silllä.

Omat vanhempani elävät aika pienillä tuloilla(molemmilla minimieläke), mutta pohjalla on jo maksettu omakotitalo ja lopetettu maatila, kasvimaan muokkaukseen on vanhat maatilan koneet, ja tietotaito viljelyyn sekä omasta takaa polttopuuta.

Olet oikeassa. Ruoka on niin halpaa, että kaiken viljely itse ei todellakaan ole kannattavaa. Itsekin viljelijätaustaisena pienituloisena kuulun samaan kastiin kuin vanhempasi, jotka omavaraisuuteenkin pystyisivät, mutta viljelen lähinnä omaksi huviksi kaikenlaista enkä ota paineita.

Suurimmalla osalla maallemuuttajista omavaraisuus on muutamia vuosia kestävä muoti, johon sitten kyllästytään. On näitä täällä maalla nähty vuosikymmenten kuluessa vaikka kuinka paljon. Ensin otetaan monenlaisia eläimiä ja niiden hoito on muutaman vuoden kuluttua vähän niin ja näin, kun kyllästytään ja rahatkin alkaa olla lopussa. Avioerokin herkästi seuraa, koska pienillä tuloilla kituuttaminen ja kova työnteko kuluttavat enemmän siihen tottumattomia.

Mutta on niitä onnistujiakin, kaksi tiedän. Molemmilla oli nuoruutta ja terveyttä ja eläimet olivat pääharrastus ennenkin, vaikka tausta kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä estää hakemasta niitä tukia jos kuitenkin olet niihin oikeutettu? Kyllä niitä saat vaikka tekisit osa-aikaista etätyötä ja olisi asuntolaina tai velaton asunto.

Marjoja ja sieniä kun kerää, hankkii muutaman kanan, iso kasvimaa, kalaa järvestä, iso pakastin.. Kyllä tuossa nyt ruokakuluissa säästää.

Polttopuut jos saa omasta metsästä, säästää tietysti lämmityksessä.

Auton saatat tarvita jos ei julkiset kulje mutta sen voi ottaa pois liikennekäytöstä aina kun ei tarvitse, ei mene mitään kuluja.

Aurinkopaneeleihin ja akkuihin jos on rahaa sijoittaa niin säästyy sähköäkin. Pelkkiin aurinkopaneeleihin en vielä suomen olosuhteissa täysin luottaisi.

Kiinteistöverot ja tienhoitomaksut.

Kokeile kuitenkin. On ihmiset ennenkin pärjänneet. Pääsee sitä aina takaisin kaupunkiin jos liian hankalaksi menee. Mutta hae niitä tukia kuitenkin, ihan varmuuden vuoksi jos ei sukan varressa ole.

Kommentoin vaan tähän. Jos ostaa maalta "mummonmökin", kannattaa varautua, että sitä ei saa koskaan myydyksi. Tai sitten aivan pikkurahalla. Eli takaisin kaupunkiin palatessa niitä varoja ei ole käytettävissä, vaan kaupunkiasunto on rahoitettava muilla keinoin.

No pikkurahalla se ostetaankin!

Meillä myös 60 neliön omakotitalossa kaupungissa Uudellamaalla asumiskulut 2 000 eur/vuosi. Ei sisällä remontteja mutta kaiken muun, jopa suorasähkölämmityksen ja ne vakuutukset 😄 Siihen vaan laskette päälle mitä tarvitsette ruokaan ym jos ei juuri omavaraisuus ole se juttu... Eläke ja pienet ansiotulot/työttömyysetuudet riittää elämiseen ihan hyvin! Puheet auton välttämättömyydestä ym ovat, no, laiskojen ja uusavuttomien höpinöitä 😊

Vierailija kirjoitti:

Miten ne runsaat marjasaaliit kuljettaa metsästä ostajille, jos ei ole autoa. Pakettiauton tarvitsee jo tuohon hommaan, jos oikeesti aikoo tienata marjoilla. Ja kesästä nauttimisen voi jättää muille, kun on sääskien syötävänä metsässä.

No,eiköhän nyt yhden ihmisen poimimisiin henkilöauto riitä. Miksi siihen pakettiauton tarvitsee? Meinaatko, että päivässä poimii henkilöauton täyteen?

Et ole tainnut paljoa marjastaa😂

Ap tässä taas. Olen kyllä kokenut marjastaja. Anoppi ja appi elivät marjarahoilla syksyllä yleensä marraskuulle asti ja itsellekin kyllä saivat runsain määrin. Mutta he tekivät parhaaseen aikaan 10 tunnin päiviä yhdessä.

Tuolla kunnassa, mistä olen kotoisin on S-market halvempi kuin lähimmän kaupungin Citymarket. Meillä ei mene kaupungissa nytkään ruokaan kovin paljon rahaa. Enemmän varmaan olisi aikaa tehdä itse ja haaveilen leivinuunista ja siitä, että voisi taas tehdä leivät itse.

Tämä haave nyt siirtyy, sillä minulle tarjottiin yhteistyökumppanilta uutta työtä, jonka varmaan otan vastaan.

Viljely maksaa

Kasvimaan kääntö - työvälineet

Lannoitteet

Siemenet

Esikasvatus - kasvihuone

Harsot

Säilytyskään ei ole ilmaista

Säilöntävehkeet ja mausteet ja jne

Auto täytyy joskus uusia ja mökki korjata.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet hyväkuntoinen, niin metsästä saa irti oikeasti paljonkin.  Marjoista voi tienata noin 2000 euroa kuussa verottomana.  Samoin sienistä.  Talvellakin riittää kertättävää, nimittäin käpyja ja tämä ei ollut vitsi.  Käpyjen keräilyyn tarvitset kovaa kuntoa, maanomistajan luvan ja tiedon siitä, missä hakkuut ovat milloinkin.  Työ on erittäin rankkaa, mutta tässä on todistettavasti päästy noin 7000 euron verottomiin kuukausiansioihin.  Kaikkien näiden tuotteiden keräily kestää valitettavasti vain pari kuukautta, mutta onneksi ne sijoittuvat vuoden eri kuukausiin.  Esim. käpyjen keräily vain joulu-maaliskuussa (jos on talvia).  Kävyt kerätään siis kaadetuista puista siten, että ne ovat vielä sulkeutuneina.

Mitä hyvänsä metsän antia myytkin, niin tärkeää on miettiä parhaat jakelukanavat.  Tämä erityisesti marjoissa.  Suoraan kuluttajalle.  Kävyt metsänhoitoyhdistykselle. 

N. tonni/syksy on realistisempaa marjastustienestiä ja siihenkin saa tehdä töitä.

Perusruoka on Suomessa niin halpaa, että omavaraisviljelyllä ei juuri säästä.

Kivaa puuhaa se tietysti on, ja säästää, jos korvaa kalliin harrastelun silllä.

Omat vanhempani elävät aika pienillä tuloilla(molemmilla minimieläke), mutta pohjalla on jo maksettu omakotitalo ja lopetettu maatila, kasvimaan muokkaukseen on vanhat maatilan koneet, ja tietotaito viljelyyn sekä omasta takaa polttopuuta.

Olet oikeassa. Ruoka on niin halpaa, että kaiken viljely itse ei todellakaan ole kannattavaa. Itsekin viljelijätaustaisena pienituloisena kuulun samaan kastiin kuin vanhempasi, jotka omavaraisuuteenkin pystyisivät, mutta viljelen lähinnä omaksi huviksi kaikenlaista enkä ota paineita.

Suurimmalla osalla maallemuuttajista omavaraisuus on muutamia vuosia kestävä muoti, johon sitten kyllästytään. On näitä täällä maalla nähty vuosikymmenten kuluessa vaikka kuinka paljon. Ensin otetaan monenlaisia eläimiä ja niiden hoito on muutaman vuoden kuluttua vähän niin ja näin, kun kyllästytään ja rahatkin alkaa olla lopussa. Avioerokin herkästi seuraa, koska pienillä tuloilla kituuttaminen ja kova työnteko kuluttavat enemmän siihen tottumattomia.

Mutta on niitä onnistujiakin, kaksi tiedän. Molemmilla oli nuoruutta ja terveyttä ja eläimet olivat pääharrastus ennenkin, vaikka tausta kaupungissa.

Ap ei kyllä aikonut eläimiä ottaa.

Asumme itse maalla. Meillä on perunaa ja porkkanaa kasvamassa joka kesä. Riittää kellariin ja pitkälle talveen. Kesällä salaatit ja yrtit omasta maasta. Järvi vieressä, mistä kalastaa.

Loppukesästä ei tule paljoa kaupassa käytyä. Perunaa, sienikastiketta, savustettua ahventa ja salaattia. Mustikkasoppaa ja puolukkakiisseliä.

Myyntiin poimin marjoja jonkin verran. 30 euroa ämpäri, puhdistettuna 40 euroa. Pari ämpäriä päivä. Eli hiukan ylimääräistä taskurahaa.

Käpyjäkin olen poiminut, mutta en enää, kun olen saanut enemmän palkkatöitä.

Puuta ei saa omasta metsästä. Mutta paljon ilmaiseksi, kun naapurit myyvät metsää. Moton jäljiltä saadaan kerätä sauna puuksi jäljet. Muu lämmityspuu ostetaan. Tonnin nuppikuorma ja selviää pari vuotta.

Maalla tulee ihan hyvin pienellä toimeen. Talosta maksoimme 25 000 euroa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta käpyjen keräämisestä. Nykyään tukit ja puut haetaan heti rekoilla pois kun pistetty nippuun.

Samasta aiheesta meinasin kommentoida, mutta samallahan kommentoin sinunkin viestiäsi. Käpyjä on kerätty viimeksi noin 10 vuotta sitten. Saattaa olla muutama vuosi vähemmäkin aikaa, en muista, mutta enää ei tarvitse niitä myydä. Sinun viestiisi: ne oksat jäävät kyllä sinne paikoilleen siksi aikaa, että ne kävyt sieltä pois olisi voinut noukkia. Keräävät ne oksat ja kannot myöhemmin energiajätteenä

Höpölöpö. Männyn ja kuusen käpyjä kerätään edelleen. Kuusen kävyistä maksetaan 75 centtiä litrasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta omavaisuudesta sen verran, että perunamaankin teko on tosi raskasta. Ei sitä käsivoimin perusteta jos koko vuoden perunat meinaa kasvattaa. Kovaa hommaa on niiden kuokkiminenkin. Entä onko hyvä kellari? Kaiken kukkuraksi niihin voi iskeä tauti, näin kävi tuttavilleni jotka harrastuksekseen perunamaan laittoivat. Perunarutto ja koko sato oli mennyttä.

Perunamaan paikkaa pitää vaihtaa. Jos samassa maassa yrittää monta vuotta peräkkäin perunaa, saa lopulta ruttosia perunoita. Viljelykierto eli esim peruna->herne->kaali->sipuli->peruna. Eli perunan jälkeen kolme vuotta väliä ja sitten voi taas laittaa perunaa.

Maalevintäiseen ruttoon tehoaa viljelykierto.

Mutta ilman mukana kulkeutuviin ruttoitiöihin ei.

Kotitarvemaa on perustettava niin aikaisin, että peruna ehtii tehdä satoa ennen ruton iskeytymistä. Ureamman lajikkeen viljelyllä varmistellaan satoa.

Ison kasvimaan muokkaaminen on työlästä ilman koneita.

Vaikka omaa metsää olisi, puiden saaminen metsästä pinoon on työlästä. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla metsät ovat pääasiassa ojitettuja rämeitä, sulan maan aikana ei pääse maataloustraktorilla metsään.

Syksyllä hyttysten lähdettyä kaadetaan puut, karsitaan, kasataan läjiin. Maan jäädyttyä traktorin ja kärryn kanssa haetaan rangat kotipihaan, keväällä pilkotaan.

Haaveilen samaa ap. Omistan yksiön helsingissä, ei autoa, ei muuta omaisuutta. Haaveilen muutosta jonnekin keski-suomeen, pieneen mummonmökkiin, jossa voisin elää loppuelämäni luonnonrauhassa ja kasvatella kukkia ja vihanneksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta omavaisuudesta sen verran, että perunamaankin teko on tosi raskasta. Ei sitä käsivoimin perusteta jos koko vuoden perunat meinaa kasvattaa. Kovaa hommaa on niiden kuokkiminenkin. Entä onko hyvä kellari? Kaiken kukkuraksi niihin voi iskeä tauti, näin kävi tuttavilleni jotka harrastuksekseen perunamaan laittoivat. Perunarutto ja koko sato oli mennyttä.

Perunamaan paikkaa pitää vaihtaa. Jos samassa maassa yrittää monta vuotta peräkkäin perunaa, saa lopulta ruttosia perunoita. Viljelykierto eli esim peruna->herne->kaali->sipuli->peruna. Eli perunan jälkeen kolme vuotta väliä ja sitten voi taas laittaa perunaa.

Riippuu maalajista ja perunalajikkeesta. Meillä on perunamaa nyt neljättäkymmenettäseitsemättä kesää samassa paikassa - eikä ainakaan viime kesänä ollut yhtään ruttoa. Kasvussa Siikli ja kyseessä kevyt hietamaa.

Mä ihmettelin myös tuota kolmen vuoden väliä perunalle. Mun lapsuudenkodissa on aina ollut perunamaa samassa paikassa ja on edelleen, eli ollut varmaan 40 vuotta. Hyvää perunaa tulee. Lajiketta en kyllä muista.